MÄNTYMÄKI-PASILA-VALLILA VIEMÄRITUNNELIN LOUHEENAJO

HSY ( Helsingin seudun ympäristöpalvelut ) on pyytänyt Kumpula-seuralta lausuntoa otsikon asiasta. Kumpula-seura pitää esitetyn viemäritunnelin rakentamista sekä tarpeellisena että kiireellisenä ja kannattaa työn toteuttamista esitetyllä tavalla kahden suunnan louhintana. Suunniteltua tapaa järjestää louheen ajo pois Vallilan-puoleisen tunnelin aukon suulta Kumpula-seura kuitenkin vastustaa jyrkästi.

Suunnitelmaan liitetyn kartan mukaan louhekuormien ajo tapahtuisi laakson pohjalla, pääosin entisen satamaradan sepelipenkereellä n. 800 metrin matkan, minkä jälkeen kuormat jatkaisivat Hämeentietä koilliseen.

Ratapenkereelle on tarkoitus levittää suodatinkangas ja peittää se 300 mm:n sepelikerroksella. Suunnitelma merkitsisi n.1000 m3:n (sata kuormallista à 10 m3) sepelimäärän siirtämistä entisen ratapenkereen korotukseksi. Ei kuulosta uskottavalta, että raskaat louheautot voisivat ajella ratapenkkaa pitkin pelkän suodatinkankaan ja ohuen sepelikerroksen varassa. Paikoin melko korkea, yhtä kiskoparia varten rakennettu ratapenger saattaa vaatia levittämistä toimiakseen sortumatta.

Täällä Kumpulassa tieto louheen kuljetussuunnitelmasta on herättänyt spekulaatioita siitä, ollaanko tässä nyt pyytämässä avointa valtakirjaa raskaan liikenteen tuomiselle laaksoon. Tilapäiset raskaat kuljetukset toimivat testietappina, josta on vain kukonaskel liikenteen vakiinnuttamiselle entisellä satamaradalla.

Katselmusmuistiossa todetaan, että ratapenkereen alueelta joudutaan poistamaan kasvillisuutta. Piirustusteksteissä puhutaan suoraan puiden poistosta. Ratapenkerettä reunustavat reilu kymmenen vuotta sitten istutetut puut, jotka ovat päässeet hyvään kasvuvauhtiin. Muistutamme, että kasvitieteellisen puutarhan puoleiset puut (16 kpl) poistettiin liian varjostavina. Alue on siis jo menettänyt puustoaan.

Mikäli ratapenger kaikesta huolimatta päätetään rakentaa louhekuormien kuljetusta kestäväksi, tuloksena on entisen satamaradan kohdalla laakson halki kulkeva raskaalle ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu väylä täsmälleen sillä paikalla, johon Helsingin kaupunki oli aikaisemmin tänä vuonna esittänyt rakennettavaksi Vallilanlaakson “joukkoliikennekadun”. Tämän suunnitelman kaupunginvaltuusto hylkäsi 6.6.2012.

Louheenkuljetusta varten tehty työmaatie olisi kuitenkin valtuuston hylkäämän Vallilanlaaksonkadun toteuttamisen ensimmäinen vaihe, sillä savikolle rakennettavan kadun toteuttaminen vaatisi joka tapauksessa juuri tällaisen työmaatien, joka kulkee 1960-luvulla betonipaaluille rakennetun ratalinjan päällä. Muualla laaksossa on joka puolella metrikaupalla savikkoa, pahimmillaan jopa 16 metriä. Ratalinjalla kulkeva raskas paalutuskalusto vaatii juuri esitetynlaisen työmaatien, jotta katu voitaisiin laakson halki rakentaa.

Kumpula-seura katsoo, että esitetty ratkaisu louheenajon reitistä on itse asiassa esitys valtuuston hylkäämän Vallilanlaaksonkadun rakentamisen 1. vaiheen toteuttamiseksi ja pitää menettelyä sopimattomana. Kunnan toiminnan ja päätöksenteon lähtökohtana olevaa julkisuusperiaatetta (Kuntalaki 29 § ) ei esityksessä ole noudatettu eikä myöskään MRL 1.2 §:ssä esitetty tavoite avoimesta tiedottamisesta ole toteutunut.

Louheenajosuunnitelma koskee aluetta, jolle Kumpula-seura haki suojelua rakennetun kulttuuriympäristön suojelemisesta annetun erityislain nojalla. Ely-keskus hylkäsi hakemuksen 2.10.2012 antamallaan päätöksellä dnro UUDELY/708/07.01/2011. Perusteluna oli kaupunginvaltuuston 6.6.2012 tekemä päätös, jossa Vallilanlaakson joukkoliikennekadun salliva asemakaava hylättiin. Tällöin myös Helsingin hallinto-oikeuteen jättämämme valitus raukesi.

Tätä taustaa vasten tuntuu varsin arveluttavalta, että alueen läpi nyt ryhdyttäisiin kuljettamaan raskaita louhekuormia, vaikkakin vain tilapäisesti. Kaupunginvaltuuston alueelle hyväksymä puistostatus muuttuisi joutomaan statukseksi. Kumpula-seura katsoo, että muuttuneessa tilanteessa saattaa olla aihetta harkita aikaisempien kunnallisvalituksen ja suojeluesityksen tekemistä uudelleen.

Kumpula-seura esittää kuitenkin kaupungille yksinkertaisen, halvan ja laakson puistomaisuutta suojelevan vaihtoehdon louheen kuljettamiseksi pois työmaalta. Suunnitellun viemäritunnelin Vallilan-puoleinen aukko sijaitsee vajaan sadan metrin päässä satamaradan käyttämän ns. Pasilan tunnelin suuaukosta. Louheen lastauspaikka sijaitsee tunnelin suuaukon välittömässä läheisyydessä. Louheen kuljetuksessa käytettävät ajoneuvot mahtuvat vaivatta liikkumaan tunnelissa, jonka leveys on n. 5,4 m, korkeus n. 7 m ja pituus n. 550 m. Tunnelissa voidaan ajaa vain yhteen suuntaan, mutta tästä huolimatta sen kautta voidaan kuljettaa louhekuormia 8-10 min. välein. Talviaikana tunnelin käyttö on liikenteellisesti helppoa. Tunneli johtaa Pasilan ratapihalle, joka muutenkin on työmaana ja josta louhekuormat ovat siirrettävissä helposti haluttuun suuntaan. Liitepiirustukset osoittavat esittämämme ratkaisun periaatteen.

Kumpula-seura ehdottaa, että HSY tekisi Helsingin kaupungille esityksen entisen satamaradan sepelipenkereen poistamiseksi Vallilan laaksosta lukuun ottamatta Pasilan tunnelissa sekä tunnelin suulla olevaa, louheenajossa tarvittavaa sepelikerrosta. Käyttökelpoisen n. 6000 – 7000 m3:n suuruisen sepelimäärän saaminen uusiokäyttöön olisi vuoden ympäristöteko.

Ehdotamme vielä, että ratapenkan tilalle ryhdytään suunnittelemaan kevyen liikenteen väylää – viherbaanaa, jonka toteutuminen edistäisi terveellisen, lihasvoimalla käyvän liikenteen lisääntymistä Helsingissä.

VALLILANLAAKSON HULEVESIALTAAT

Samaan aikaan käytännöllisesti katsoen vieressä – Isonniityn asuntoalueen ja

Mäkelänkadun välissä – Helsingin kaupungin rakennusvirasto toteuttaa entisen huoltoaseman paikalla pilaantuneen maa-aineksen poistoa sekä massiivista hulevesialtaiden rakennushanketta. Tarkoituksena on ehkäistä laakson pohjalla virtaavien vesien aiheuttamia tulvia Vallilan siirtolapuutarhan alueella. 

Myös tässä yhteydessä on jouduttu poistamaan laakson puustoa – mm. Isonniityn asuntoalueen 1980-luvun lopussa muotoon istutettuja kirsikkapuita. Isonniityn asukkaiden kannalta onkin kohtuutonta, että heidän asumistaan häiritään monella kaivu- ja kuljetustyömaalla lähes samanaikaisesti. Samalla ympäristö joutuisi rajujen muutosten kohteeksi.

Louheenkuljetushankkeeseen liittyvä kartta antaa mahdollisuuden esittää hulevesialtaiden rakentamiselle vaihtoehto, joka säilyttäisi altaiden paikalla sijaitsevan nurmikentän ja olisi altaiden rakentamista merkittävästi halvempi ja toimivampi. Kartan mukaan laakson poikki kulkee sen kapeimmassa kohdassa maan alla sijaitseva Kyläsaaren – Viikinmäen viemäritunneli. Eikö olisi yksinkertaisinta ohjata Kumpulan laakson ongelmalliset hulevedet suoraan alapuolella kulkevaan suureen viemäritunneliin? Altaiden rakentamiselta säästyttäisiin kokonaan. Maatyöt voisivat rajoittua pääasiassa pilaantuneen maan poistoon, mikä on seuran mielestä kannatettava ja toivottava toimenpide.

Onko ehkä niin, että kaupungin yksiköt HSY ja rakennusvirasto toimivat Vallilanlaaksossa heikosti koordinoituina?

Helsingissä, 20.12.2012 

Kumpula-seuran johtokunta