Kumpulan kylä
Tällä Kumpulanmäen etelänpuoleisella rinteellä lienevät sijainneet Kumpulan kylän ensimmäiset talot. Toisin kuin Vanhassakaupungissa, jossa ensimmäinen Helsinki sijaitsi, ei täällä Kumpulan kartanon mäellä ole tehty arkeologisia kaivauksia. Helsinki tiedetään perustetun silloisen Forsbyn (Koskela) kylän maille, joten asutusta tienoolla toki on ollut ennen kaupunkia. Siitepölyanalyysit paljastavat alueella viljellyn viljakasveja jo viikinkiaikoina 900-luvulla, siis jo ennen kuin ensimmäiset ruotsalaisen asettuivat tänne asumaan 1200-luvulla.

kumpulan_kartano_7.jpg Gumtäktin kartano
Kylän paikalle muodostuneen Gumtäktin kartanon historia alkaa, kun 14.8.1481 Olav Lydiksson sai Raaseporin käskynhaltija Lars Axelssonilta rälssikirjan kylän maihin. Lydikssonin kuoltua tämän leski Kerstin Persdotter sai kartanon kaikkine oikeuksineen.

Forsbyn kylään vuonna 1550 perustettu Helsingforsin kaupunki joutui heti maakiistaan kartanon kanssa. Kuningas Juhana III määräsi privilegiokirjeessään 3.8.1569 kaupungille laidunmaiksi ja viljelykseen luovutettavaksi Gumtäktin ja Forsbyn maat kaupungin länsilaidalla. Gumtäktiin kuului tuolloin kuusi taloa ja Forsbyhyn neljä. Gumtäktin isäntä, vaimonsa kautta tilan perinyt Ruotsin jalkaväen ylipäällikkö Arvid Henriksson Tavast vetosi kuninkaaseen, joka vuonna 1580 ratkaisi riidan Gumtäktin hyväksi peruen pakkolunastuksen. Tila palautettiin Tavasteille.

Rälssitilan omistajat vaihtuivat. Gumtäktin kylässä oli 1700-luvun alussa noin 40-50 asukasta. Myöhemmin omistajia olivat mm. Helsingin kirkkoherra Johan Forsskål (1733-1739) sekä suurliikemies Jacob Johan Tesche (1741-1759)

Helsingin rikkaimmaksi kauppiaaksi kohosi 1700-luvun lopulla Johan Sederholm. Hän omisti laivoja, tiilitehtaita, sahoja, purjekangastehtaan, posliinitehtaan ja kolme kartanoa. Gumtäktissä kaupungin portin liepeillä hänellä oli myös keskisuuri viinanpolttimo. Gumtäktin hän jätti perintönä pojilleen Alexanderille, Larsille ja Carl Albrechtille sekä tyttärelleen Hedvigille, jotka pitivät kartanon suvulla vuoteen 1839 asti.

Valtioneuvos Johan Gabriel von Bonsdorff osti Gumtäktin kartanon 1840 ja rakennutti oitis uuden, nykyisen päärakennuksen vuosina 1841–1845. Tuolloin kartano kukoisti yli neljän neliökilometrin laajuisena. Rakennus on edelleen ulkoisesti lähes alkuperäisessä asussaan. Johan Gabriel von Bonsdorff on rakennuttanut luultavasti päärakennuksen lisäksi myös muut keltaiset kivirakennukset. Kartanon yhteydessä on ollut useita, sittemmin purettuja rakennuksia, kuten navetta, talleja, mylly, sepän paja ja puutarhurin asunto. Johan von Bonsdorffin kuoltua tilan peri hänen poikansa Hjalmar von Bonsdorff.

Johan Gabriel von Bonsdorff muistetaan Suomen historiassa lähinnä siitä, että hän antoi Floran päivänä 13.5.1848 ylioppilaiden viettää kevätjuhlaansa kartanon niityllä. Tuolloin laulettiin myös Maamme-laulu ensimmäistä kertaa, ja paikalla olivat mm. J.L. Runeberg, Fredrik Pacius, Zachris Topelius ja Fredrik Cygnaeus. Paikka on nyt Toukolan puolta ja tunnetaan nimellä Kumtähden kenttä tai Toukoniitty. 

Kartanon viimeinen omistaja Herman Standertskiöld-Nordenstam teki kaupat kartanosta Helsingin kaupungin kanssa 1893, maat liitettiin Helsinkiin 1906. Kartanon vaiheet seuraavalla vuosisadalla vaihtelivat.  Kaupunki luovutti tilan piharakennuksen lääkintöhallituksen ylimääräiseksi veneeriseksi eli sukupuolitautien sairaalaksi 1905. Suurimmillaan sairaalassa oli 145 vuodepaikkaa, ja potilaat olivat yleensä pakkohoidossa olevia prostituoituja naisia. "Kuppalaksi" haukuttu entinen kartano ympäröitiin lauta-aidalla. Kartanon puurakennuksia purettiin sairaalakäytön aikana. Kumpulan sairaala lakkautettiin vuonna 1960 ja toiminta keskitettiin sukupuolitautien klinikalle, Snellmaninkadulle.
Kartano luovutettiin kouluhallituksen käyttöön, joka vuonna 1962 avasi päärakennuksessa Toukolan kansakoulun.

Alue vuokrattiin Helsingin yliopistolle 1979, talot kunnostettiin ja ympärille alettiin rakentaa kasvitieteellistä puutarhaa, jossa kasvatetaan Suomen oloihin soveltuvia Japanin Hokkaidon, Kiinan Mantsurian ja Pohjois-Amerikan kasveja. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanslia muutti kartanon päärakennukseen vuonna 1996. Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avattu yleisölle kesällä 2009.