sorsalampi_isoniitty.jpg 

Kumpulanpuro on Helsinginniemen eteläisin vielä osittain avoin virtavesi. Puro oli jonkin aikaa Pikku-Huopalahden järven lasku-uoma, kun Pasilansuolta tulevat vedet ohjattiin siihen Helsinki-Hämeenlinna -radan rakentamisen yhteydessä 1860-luvulla. Pikku-Huopalahden järvi täytettiin ja kuivattiin. Pasilansuo toimi pitkään yhtenä Helsingin kaatopaikoista (perustettu v. 1949), kunnes alue muutettiin ratapihaksi, junavarikoksi ja muu osa teollisuutonteiksi.
Kumpulanpuron vesi oli alun perin hyvälaatuista mutta 1900-luvun alussa laatu alkoi heiketä jätevesistä johtuen. Lopulta Pasilansuon kaatopaikalta tulevat vedet pilasivat Kumpulanpuron. Nykyisin puro saa valtaosan vesistään sadevesiviemäreiden kautta.

Kumpulanpurolla on ollut noin viiden neliökilometrin valuma-alue, jolla sijaitsi aikoinaan vain Kumpulan kartano, muutama torppa ja niiden viljelyksiä, laidunmaita ja metsiä. Nykyisin puron valuma-alueella asuu noin 12 000 helsinkiläistä. ”Se on siis todellinen kaupunkipuro”, toteaa Helsingin yliopiston maantieteen professori Matti Tikkanen tutkimastaan purosta.
Kumpulanpuro ei virtaa monessakaan kohdin enää alkuperäisessä luonnonuomassaan, vaan sitä on moneen kertaan siirrelty, ohjattu putkiin ja veden juoksua pysäytelty tekolammissa. Kumpulanpuro tulee nyt esiin maan alta Isonniityn laidalla, Mäkelänrinteen uimahallin alapuolella. Siihen on tehty ensimmäinen lammikko. Tästä vedet valuvat Novillan talon kohdalla entisen Sörnäisten ratapenkereen alitse seuraavaan tekolammikkoon. Tämän ympärille on kunnostettu puisto istutuksineen. Täältä puron vedet on ohjattu betoniseen avokanavaan, jossa ne virtaavat Vallilan siirtolapuutarhan läpi. Kumpulan puroon laskee Kasvitieteellisestä puutarhasta sivupuro, josta rakennettiin vuonna 2008 vesiaiheeksi puutarhaan lammikoita ja putouksia. Siirtolapuutarhan jälkeen Kumpulanpurolle on tehty leveähkö, kivireunuksinen avouoma, jossa vesi soluu Hämeentien siltojen ali, läpi Nylanderin puiston, Kyläsaarta sivuten. Toukorannassa vedet lopulta päätyvät Vanhankaupunginlahteen.

"Sorsalampi" kaivettiin 1990-luvun alussa Isonniityn alueen valmistuttua Kumpulanpuron laajentumaksi. Ennen laakso oli hyvin vetistä maata, jolla kasvoi miehenmittaista ruokoa. Sorsalampea reunustavat nyt tasaisiksi leikatut nurmikot. Lammikon ongelmana on ollut aika ajoin Pasilan ratapihalta asti kulkeutuva öljy ja muut kemikaalit.  Talvella 1997 saastunut vesi koitui kymmenien sorsien kuolemaksi.