Sofielund oli nimeltään yksi niistä alueista, joita Helsingin kaupunki 1840-luvulla vuokrasi kaupungin rajan ulkopuolella. Tämä vuokra-alue sai nimensä tontilla jo sijainneesta Sofielund-nimisestä huvilasta. Suomalainen nimi Sofianlehto vahvistettiin 1909.

sofianlehto_2.jpg

Sofianlehdon keltaiset rakennukset korkean mäen päällä ovat melkoinen maamerkki Mäkelänkatua pohjoiseen ajettaessa. Aluetta hallitsee arkkitehtonisesti merkittävä, vuonna 1929 valmistunut Gunnar Taucherin suunnittelema Sofianlehdon entinen vastaanottokoti. Se on rakennettu huostaan otettujen pikkulasten hoitolaitokseksi. Sofianlehdon toiminnan suunnittelussa oli aikanaan mukana myös pediatrian uranuurtaja Arvo Ylppö. Hänen vaikutuksestaan pienten lasten hoito sai sairaalamaisen leiman uudessa lastenkodissa. Laajimmillaan laitoksessa oli sijoitettuna 120 lasta. Suuresta lapsimäärästä, alkeellisista olosuhteista ja henkilökunnan vähäisyydestä aiheutui runsaasti ongelmia, joita ei myöskään helpottanut lastensuojelulain puuttuminen aina vuoteen 1936 saakka. Vanhemmat Sofianlehdon lapset kävivät kansakoulua Käpylässä. He erottuivat muista ”fattan” vaatetuksellaan.
Suurimmat muutokset tulivat 1970-luvulla säädetyn aborttilain myötä, jolloin huostaan otettujen lasten määrä laski oleellisesti. Lapsia oli enää kahdella osastolla, toisella 16 ja toisella 21 lasta.

Vastaanottokoti on muuttanut Sofianlehdosta uusiin tiloihin, ensin Käpylään 1985 ja myöhemmin Malmille.

Vuonna 1941 valmistui arkkitehtonisesti vaatimattomampi Helsingin keskuslaitoksen suuri rakennus, Sofianlehto B. Sen on suunnitellut rakennusviraston arkkitehtiosasto. ”Soffarin” tilojen käyttö on vaihdellut vuosikymmenten varrella kaupungin sosiaalitoimen painotusten mukaan. Asteittain koko Sofianlehto on muuttunut kehitysvammalaitokseksi. Eri osastoilla on hoitopaikoja sekä lievästi että vaikeammin vammautuneille.

 

Sofianlehdon alueen kaakkoiskulmaan valmistui vuonna 2013 vaikeavammaisten asumiseen tarkoitettu ryhmäkoti. Ryhmäkotirakennuksen suunnittelussa on kehitetty uutta asuntotyyppiä erittäin vaikeavammaisten, aikaisemmin laitoshoidossa olleiden asukkaiden ryhmäasumiseen. Tavoitteena on luoda edellytykset viihtyisälle asumiselle olemassa olevaa kaupunkikuvaa luontevasti täydentäen. Tilojen suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon asukkaiden aisti- ja liikkumisrajoitteista johtuvat erityisvaatimukset. Sunnittelijana on Arkkitehtuuritoimisto Kouvo & Partanen.