ktilopisto_7.jpg

Kätilöopiston kohdalla, pohjoiseen kääntyvän Sofianlehdonkadun kulmassa pienellä mäennyppylällä sijaitsi 1950-luvulle alkuun asti hevosmies ja ajuri "Mämmi-Aaltosen" mökki. Lempinimen alkuperä on jäänyt epäselväksi. Mökki jäi Kumpulan suurimman yksittäisen rakennusmassan alle, kun Kätilöopiston sairaala valmistui.  Kätilöopiston yliarkkitehtina oli Martti Välikangas, ja ennen talon valmistumista vuonna 1960 sen ympärillä oli käyty ennen kokematon poliittinen skandaali, ns. "Kätilöopiston juttu".

Ensimmäinen synnytys Kätilöopistolla tapahtui jo avajaispäivänä 11.4.1960. Ensimmäisenä vuonna syntyi talossa 5687 lasta. Rakennuskompleksi jakautui opiston ja synnytyssairaalan puoliin, joista jälkimmäinen on edelleen helsinkiläisten pääasiallisin synnytyspaikka. Myös kätilöopiskelijoiden asuntola sisältyi alueeseen. Kätilöopiston sairaalan tiloja on kunnostettu 1990-luvun aikana. Rakennuksen eteen on pystytetty Antonio da Cudanin veistos Creazione speziale (Syntyminen) vuonna 1977. 

Kätilöopiston sairaala ja kätilöopisto erotettiin toisistaan vuonna 1968. Nykyisin kätilöiden koulutus tapahtuu Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Vuodesta 2000 lähtien sairaala on ollut hallinnollisesti osa Helsingin yliopistollista keskussairaalaa. Käytännön työharjoittelussa sairaalassa on vuosittain 170 kätilöopiskelijaa ja 120 lääketieteen opiskelijaa. Myös osa HYKS:n erikoislääkärikoulutuksesta tapahtuu Kätilöopiston sairaalassa.

Osastoja 7, hoitavaa henkilöstöä 388, muita 108
Vuonna 2009 potilaita 26071
Vuonna 2009 synnytyksiä 5677