Kumpulan omakotialue ja ”vanha ostoskeskus”

limingantie_puutaloja_pieni.jpg
limingantie_puutaloja_pieni.jpg

Omakotialue Kumpulaan 

Villin rakentamisen hillitsemiseksi kaupunki kiirehti kaavoittamaan Kumpulan alueen. Kumpulan ensimmäinen kaava on vahvistettu 4. päivä helmikuuta 1925. Kaavassa Kumpulasta tehtiin puisten omakotitalojen ja kaksikerroksisten pienkerrostalojen kaupunginosa. Kumpulan tonttien vuokra-aika määrättiin päättyväksi vuonna 1980 eli samana ajankohtana kuin Käpylässä ja Toukolassa. Tonttivuokrat Kumpulassa olivat korkeammat kuin naapurikaupunginosissa, mitä perusteltiin sillä, että Kumpulaan tehtiin heti toimiva kunnallistekniikka.

Ensimmäiset vuokrasopimukset Kumpulan tonteista allekirjoitettiin vuonna 1926 Limingan- ja Kymintien kaupungin puoleisen pään tonteista, ja tälle alueelle valmistuivat myös ensimmäiset talot seuraavana vuonna. Kumpulasta tontteja varanneet olivat pääasiassa perheellisiä ammattityöläisiä, kirvesmiehiä, maalareita, ajureita, kivimiehiä ym.

Toukolassa oli ennen Kumpulaa rakennettu taloja omien suunnitelmien mukaan, ilman vahvistettua kaavaa, mutta Kumpulaan viranomaiset halusivat säänneltyä rakentamista. Alueelle teetettiin omakotitalojen tyyppipiirustukset, jotka laati arkkitehti Uno Aleksander Moberg.
Uno Moberg (1887- 1966) oli Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan asiantuntija-arkkitehti, vastuualueenaan omakotitalot. Moberg on laatinut omakotitalojen tyyppipiirustuksia myös muille Helsingin pientaloalueille. Mobergin tyyppipiirustukset on tehty kahden perheen taloille, joissa on ala- ja yläkerran huoneistot. Taloissa on alun perin ollut kaksi kuistia eri seinustoilla omine sisäänkäynteineen ala- ja yläkerran asuntoihin. Talojen perustuksena on joko luonnonkivistä tehty tai betoninen kivijalka. 1930-luvun alkuun asti talojen rungot tehtiin hirrestä, yläosat laudasta tai pystyhirsistä. Rakennushirret hankittiin moneen taloon Helsingin keskustasta puretuista taloista. Talot olivat hirsipintaisia vuosia, jopa vuosikymmeniä ennen kuin ne saivat päälleen pystylaudoituksen. Omakotitalojen kellarit olivat ensimmäiset vuosikymmenet asukasperheiden yhteistä tilaa, niissä oli vain sauna ja puuliiterit.

1930-luvun alussa rakentaminen Kumpulassakin oli yleismaailmallisen laman vuoksi vuosia pysähdyksissä, ja vasta vuosikymmenen puolivälissä alettiin solmia tonttivuokrasopimuksia ja omakotitalojen rakentaminen vilkastui uudelleen, nyt Intiankadun pohjoispuolella. Rakentamisen tyyli oli kuluneiden vuosien aikana muuttunut ja sahanpurulla täytetyt runkorakenteet korvasivat uusissa taloissa hirsiseinät. Kuusiruutuisia ikkunoita ei enää tehty näihin ”modernimpiin taloihin”. Monissa alueen taloissa on osittain talon alle johtavat ajoluiskat ja autotallit. Alun perin asukkaina olikin usein autoilijoita, takseja.
1930-luvun lopulla Kumpulaan rakennettiin myös muutama kokonaan tiilistä muurattu kaksikerroksinen talo, erityisesti Intiankadun varteen.

”Vanha ostoskeskus”

limingantie_9_ja_11_pieni.jpgLimingantien ja Jyrängöntien risteyksessä sijaitsi toinen Kumpulan vanhoista ”ostoskeskuksista”. Näissä 1928-1929 valmistuneissa puukerrostaloissa oli Koivujuuren siirtomaa- tavarakauppa, Laurilan paperikauppa ja Nybergin lihakauppa. Limingantie 11:ssa oli ”Allin kauppa”. Kahvila ja baari sekä Elanto sijaitsivat näissä taloissa myöhemmin. Risteyksessä olleista liikkeistä viimeisenä sulkeutui antikvariaatti ”Wanhaa Tawaraa” Limingantie 11:ssä vuonna 1995.