1880-luvulla Helsingin kaupungin omistamat maat Pitkänsillan pohjoispuolella oli jaettu suuriin maanviljelysalueisiin, joita kaupunki vuokrasi. Gumtäcktin säterin eli Kumpulan kartanon länsipuolella sijaitsivat vuokratilat Gumtäckt 11 ja Sofielund 12. Asuinrakennuksia näillä tiloilla ei ollut ennen vuotta 1888, joitakin vajoja, riihiä ja latoja kylläkin.

Vuonna 1888 rakennetun "Novillan" jälkeen kaksi vanhinta puutaloa Kumpulassa liittyvät tähän aikaan ennen alueen kaavoitusta ja katulinjauksien (Limingantie/Kymintie) vetämistä. Jyrängöntie 7:n punainen puutalo ("Litt. M") on vuodelta 1910, se sijaitsee Jyrängöntien korkeimmalla kohdalla. Talossa asuivat 1930-luvulla "Aarnion täti ja Heikki", ja mäki kulki sittemmin myös nimellä "Jampanmäki" talon asukkaan, hevoskauppias Jalmari Lekqvistin mukaan. Kalle Hagertin tiedetään myös asuneen talossa. Tallirakennuksessa majoitettiin läheisellä Käpylän raviradalla kilpailevia hevosia.

kumpulan_vanhimpia_pieni.jpgKymintien takana puistoalueella oleva "Kumpula 11" tai ”Huvila Ö” eli Kymintie 6 on vielä vanhempi, talo on noin vuodelta 1900. Pitkään säilynyt nimi voi juontaa sijainnista 1800-luvun vuokratilan Gumtäckt 11 mailla. Vanhat kolmiruutuiset T-ikkunat poikkeavat Kumpulassa muuten tyypillisistä kuusiruutuisista. Huomiota voi kiinnittää talojen ja tonttien epäsäännöllisyyteen ja sijaintiin irrallaan katulinjauksista. Taloa ja tallia asusti hevosmies Auvinen hevosineen 1940-luvulla. Myös Pitkäsen pojat Juhani ja Heikki sekä putkimies Unto Hätinen muistetaan asukkaina.