Kumpulan siirtolapuutarha

kumpulan_siirtolapuutarha_3.jpg
kumpulan_siirtolapuutarha_3.jpg

Kumpulan siirtolapuutarha omakotialueen pohjoispuolella perustettiin mannermaisten esikuvien mukaan 27.7.1927, ja se on näin Helsingin toiseksi vanhin vuonna 1918 perustetun Ruskeasuon puutarhan jälkeen. Palstoja alueella on 268, jäsenistön määrä on 330 henkilöä. Puutarha-alueen pinta-ala on n. 12 ha, josta palstojen osuus vajaa 8 ha. Palstojen koot vaihtelevat 240:stä 580 neliömetriin. Mökkien suurin sallittu pinta-ala on 26 m², sisältäen verannat ja varastokopit.
Kumpulan puutarhan porttirakennus on helsinkiläisissä siirtolapuutarhoissa ainoa lajiaan. Se perustuu arkkitehti Gunnar Taucherin suunnitelmaan. Porttirakennelmaa on kunnostettu 1990-luvulla. Kaupunki rakennutti alueelle kerhotalon vuonna 1934, tätä tilaa on myöhemmin muokattu ja laajennettu.

Alun alkaen puutarhaa perustettaessa se sijaitsi kaukana kaupungin keskustasta märällä savisella alueella, mutta nyt se on keskellä asutusta, Koskelantien ja Kumpulan maauimalan välisessä maastossa, hyvien liikenneyhteyksien ympäröimänä. Kumpulan siirtolapuutarhan pääportti on avoinna toukokuun alusta syyskuun puoliväliin klo 7–21.
Kumpulan siirtolapuutarhayhdistyksellä on itsehallinto ja vuokra-aikaa vuoteen 2026. Yhdistys toimii aktiivisesti järjestäen erilaisia juhlia, tapahtumia, neuvontatilaisuuksia ja talkoita. Erilaiset kerhot kuuluvat myös toimintaan mukaan. Alueelta voi ostaa puutarhamökin ja vuokrasopimuksen, mutta kaupan vahvistaa vasta yhdistyksen hallitus. Ehtona kaupan hyväksymiselle on mm. helsinkiläisyys.
Varhaisinta rakentamista edustaa alueella museomökki, osoitteessa Ruusutie 141. Se on koottu 1920-luvulla Suomeen tuotujen Ford-henkilöautojen kuljetuslaatikoiden laudoista. Mökki on Kumpulan alkuperäisiä tyyppimökkejä, jotka oli suunnitellut arkkitehti Antero Pernaja. Museomökki on rakennettu vuonna 1929. Siirtolapuutarhayhdistys avasi kunnostetun museomökin yleisölle vuonna 1978. Sen jälkeenkin sitä on kunnostettu, viimeksi maalattu vuonna 2007.

Pohjoispuolella siirtolapuutarha rajautuu Helsingin vuoden 1952 olympialaisiin rakennettuun Kisakylään (15 rakennusta). Kisakylä oli olympialaisten aikaan eristetty ympäristöstään kaksi metriä korkealla teräsverkkoaidalla. Aidan vierellä jonotettiin maitohinkit käsissä ja pyydettiin urheilijoita täyttämään ne Coca-Colalla Kisakylän juoma-automaateista. Cola-pullojakin oli Kisakylästä jaeltu.