annalan_kentt_ja_varikko_pieni_2.jpgNimestään huolimatta Koskelan varikon alue kuuluu maantieteelliseen Kumpulaan. Tämä alava tienoo, jota Kustaa Vaasan tie nyt halkoo, on alkuaan ollut vetistä niittyä, jonka pohjalla Kaupunginpuro virtasi Helsingin Vanhankaupungin halki. Kuivemmalla ylärinteellä länteen johtavan maantien varrella sijaitsi vuosina 1643 - 1765 myös Vanhankaupungin hospitaali.

Vanhankaupungin länsipuolinen laakso oli pitkään Koskelan tilan vuokramaina, ja siinä viljeltiin mm. perunaa. Toukolantie (muutettiin Kustaa Vaasan tieksi 1950) halkaisi laakson jo vuonna 1927. Samoihin aikoihin eli vuonna 1930 vedettiin myös Koskelantien nykyinen linjaus Vanhastakaupungista Käpylään. Valtimontien linjaus on ollut asemakaavassa vuodelta 1938. Koskelan raitiovaunu- ja bussivarikot rakennettiin Koskelantien varteen vuonna 1953.

annalan_kentt_toten_pieni.jpgAnnalan urheilukenttä oli suosittu nuorison kokoontumispaikka. Siellä pidettiin vuonna 1932 urheiluseura Toukolan Teräksen perustava kokous, tästä on puistossa muistokivi (kuvassa). Talvella siellä luisteltiin, kesällä harrastettiin yleisurheilua ja palloilulajeja. Toukolan Teräs on käyttänyt kenttää vuosikymmenet lasten ja nuorten urheiluharjoituksissa. 1930-luvulla ja sodan jälkeen siellä toimi myös seuran varainkeruun kannalta tärkeä Annalan tanssilava. Lavasta jouduttiin luopumaan kaupungin liikennelaitoksen rakentaessa alueelle hallejaan.

Koskelan varikko on Helsingin seudun liikenteen raitiovaunuvarikoista suurin. Siellä huolletaan ja säilytetään kaksi kolmannesta raitiovaunuista, ja Koskelasta käsin liikennöidäänkin suurinta osaa ratiolinjoista: 1, 1A, 3B, 3T, 6, 7A, 7B ja 8. Varikolle ovat sijoittuneet myös koulutustoiminta, ratasähkö ja ratakorjaamo. Koskelantien varressa olevat bussihallit eivät sensijaan enää juurikaan ole alkuperäisessä käytössään.