Kumpulan nk. parakkitalot saatiin sotien jälkeen lahjoituksina Ruotsista. Yksikerroksiset parakit omakotialueen jatkeena oli tarkoitettu vain väliaikaiseen asumiseen asuntopulan pahimpana aikana, mutta osaa taloista käytettiin vielä vuoteen 1978 asti. Näitä taloja oli eniten nykyisin Kumpulanmäkenä tunnetulla alueella, 57 kappaletta, mutta myös Kymintien koillisessa mutkassa niitä oli noin 20. Talot olivat tilavuudeltaan 28-40 m² ja niissä oli ulkokäymälät. Vesi haettiin ämpäreillä vesipostista. Taloissa asui parhaimmillaan noin 900 kumpulalaista. Väliaikaisiksi ajateltuja taloja ei juuri kunnostettu, vaikka käyttö venyi pitkäksi. Viimeisinä vuosina talot olivat todella huonokuntoisia, silloin asukkaat olivat köyhiä ja syrjäytyneitä, monet lastensuojelun ja poliisin tuttuja.
Talojen katuosoitteina oli sittemmin kadonneita nimiä, kuten Kirsikkatie, Mustikkatie ja Vadelmatie. Mäki tunnettiin asukkaiden kesken pikemmin nimellä Toukolanmäki. Kumpulassa ”skutsilaisiksi” nimitellyt asukkaat tunsivat usein kuuluvansa enemmän Toukolaan kuin Kumpulaan. Toukolan puolella oli lähin yleinen sauna, ja loiva, kaupungin suuntaan johtava rinne vietti luontevasti Toukolan eikä Kumpulan suuntaan. Toukolan kansakoulu oli ollut samaisen mäen rinteessä ennen Kustaa Vaasan tien sillan rakentamista. Maastoon ei ole taloista jäänyt juuri edes kivijalkoja jäljelle, sillä kaikissa kevytrakenteisissa parakeissa ei sellaisia ollut. Pihapiiriin istutetuista kukista ja pensaista jotkut kukoistavat yhä Kymintien polun varressa villiintyneinä. Osan parhaista lajeista kumpulalaiset pelastivat omiin pihoihinsa talojen tyhjennyttyä. Kumpulanmäen kampuksella ei enää näy jälkiä menneestä. Eri kuvaajien  kuvia parakkitaloista on haettavissa Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmissa verkossa https://www.helsinkikuvia.fi/.

kumpulan_puistotalot_limingantie_pieni.jpgVuonna 1951 rakennettuja kaksikerroksisia puistotaloja Limingantiellä ja Kymintiellä uhkasi myös purkaminen. Asukkaiden kannanottojen perusteella Helsingin asuntotuotantotoimisto selvitti talojen rakenteen ja kunnon. Puistotalot päätettiin säilyttää ja saneerata. Kunnostus valmistui vuonna 1980, seuraava korjauskierros oli vuonna 1998. Talot ovat osa kaupungin omistamaa Kumpulan kiinteistöt Oy:tä. Näissä suosituissa vuokrataloissa on pieniä, 2 h + keittiö asuntoja.