kumpulan_kasvitieteellinen_puutarha_lampi_pieni.jpgKumpulan kartanon puiston ympärille  perustetun kasvitieteellisen puutarhan avajaisia vietettiin 10.6.2009. Avajaisia oli edeltänyt yli 20 vuoden työ Kumpulan kartanon ympäristössä. Alue oli vuodesta 1988 aidattu ja sieltä oli poistettu alkuperäinen kasvillisuus lukuun ottamatta historiallista kartanonpuistoa.

Yliopiston kasvitieteellinen puutarha ryhtyi 1980-luvun lopussa kokeilemaan, miten tuontikasvit menestyisivät Suomessa. Puutarhan tutkijat tekivät 1990-luvulla kolme siemenenhakumatkaa Japaniin, Koillis-Kiinaan ja Kanadaan. Siemenet haettiin suoraan kasvupaikoiltaan. Yllättäen 2000-luvulla ilmastonmuutoskeskustelun myötä työstä oli tullut kovin ajankohtaista: puutarha voi toimia testilaboratoriona kasveille, joita ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti joudutaan siirtämään uusille kasvupaikoille. puutarha.jpgPerinteisesti kasvitieteellisen puutarhan kokoelmat ryhmitellään kasvilajien sukulaisuus- suhteiden systematiikan mukaan, mutta Kumpulassa kasvilajit on istutettu kasvimaantieteellisen periaatteen mukaisesti: Japanin, Kaukoidän, Pohjois-Amerikan (läntisen ja itäisen) ja Euroopan sekä Suomen kasvit kasvavat omilla alueillaan. Lisäksi puutarhasta löytyy hyötykasvialue (Hortus Etnobotanicus), joka valmistui juuri avajaisten kynnyksellä puutarhan itäiseen päähän (lähellä Jyrängöntien sisäänkäyntiä). Puutarhasuunnittelun on tehnyt maisema-arkkitehti Gretel Hemgård.
Tämä ’kuuden hehtaarin metsä’ on vakiintunut Kumpulan tärkeimmäksi ja yhdeksi koko Helsingin tärkeimmistä nähtävyyksistä.

Kasvitieteellisiä puutarhoja on Suomessa ollut 1600-luvulta lähtien: ensimmäinen kasvitieteellinen puutarha perustettiin vuonna 1678 Turkuun ja siirrettiin yliopiston mukana Helsinkiin vuonna 1829. Tämä Kaisaniemen puutarha kasvaneen kaupungin keskustassa kävi pieneksi, mutta siellä toimii edelleen osa Luonnontieteellisen keskusmuseon puutarhasta, esim historialliset kasvihuoneet.

Kartanon puutarhassa on saksalaisen Fritz Kemskin hautakivi.