kemskin_hauta_kumpulan_kartanon_pihassa_1.jpgLähellä Kumpulan kartanon päärakennusta on musta, korkea hautakivi, jossa on teksti saksaksi ja ruotsiksi. Saksankielinen teksti kertoo tällä paikalla lepäävän saksalaisen, 2. polkupyöräkomppanian jääkärin Fritz Kemskin "Suomen puolesta kaatuneena" 12.4.1918. Kiven kääntöpuolen teksti kertoo Vanhankaupungin suojeluskunnan pystyttäneen kiven tasan kymmenen vuotta myöhemmin. Muut lähteet kertovat Kemskin kaatuneen punaisen luodista Hermannin apteekin kohdalla Helsingin valtauksen yhteydessä.
Punaisilla oli nykyisen Paavalin kirkon kohdalla kalliolla oma tukikohtansa tykkeineen ja kuularuiskuineen, mikä ehkä selittänee kaatumispaikan? Hautakiven päivämäärä on silti väärä. Suomen valkoisia auttamaan tulleet saksalaiset nousivat maihin Hangossa, ja tulivat rantarataa seuraten Helsinkiin ja saavuttivat 12.4.1918 Etelä-Helsingin ja Länsi-Pasilan. Sen sijaan suuret osat Kalliota, Vallilaa ja Hermannia säilyivät punaisten hallussa vielä seuraavaan päivään asti. Niinpä jos Kemski kaatui Hermannissa, on se ollut mahdollista vasta 13. päivä huhtikuuta 1918.
Kiven alla on tiettävästi ihan oikea hauta. Suurin osa Helsingin valtauksessa kuolleista saksalaisista haudattiin Vanhan kirkon puistoon, mutta Kumpulan haudan lisäksi on toinen yksittäishauta Leppävaarassa (Muistopolku) ja Pikku Huopalahdessa (Korppaantie). Valtausta johtanut kenraali, kreivi Rüdiger von der Goltz mainitsee Kemskin kaatumisen ja hautapaikan muistelmissaan, kuten myös aikomuksen siirtää nämäkin vainajat Vanhan kirkon puiston joukkohautaan. Näin ei kuitenkaan tehty, johon syynä voivat olla saksalaisjoukon myöhemmät vastoinkäymiset. Paluumatkalla Saksaan sota-alus "Habsburg" ajoi karille Helsingin edustalla, jolloin hukkui iso osa Suomen-retkeläisistä.
Vuotta myöhemmin von der Goltzin joukon rippeet joutuivat Latviassa itsenäisyystaistelussaan voittoisan virolais-latvialaisen armeijan lyömiksi. Fritz Kemski jäi siis siirtämättä. Miksi hautapaikaksi valittiin sukupuolitautisairaalan suljettu piha, jää vaille vastausta. Saksalaiset sotajoukot ovat tosin usein haudanneet vainajansa lähelle kaatumispaikkaa, eivätkä ole pyrkineet tuomaan heitä kotiseudun multiin kuten Suomessa on ollut tapana.

Kansalaissodan tapahtumat sivusivat Kumpulaa muutenkin. Kyläsaaren pohjoispuolella, Vanhankaupunginlahdella, oli sijainnut 1915 alkaen vesitasoasema. Tuleva presidentti P.E. Svinhufvud yritti talvella 1918 "insinööri Petterssonin" valehahmossa paeta punaisten hallinnoimasta Helsingistä Kyläsaaren kautta vesitasolla, mutta kone joutui vian vuoksi laskeutumaan takaisin. Svinhufvud pakeni lopulta Helsingistä jäänmurtaja Tarmolla.