(Limingantien - Intiankadun risteys)

Limingantien pohjoispään aluetta Intiankadun toisella puolella pidettiin aikoinaan "paremman väen" asuttamana. Asukkaista moni oli Arabian tehtailla töissä, mutta joukkoon mahtui myös monenlaista pienyrittäjää. Kymintie valmistui ennen Limingantietä. Asukkaista harva opiskeli, korkeintaan keskikoulua käytiin, muutama kävi yhteiskoulua. Vesi ja viemäröinti oli Limingantiellä alusta alkaen, ja 1934 jälkeen tie oli myös asfaltoitu. Autoja, varsikin henkilöautoja, ajan tapaan saksalaisia tai amerikkalaisia oli aluksi vähän. Limingantie 93:ssa asui "Hiekka-Hyvärinen", joka ajoi soraa omalla kuorma-autollaan. Hänellä oli lopulta myös kylän ensimmäinen henkilöauto, Buick, 1930-luvun alkupuolella. Limingantien ja Intiankadun risteyksessä oli 1950 alkaen bussilinjan 50 päätepysäkki. Siksi näillä kulmilla oli vilkasta kauppatoimintaa.

"Toukolan Teräksen talo" (Limingantie 72-74)

Talo kuulemma jossain vaiheessa jonkun pienen seurakunnan omistama(?). Sittemmin vuokra- ja osaketalona. Nyttemmin Toukolan Teräksen veikkaus- ja toimistopiste toimii kellaritilassa.

"Tanun talo" (Limingantie 76 / Intiankatu 34)

"Tanun talo" on rakennettu 1932. Aluksi talo ei tietenkään kulkenut mainitulla nimellä. Limingantien puolella muistetaan toimineen mm. paperikaupan ja suutarinliikkeen talon kulmassa. Intiankadun puolella oli toiminut Jyrkilän lihakauppa jo 1930-luvulla. Sen vieressä oli Blomin maitokauppa ja sitten pohjoisimmassa kulmassa Halmevaaran kauppa 30-luvulta aina noin 1945 asti. Jyrkilän kauppaa seurasi Järvelän, sitten Liemolan liike (laulaja Lasse Liemolan vanhemmat) ja lopulta Tauno Hjeltin Tanu Oy. Hannu Auranen piti kioskia Kymintien puoleisessa päässä taloa, kunnes otti Tanu-kaupan haltuunsa.

"Kolin talo" (Limingantie 73 / Intiankatu 32)

Talo on rakennettu 1936, ja se on nimetty omistajansa Evert Kolin mukaan. Limingantien puolella toimi kahvila Joutsen kuulemma 1930-luvulla - väitetään, että kieltolain aikaan "Joutsenta" olisi ratsattu moneen kertaan, koska asiakkailla oli "omia eväitä. Kieltolaki kuitenkin loppui jo 1932…Kahvilassa oli 5-6 pöytää, tiski, kassakone, ja sotien jälkeen myös levyautomaatti. "Joutsenen" tiloissa toimi vielä 1990-luvulla kampaamo Amarillo ennen muuttamistaan Intiankadun puolelle pizzeria Parmesanin taloon. Joutsenen vieressä toimi vähän aikaa pieni maitokauppa, kadun kulmassa parturinliike, jonka tiloihin sotien jälkeen muutti Koivujuuren sekatavarakauppa. Intiankadun puolella oli paperikauppa ja eteläpäädyssä toimi pitkään kelloseppä Halme, jonka mukaan taloa Kolin jälkeen kutsuttiin myös "Halmeen taloksi". Halmetta ennen toimi samassa tilassa kelloseppä Rinne.

"Koivujuuren kaupan talo" (Limingantie 75 / Intiankatu 29)

Talo on rakennettu 1936. Talon kulmassa oli sotiin asti Koivujuuren (ent. Björkroth) sekatavarakauppa. Sotien jälkeen Koivujuuri siirtyi "Kolin taloon". Kulmassa sijaitsi sittemmin 1960-luvulla "mustalaisen putiikki", ja sitten "käytettyjen kirjojen kauppa" Hollywood.

"Elannon talo" (Limingantie 78 / Intiankatu 31)

Talo on rakennettu 1937, ja se oli alun perin rapattupintainen. Nimensä talo juontaa siitä, että talossa oli pitkään vieretysten Elannon maito-, liha- ja sekatavarakaupat. 1990-luvun lopulle siinä toimi autotarvikeliike "TI-tarvike", joka sitten muutti Käpylään. Kumpulan-Toukolan kylätila on toiminut talossa 1990-luvun lopulta alkaen. Pohjoiskulmassa on majaa pitkään pitänyt Suomen karavaanarien toimisto. Kulmassa toimi jo ennen sotia ravintola Kultalyhty, jossa eräs informanttimme kertoi sotien jälkeen heitelleensä pahanmakuiset perunaleivokset kattoon, jonne ne jäivät roikkumaan. Ruokala-ravintolaa ylläpiti pitkään Ida Hyvärinen. Yläkerrassa oli Marjalan päiväkoti, yksi Helsingin vanhimmista. Limingantien puolella sijaitsi sittemmin Vauhkosen vaatetusliike.

"Pajusen talo" / "Saunan talo" (Intiankatu 33)

Talo on vuodelta 1938. Pajusen sauna kylvettäjineen toimi talossa aina 1970-luvulle. Pajusen saunan lisäksi lähimmät yleiset saunat löytyivät Toukolanmäen päältä ("Toukolan sauna") kivitalosta jo 1930-luvulta. Vallilassakin oli sauna, jonne tie kulki Novillan talon ohitse. Pajusen talosta löytyi myös harvinainen iso mankeli. Talon pohjoispäässä toimi jonkin aikaa maitokauppa, ja sittemmin maali- ja sisustustavarakauppa vielä 1990-luvulla.

Intiankatu 33 pohjoispuolella Kymintien takaa alkoi metsäalue, ja katujen kulman lähellä notkelmassa oli pitkään lammen tapainen lätäkkö, joka sittemmin on peittynyt. Kymintien loppupäässä, "Kymintien lenkissä" oli 1945-1976 parakkitaloja, joita myös puistotaloiksi kutsuttiin. Joillekin tienoo kulki "kiinalaiskylän" tai jopa "Sumukylän" nimellä. Taloissa asui viimeisinä aikoina paljon romaneja. Vielä 1980-luvulla muistetaan nuotioita nähdyn poltettavan pihamailla. Leirejä oli joskus Allastiellä vielä puistotalojen purkamisen jälkeenkin. Kalliolla sijainneita parakkeja ei enää ole, mutta tarkkaavainen voi nähdä maastossa mm. lipputangon jalustoja.