Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 7.10.2008

 

VALLILANLAAKSON JOUKKOLIIKENNEKADUN ASEMAKAAVALUONNOS

 

Museo 2008-197

 

 

Kaupunginmuseolle on tullut ilmoitus Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevasta asemakaavaluonnoksesta ja 6.10.2008 päivätystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka korvaa aiemman, 7.3.2007 päivätyn suunnitelman joukkoliikennekadun osalta. Kaupunginmuseo on tutustunut 7.10.2008 päivättyyn asemakaavaluonnosmateriaaliin ja esittää kantanaan seuraavaa.

 

Vallilan joukkoliikennekadun aiemmassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa kaupunginmuseo esitti kaupunkisuunnitteluvirastolle satamaradan paikalle kaavailtuun joukkoliikennekatuun kielteisesti suhtautuvan kannanoton 2.4.2007. Tämän jälkeen asiaa on käsitelty myös kaupunginmuseon johtokunnassa 26.2.2008 ja 18.3.2008, sillä Helsingin kaupungin hallintokeskus pyysi kaupunginmuseon johtokuntaa antamaan lausuntonsa kaupunginhallitukselle Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry:n, Vallilan asukasyhdistys ry:n ja Hermanni-Vallila seura ry:n laatimasta ja 13.9.2007 päiväämästä aloitteesta, joka käsitteli Vallilanlaakson joukkoliikennekatuun liittyvää asiaa.

 

Kaupunginmuseon johtokunta on jo 14.12.2004 kaupunkisuunnittelulautakunnalle osoittamassaan kirjeessään ja antamassaan lausunnossa nostanut esiin Helsingin siirtolapuutarhojen kulttuurihistoriallisen
arvon ja merkittävyyden niin maisemallisesti ja viheralueina kuin virkistyskäytön näkökulmasta. Kaikki Helsingin siirtolapuutarhat, Vallilan siirtolapuutarha mukaan lukien, on arvotettu Helsingin yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaiksi kohteiksi, joita tulee kehittää siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Siirtolapuutarha-alueet on yleiskaavassa merkitty myös osaksi Helsingin viherrakennetta. Uudenmaan maakuntakaavaan liittyen kaikki Helsingin siirtolapuutarhat on arvotettu myös maakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi ympäristöiksi. Helsingin siirtolapuutarhojen kulttuurihistoriallinen arvo ja merkittävyys viherympäristöinä on siten kiistaton.

 

Useiden siirtolapuutarhojen suhde kaupunkirakenteeseen on vuosikymmenten kuluessa muuttunut. Alun perin rakentamattomaan maisemaan muokattuja puutarhoja ympäröi nykyään kaupunkirakenne, joka saattaa olla hyvinkin tiivis. Vallilan siirtolapuutarhankin ympäristöön on vuosikymmenten kuluessa sijoitettu niin asuinrakentamista kuin liikunta- ja laitosrakennuksia. Kumpulan kartanon ja Vallilan siirtolapuutarhan välinen vyöhyke on kuitenkin säilynyt rakentamattomana ja näkymiltään avoimena. Näiden alueiden välillä kulkeva satamarata vähäisine liikenteineen ei tätä yhteyttä juurikaan häiritse. Yliopiston kasvitieteellisen puutarhan istuttaminen Kumpulan kartanon ympärille on entisestään vahvistanut koko Vallilan laakson viherluonnetta. Kasvitieteellisen puutarhan avautuessa yleisölle vuonna 2009 alueelle muotoutuu kaikille kaupunkilaisille avoin viherympäristö, joka rakentuu vanhaan kartanoympäristöön sijoitetusta tieteellisestä puutarhasta, siirtolapuutarhasta ja niitä yhdistävästä ja ympäröivästä julkisesta viheralueesta. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan kaavoituksen lähtökohtana tulisikin nyt olla koko tämän historiallisesti merkittävän ja moni-ilmeisen viherkokonaisuuden säilyttäminen, ei hajottaminen.

 

Satamaradan linjan muuttaminen joukkoliikennekaduksi ja autoliikenteen tuominen Kumpulan kartanon ja Vallilan siirtolapuutarhan väliselle vyöhykkeelle saattaisi vaarantaa koko miljöön ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen tähtäävät pyrkimykset. Kaupunginmuseon johtokunta katsoi, että miljöön ja kulttuurihistorian kannalta luonteva ratkaisu voisi olla - mikäli liikenteellistä tarvetta tulevaisuudessa ilmenee - Arabianrannan ja Pasilan välillä toteutettava raitiotieyhteys, joka käyttäisi hyväksi käytöstä vapautuvaa vanhaa satamaradan pohjaa. Sen sijaan bussikalustolla toteutettava Tiedelinjan 506 liikenne tulisi linjata kulkemaan siirtolapuutarha-alue kiertäen esimerkiksi Teollisuuskadun / Aleksis Kiven kadun – ja Sturenkadun kautta. Näillä ratkaisuilla turvattaisiin Kumpulan kartanon, kasvitieteellisen puutarhan ja Vallilan siirtolapuutarhan ympärille rakentuvan viheralueen säilyminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaana vehreänä keitaana.


Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseo ei puolla Vallilanlaakson joukkoliikennekadun asemakaavaluonnosta.

 

 

 

 

 

 

 

Tiina Merisalo

 

Anne Salminen

museonjohtaja

 

tutkija

 

 

 

TIEDOKSI

Museovirasto, rakennushistorian osasto

Uudenmaan ympäristökeskus