Novilla sotilaskäytössä

Hermannissa sijaitsi Venäjän Itämeren laivaston merilentoasema, joka oli ainoastaan sotilaskäytössä 1915 -1919. Itämeren laivaston päälentoasema Suomessa sijaitsi Turussa. Venäläisillä oli Viron rannikolla Tallinnan Lennusadaman lisäksi lentokoneiden tukialus.
Hermannin lentokonehangaarit (2kpl) olivat kangaspäällysteisiä. Lentoaseman miehistörakennuksia alettiin tehdä 1915 alkuvuodesta. Venäläistä, lentoaseman miesvahvuuteen kuuluvaa varusväkeä sijoitettiin asumaan mm. Hermanniin. Loppuvuodesta 1915 joukkoa tuli ilmeisesti lisää, eikä miehistörakennuksia ollut vielä tarpeeksi. 1.12.1915 alkaen Novillasta oli vuokrattu 30 miehelle (”för marin flygare komenderat i Hermanstad”) 5 huonetta ja keittiö, vintti ja ulkohuoneet 110 mk:n kuukausivuokrasta. Vuokrasopimuksen on valtuutettuna allekirjoittanut Walter Wikström. Talon alakerta ilmeisesti, koskapa siellä oli ainoa keittiö. Talon yläkerrassa asui kuitenkin 1915 siviiliväkeä, renki ja ulkotyöläisiä perheineen. Vuoden 1916 puolella taloa ei ehkä enää tarvittu sotaväen majoitustarkoituksiin, mutta vuokrasopimus oli voimassa koko ensimmäisen maailmansodan yli. Vuonna 1917 talossa kenties toimi, kuten myöhemminkin, sairastupa ja upseerikerho, vuokra (ja polttopuut) on ainakin maksettu koko vuodelta. 1917-18 sekavissa oloissa talon yläkerran siviiliasukkaat ovat muuttaneet pois, tai irtisanottu.
(lähde:Kaup.ark, majoitusltk.n vuokrasopimukset, henkikirjat)

Kansalaissodan aikaan, kun saksalaiset joukot olivat vallanneet punaisen Helsingin, lentoasemasta tuli perustettavan Suomen Ilmailuvoimien Helsingin lentoasema. Tällöinkin ”Wikströmin huvila” toimi upseerikerhona ja sairastupana, kertoo lentäjä J.W. Janarmo muistelmissaan. Talon vuokrasopimus päättyi 9. tammikuuta 1919, kun lentoasema oli muuttanut Santahaminaan.
(lähde: Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 3/2009)

Outi Koste

Kirjoittaja on vallilalainen paikallishistorian harrastaja, vanhan Hermannin menneisyys erikoisalanaan