Helsingin kirkkoherra, rovasti Johan Forsskål oli oppinut mies. Hänen aikanaan Gumtäktin kartanossa oli tiettävästi Suomen suurin yksityinen kirjasto, jossa oli kaikkiaan 916 nidettä teologiaa, maantiedettä, farmakologiaa, matematiikkaa, historiaa ja lääketiedettä. Rovastin vuonna 1732 syntyneestä Petter-pojasta piti tulla pappi isänsä tavoin, joten hän jo varhain sai yksityisopetusta heprean kielessä.
Pojan ollessa vasta yhdeksänvuotias perhe muutti sodan jaloista turvaan Ruotsiin, jossa isä-Johan sai paikan Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana. Petter Forsskål kirjoittautui alaikäisenä Uppsalan yliopistoon, jätti teologian opinnot ja opiskeli luonnontieteitä Carl von Linnén johdolla. Siellä hän väitteli tohtoriksi 1756 empiristisiä periaatteita puolustaneella teoksella Dubia de principiis philosophiae recentioris. Hän tuli aikanaan tunnetuksi tieteen vapautta ja yhteiskunnallista vapautta puolustavana tiedemiehenä. Arabian kielen taitoisena ja lahjakkaana botanistina Petter Forsskål lähti 1761 Tanskan valtion rahoittamaan kuusihenkisen tutkimusretkikunnan matkaan Arabian niemimaalle. Hän kuoli vuonna 1763 Jarimin kylässä Jemenin vuorilla.
Yhtä tutkijaa lukuun ottamatta koko retkikunta menehtyi matkan aikana malariaan. Nuori botanisti ehti lähettää Kööpenhaminaan ja Uppsalaan koko joukon erilaisia kasvinäytteitä. Kööpenhaminan yliopistossa on yhä erillinen Forsskål -huone ja kasvikokoelma. Retkikunnasta ainoa eloon jäänyt, maanmittari Carsten Niebuhr julkaisi myöhemmin mm. Forsskålin kasvi- ja eläinaiheiset matkaselostukset. Hänen matkapäiväkirjansa vuosilta 1761 – 1763 julkaistiin vuonna 1950 nimellä Resa till lycklige Arabien. Sen pohjalta on Thorkild Hansen laatinut matkaa kuvaavan teoksensa Onnellinen Arabia : tanskalainen retkikunta 1761-1767.
Kumpula-seura kustansi 1999 kartanon sivurakennuksen seinään Petter Forsskålin muistolaatan. Mikä hauskinta, kuuluisan kasvitieteilijän lapsuudenkotia ympäröi nyt yliopiston kasvitieteellinen puutarha!