Jakob Johan Tesche

Viipurilaissyntyinen, mutta Haminassa vaikuttanut Jacob Johan Tesche omisti useita sahoja Kymijoella. Vuonna 1734 hän ystävänsä Carl Clayhillsin kanssa perusti sahan myös Vantaanjoen Vanhankaupunginkoskelle. Sahalla oli kaksi raamia ja 16-22 terää, ja puunhankinta-alue ulottui pitkälle Nurmijärvelle asti. Sahan päästyä hyvään vauhtiin valtiovalta kielsi puutavaran kuljettamisen palkkeina ja vaati puutavaran sahattavaksi jo Suomessa. Sahatavarasta tuli Teschen aikana Helsingin päävientituote. Koska sahalla oli Vanhassakaupungissa oma laivalaiturinsa, ei puutavaraa tarvinnut edes kuljettaa Helsinkiin laivattavaksi. Ulkomaanyhteyksien ansiosta saha oli suosittu laiton tuontitavaroiden kauppapaikka, jossa hinnat olivat Helsinkiä edullisemmat.

Haminalaisten sahatoimintaa moitittiin ympäristöhaitoista. Tukinuitto vaati paikoin Vantaanjoen patoamista, mikä nosti tulvavesiä rannoille, joille veden laskettua tukit jäivät maanomistajien riesaksi hidastamaan peltotöiden aloittamista. Sahanpuru kaadettiin sahalta jokeen tai Vanhankaupunginlahteen, jossa kalastajien verkot sotkeutuivat ja kalansaaliit pienenivät. Maistraatti sai sahasta useita valituksia. Koska Helsinki tarvitsi paljon rakennuspuuta, se silti suosi Teschen sahaa sen kilpailijoiden kustannuksella. Haminalaiset sahaporvarit muodostivat sosiaaliselta elämältään suljetun, saksaa kotikielenään käyttävän porvarispiirin. Tesche muutti lopullisesti Haminasta Helsinkiin 1741 Haminan jouduttua osaksi Venäjää epäonnisen pikkuvihan sodan seurauksena. Carl Clayhills ei Haminasta palannut, sillä hän ehti kuolla 1741.
Sodan aikana myös Vanhankaupunginkosken saha poltettiin. Tesche sai Gumtäktin kartanon haltuunsa Ruotsissa asuvalta luutnantilta tämän 42 500 taalerin velan panttina. Kartano tosin oli vain alle 7000 taalerin arvoinen.

Tesche siirtyi sahaporvarista tiiliruukkialalle perustaessaan 1747 kartanonsa maille Sörnäisiin tiilitehtaan. Tiilet menivät Viaporin linnoituksen rakentamiseen, ja ruukki työllisti kesäisin 17 miestä tuottaen vuosittain 40 000 tiiltä. Tesche sanoi perustavansa tiilitehtaan "rakkaudesta isänmaahan ja yleisen hyödyn edistämiseksi sekä sen estämiseksi että hirsimetsät autioitetaan talonrakentamisessa". Tämä on aika mainiosti sanottu Uudenmaan suurimman sahan omistajalta!
Aatelittomana Jacob Tesche ei olisi saanut edes omistaa kartanoa, mutta silti hänen perheensä asui Gumtäktissä yli 20 vuotta. Kartano siirtyi perintönä hänen pojalleen Hans Teschelle, joka asui siinä vielä 1759-1763.