Novillan talo ja Isonniityn hevoshaka

novilla_2.jpg
novilla_2.jpg

Vallilan laakson länsipuolen maat kuuluivat 1880-luvulla Helsingin kaupungin omistamaan vuokratilaan nimeltä Gumtäckt 11.

Teurastamoyrittäjä Gustav Adolf Wickström päätti hankkia perheelleen kesähuvilan maaseudulta Helsingin ulkopuolelta. Perheen varsinainen koti oli Kalevankadulla. Huvilan suunnitteli rakennusmestari Carl Johan Grönstrand, joka oli ollut rakennusmestarina mm. rautateillä ja suunnitellut useita taloja Helsinkiin. Hirsitalon piirustukset hyväksyttiin Helsingin rahatoimikamarissa samana vuonna.
Huvila nousi vuonna 1888 tälle Wickströmin vuokraaman Villaområdet Gumtäckt 11:n maalle, Kumpulanpuron varteen. Perimätiedon mukaan huvilan hirret olisi tuotu Kumpulaan Terijoelta. Asiakirjat viittaavat kuitenkin siihen, että talo on rakennettu paikan päällä. Huvilan nimi oli alussa omistajan ammatin mukaisesti Villa Slakt, myöhemmin Villa Gumtäckt. Jossain vaiheessa Kumpulanpuron rannassa on ollut huvilan sauna. Wickströmit viettivät huvilaelämää Kumpulassa vuokratontillaan ilmeisesti ensimmäiseen maailmansotaan asti. Sota-aikana huvila oli vuokrattuna sotilaskäytössä. Sen jälkeen taloa omisti Wickströmin perikunta 1930-luvulle. Talossa toimi ainakin jonkin aikaa kahvila Novilla, jossa Helsingin herrasväki kävi kesäretkillään.
Kumpulanpuron yli oli tehty useita pieniä siltoja, ja kahvilan nurkalta meni nuorten suosima oikotie Sturenkadun Louhi-elokuvateatteriin (1927-1969). Lähellä oli myös palstaviljelmiä.
Vuosikymmenten kuluessa Villa Novilla vaihtoi omistajaa ja muuttui kesähuvilasta kurjaksi vuokrakasarmiksi. Lopulta se oli jaettu pieniin huoneisiin, joissa kaikissa ei ollut edes hellaa. Talo meni huonoon kuntoon ja päätyi kaupungin omistukseen. Helsingin sosiaalivirasto antoi 1980-luvulla rakennuksen Veikko Hurstin yhdistyksen käyttöön, ja hänen järjestönsä Laupeudentyö Ry sai majoittaa sinne autettaviaan. ”Se oli alamaailman leirintäalue, jonne kenelläkään ulkopuolisella ei ollut asiaa”, Hursti on kirjassaan kuvannut paikan kuntoa siinä vaiheessa kun hänen järjestönsä sai sen haltuunsa.
Kaupungin viranomaiset patistelivat Hurstia tuon tuostakin, kun tämä heidän mielestään laiminlöi sopimusta eikä pannut taloa kuntoon. Peltikaton teetti lopulta sosiaalivirasto pari vuotta ennen viimeisintä remonttia. Vuoden 2002 kesäkuussa Hursti sitten yllätti virkamiehet. Taloon ilmestyi muutaman viikonlopun aikana uudet ikkunat, ja siitä remontti jatkui. Kevääseen 2017 asti talossa oli Lahja ja Veikko Hurstin järjestön varasto.

Vuonna 2019 tyhjän talon valtasivat lyhyeksi aikaa ”anarkistit”. Sen jälkeen talo on ollut ympärivuorokautisessa vartioinnissa. Ehdotuksia ja suunnitelmia on tehty, mutta Helsingin  omistamalle tilalle ei ole löytynyt kaupungin hyväksymää käyttöä.

Novillan talon lähistöllä sijaitsi sittemmin purettu Kumpula 9, jossa 1930-luvulla asuivat Elias (k.1938) ja Hilda (k.1956) Ansinen. Monelle kumpulalaisellekin tutuksi tullut, vuosia Paavalin seurakunnassa pappina toiminut Heikki Laukkanen on Ansisten tyttären poika.  Talon vierellä oli aina 1980-luvulle asti hevosaitaus, jonka mukaan taloa joskus sanottiin ”hevosfarmiksi”. Farmin hevoset omisti Pakilassa asuva Kyösti Blomerus, jonka hevosten laitumeksi aluetta vuokrattiin lyhyin sopimuksin. Vielä Isonniityn talojen valmistuttua vuonna 1988 oli laitumella seitsemän hevosta. Asukkaat keräsivät jopa adressin, jotta kaupunki sallisi hevosten laiduntamisen Isonniityn rinteessä

Kylätila

Asukastalomme Kumpulan Kylätila sijaitsee osoitteessa Intiankatu 31. Kylätilassa järjestetään kerhoja, kursseja ja tapahtumia kaikenikäisille alueen asukkaille. Tarkemmat tiedot näistä löytyvät omilta nettisivuiltamme Kumpulan Kylätila.

Tervetuloa!

Koronavirustilanteen vuoksi Kylätila on tällä hetkellä suljettu. Viestejä voit kuitenkin lähettää kylatila@kolumbus.fi

Vallilan siirtolapuutarha

kuva17_siirtolapuutarha.jpg
kuva17_siirtolapuutarha.jpg

Arkkitehti Birger Brunila laati 1931  Vallilan siirtolapuutarha -alueen asemapiirustuksen Paavalin kirkon ja Kumpulan kartanon väliseen laaksoon. Brunila ja arkkitehti Väinö Tuukkanen suunnittelivat ensimmäisten puutarhamajojen tyyppipiirustukset ja Gunnar Taucher kokous- ja kerhotilan, Toimelan. Siirtolapuutarhaneuvoja Elisabet Koch teki suunnitelman yleisten osien istutuksista ja yksittäisten mökkipalstojen mallipuutarhoista. Palstoittaminen ja mökkien rakentaminen alkoi Kumpulan puron pohjoispuolelta siirtolapuutarhan perustamisvuonna 1932, ja seuraavana vuonna lohkottiin lisää palstoja ja tehtiin mökkejä myös Vallilan puolelle aluetta. Kumpulan puro virtaa nykyisin Vallilan siirtolapuutarhan läpi avoimessa betoniuomassa. Siirtolapuutarhamökkejä on nyt noin 170.  

Mökkien pinta-ala on korkeintaan 26 neliötä. Yöpyminen siirtolapuutarhamökeissä sallittiin vuodesta 1938. Sota-aikana siirtolapuutarhassa sai pitää myös kaneja ja lampaita. Porsaita oli alueen keskellä olevalla yhteiskentällä. Nykyisin mökkien varustetaso on parantunut, monet on eristetty talvilämpimiksi ja sähkö on käytössä ympärivuotisesti.
Alueen vuokraaja on Vallilan siirtolapuutarhayhdistys. Nykyinen vuokra-aika on voimassa vuoteen 2026. Alueelle on vahvistettu suojelukaava. Muiden siirtolapuutarhojen tavoin myös Vallilan siirtolapuutarha on kaupungin yleistä puistoaluetta, jonka portit ovat yleisölle auki kesäpäivisin.

Vuonna 1932 valmistunut museomökki löytyy siirtolapuutarhasta osoitteesta Mansikkapolku 93. Siirtolapuutarhayhdistyksen omistama mökki on alkuperäisessä 1930-luvun asussa ja avattu yleisölle vuonna 1977, avoinna sunnuntaisin klo 14-15 tai sopimuksen mukaan. Museomökki kunnostettiin viimeksi vuosina 2009-2010, kunnostus tehtiin talkootyönä Uudenmaan maakuntamuseon tutkijoiden valvonnassa. Mökki pyrittiin saamaan 1930-luvun asuun tapetteja, tekstiilejä ja hetekaa myöten. Myös puutarha on entisöity funkis-ajan mallipuutarhaksi. 

Kuvassa alla Vallilan siirtolapuutarha vuonna 1937. Etualalla vasemmalla Hämeentien ja Kumpulankadun risteysalueen taloja, kadonnut Kumpis.

vallilanlaakso_19371.jpg

 

Albumit auki -hanke rantautuu Kylätilaan ma 1.12. klo 18-20

Valokuvia sinun albumistasi Albumit auki –sivuston kuva-arkistoon?

Skannataan niitä yhdessä Kumpulan Kylätilassa ma 1.12. klo 18-20.

Lasipalatsin mediakeskus kerää kaupunginosien historiaa talteen avoimeen valokuvatietokantaan osoitteessahttp://albumit2014.lasipalatsi.fi/ Sivuston tarkoituksena on kerätä laaja valokuva-arkisto Helsingistä ja helsinkiläisistä. Kuvat voivat olla 1800-luvun lopun ja tämän päivän väliltä, kunhan ne ovat paperikuvia, dioja tai negatiiveja ja liittyvät Helsinkiin. Kaupunkinäkymien ja maisemien lisäksi esim. kotiin, työhön ja vapaa-ajan viettoon liittyvät kuvat kertovat menneiden vuosikymmenien arjesta ja elämästä, ja ovat tervetulleita kuva-arkistoon.

Lasipalatsin mediakeskuksen projektia toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Kerätyt kuvat julkaistaan Creative Commons -lisenssillä, joka estää kuvien kaupallisen käytön ja muokkaamisen. Tallennus tehdään reproamalla tai skannaamalla eikä prosessi vahingoita valokuvia millään tavalla. Digitoinnin jälkeen valokuvat palautetaan omistajalleen, ja valokuvien tuojan on myös mahdollista saada itselleen ilmaiseksi digitaalinen versio kuvistaan, jos mukana on oma muistitikku.

Skannaajat tulevat kertomaan projektista, vastaavat kysymyksiin ja hoitavat teknisen puolen.

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha

kumpulan_kasvitieteellinen_puutarha_lampi_pieni.jpg
kumpulan_kasvitieteellinen_puutarha_lampi_pieni.jpg

Kumpulan kartanon puiston ympärille  perustetun kasvitieteellisen puutarhan avajaisia vietettiin 10.6.2009. Avajaisia oli edeltänyt yli 20 vuoden työ Kumpulan kartanon ympäristössä. Alue oli vuodesta 1988 aidattu ja sieltä oli poistettu alkuperäinen kasvillisuus lukuun ottamatta historiallista kartanonpuistoa.

Yliopiston kasvitieteellinen puutarha ryhtyi 1980-luvun lopussa kokeilemaan, miten tuontikasvit menestyisivät Suomessa. Puutarhan tutkijat tekivät 1990-luvulla kolme siemenenhakumatkaa Japaniin, Koillis-Kiinaan ja Kanadaan. Siemenet haettiin suoraan kasvupaikoiltaan. Yllättäen 2000-luvulla ilmastonmuutoskeskustelun myötä työstä oli tullut kovin ajankohtaista: puutarha voi toimia testilaboratoriona kasveille, joita ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti joudutaan siirtämään uusille kasvupaikoille. puutarha.jpgPerinteisesti kasvitieteellisen puutarhan kokoelmat ryhmitellään kasvilajien sukulaisuus- suhteiden systematiikan mukaan, mutta Kumpulassa kasvilajit on istutettu kasvimaantieteellisen periaatteen mukaisesti: Japanin, Kaukoidän, Pohjois-Amerikan (läntisen ja itäisen) ja Euroopan sekä Suomen kasvit kasvavat omilla alueillaan. Lisäksi puutarhasta löytyy hyötykasvialue (Hortus Etnobotanicus), joka valmistui juuri avajaisten kynnyksellä puutarhan itäiseen päähän (lähellä Jyrängöntien sisäänkäyntiä). Puutarhasuunnittelun on tehnyt maisema-arkkitehti Gretel Hemgård.
Tämä ’kuuden hehtaarin metsä’ on vakiintunut Kumpulan tärkeimmäksi ja yhdeksi koko Helsingin tärkeimmistä nähtävyyksistä.

Kasvitieteellisiä puutarhoja on Suomessa ollut 1600-luvulta lähtien: ensimmäinen kasvitieteellinen puutarha perustettiin vuonna 1678 Turkuun ja siirrettiin yliopiston mukana Helsinkiin vuonna 1829. Tämä Kaisaniemen puutarha kasvaneen kaupungin keskustassa kävi pieneksi, mutta siellä toimii edelleen osa Luonnontieteellisen keskusmuseon puutarhasta, esim historialliset kasvihuoneet.

Kartanon puutarhassa on saksalaisen Fritz Kemskin hautakivi.

Uusin Kumposti 3 / 2014 nyt luettavissa myös netissä!

Tuoreen Kumpostin voit lukea nyt myös kumpula.infon sivuilla. Samalla olemme lisänneet myös aiempia lehtiä tänne. Kannattaa selailla, sillä suuri osa jutuista kertoo kaupunginosan historiasta ja ihmisistä: ne pysyvät ajankohtaisina kaiken aikaa!

Toisin kuin uusimmassa lehdessä mainitaan, Kumposti löytyy jatkossa helpomman linkin takaa: www.kumpula.info/kumposti – Olkaa hyvä!

Mukavia hetkiä Kumpostin parissa!

Kumposti-lehden toimituskunta

Suora linkki lehteen:

Kumposti_3/2014.pdf

Paavalinkirkko

paavalinkirkko_pieni.jpg
paavalinkirkko_pieni.jpg

 Kumpulan alue kuuluu Paavalin seurakuntaan. Keväällä 1928 päätettiin kirkon rakentamisesta Vallilaan nopeasti kasvavan Sörnäisten työläiskaupungin- osan toiseksi kirkoksi Kallion kirkon käytyä tiloiltaan riittämättömäksi. Helsingin kaupunki oli luovuttanut kirkkoa varten tontin jo vuonna 1915. Sörnäisten seurakunta jaettiin vuonna 1941 Kallion ja Paavalin seurakuntiin.

Kirkon suunnittelukilpailun voitti arkkitehti Bertil Liljeqvist (1885-1954), joka on tullut tunnetuksi erityisesti monien kirkkojen suunnittelijana. Punatiilinen Paavalinkirkko valmistui 1931. Kirkon erikoisuus on sen 52 metriä korkea kellotorni, jonka arkkitehti sijoitti italialaistyylisesti rakennuksen pohjoissivulle eikä päätyyn, kuten monissa suomalaisissa kirkoissa on tehty. Tornin kaikilla neljällä sivulla on ajannäyttäjänä suurikokoiset kellotaulut. Tornin huipun korkeassa kellohuoneessa on neljä kookasta kirkonkelloa. Melko pian huomattiin, että kellotorni huojuu, jos kaikkia neljää kelloa soitetaan samanaikaisesti. Huojumisen estämiseksi kellon lyöntijärjestys on määrätty niin, että ne soivat yksitellen.

paavalinkirkko_sislt_pieni.jpgKirkkosalissa on tilaa noin tuhannelle sanankuulijalle. Sisätilojen koristelussa olennaisina teemoina ovat helmi- ja simpukka-aiheet. Simpukka ja helmi ovat uskon salaisuuden ja taivasten valtakunnan vertauskuvia. Nämä aiheet näkyvät kuorin katossa, sivupilareiden lampuissa ja alttarikaiteen koristelussa. Holvit ja kupolin ”Jumalan karitsa”-maalauksen on maalannut Ilmari Manninen. Alttarin yläpuolella olevan puisen krusifiksin on tehnyt kuvanveistäjä Elias Ilkka. Saarnastuolissa on Gunnar Finnen reliefit neljästä evankelistasta. Saarnastuolin katolla on kullattu pelikaani. Pelikaani on vanha kristillinen vertauskuva, lintu ”joka ruokkii sydänverellään poikasiaan”. Tämä symboloi Jumalan rakkautta. Henry Ericsson on suunnitellut kirkon alkuperäisen art deco -tyylisen hopeisen ehtoollisvälinesarjan.

Mäntsälän kapinan yhteydessä vuonna 1932 oli kirkon vierelle tuotu tykki, joka osoitti Hämeentielle Kumpulan suuntaan. Tarkoitus oli tarvitessa estää asevoimin Vihtori Kosolan väen marssiminen kaupunkiin. Paavalinkirkko vaurioitui talvisodan pommituksissa 1940. Pommien sirpaleiden jälkiä näkyy vielä pääoven pylväissä ja yhdessä kirkon seinistä.

Kirkko peruskorjattiin 2002–2003 arkkitehtitoimisto Slotte & Schützin suunnitelmien mukaan. Tuolloin kirkko palautettiin alkuperäiseen asuunsa, ja sen koko äänentoistojärjestelmä uusittiin. Korjaustöiden jälkeen käyttöön otetut uudet kirkkotekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija Helena Vaari, joka on käyttänyt suunnittelussaan hyväksi kirkon vanhaa simpukka- ja helmisymboliikkaa.

 

Kumpulan Kylätilan syksyn kerhokalenteri on julkaistu

Kylätilan lukujärjestyksen löydät vasemmasta reunasta KYLÄTILA > Kylätilan tapahtumat. Ilmoittautumiset ja lisätiedot kylatila@kolumbus.fi, ellei toisin mainita.

Terveisin

Kylätilan Sari

Kumpulan Kyläjuhlat la 24.5.

Kumpulan Kyläjuhlia vietetään lauantaina 24.5.2014

Ohjelman löydät juhlien omilta nettisivuilta www.kumpulankylajuhlat.fi

Tervetuloa!

Kumpulan siivoustalkoot ja ongelmajäteauto

Helsinkipäivänä 12.6. Kumpulan kotikaupunkipolku klo 17

Kumpulan kotikaupunkipolku –vihkosen julkistaminen Helsinki-päivänä eli 12.6.2013, alkaen klo 17 Kylätilassa (Intiankatu 31) ja jatkuen Kumpulan kävelyllä heti perään.

Kylätilassa on luvassa juttua kotikaupunkipolkuideasta yleisesti ja Kumpulan polusta erityisesti. Sen jälkeen ulkoudumme kaikki Veikko Neuvosen opastamalle kävelykierrokselle.

 

Maanantaina 6.5. on Kumpulan siivoustalkoot klo 16-19. Jätelava ja siivoustarvikkeita (roskapihdit, jätesäkit) Kumpulan koulun pihalta, jossa myös Kumpula-seuran tarjoamat munkit ja mehut osallistujille klo 19.00. Jätelavalle voi tuoda ainoastaan ympäristöstä löytynyttä roskaa eli se ei ole tarkoitettu oman pihan roskille!

 

Maanantaina 13.5. klo 20.20-20.50 Maauimalan parkkiksella, Allastiellä pysähtyy HSY:n jätehuollon keräysauto. Kotitalouksille tarkoitettuihin autoihin saa tuoda maksutta:

 

• vaarallista jätettä (ei painekyllästettyä puuta, asbestia, räjähteitä)

 

• pieneriä metallia (peräkärrylliset Sortti-asemille tai romuliikkeisiin)

 

• sähkö- ja elektroniikkalaitteita (enintään 3 kpl/laitetyyppi/tuoja/tuontikerta)

 

Lisätietoa keräysautoista: http://www.hsy.fi/jatehuolto/jatteiden_vastaanottopalvelut/keraysautot/Sivut/default.aspx