Mäkelänrinteen uintikeskus

mkelnrinteen_uintikeskus_pieni.jpg
mkelnrinteen_uintikeskus_pieni.jpg

Mäkelänrinteen uintikeskus avattiin yleisölle 10. toukokuuta 1999. Arkkitehtitoimisto Pro-Ark Oy:n suunnitteleman uimahallin rakentaminen Mäkelänrinteeseen liittyi Mäkelänrinteen urheilulukion tarpeisiin ja kilpa-uinnin suosioon ja uimareiden menestykseen. Uimahallissa saattoikin nähdä silloisten tähtien harjoittelevan.
Uintikeskuksessa on kymmenratainen 50 metrin allas; se on Suomen suurin ja ensimmäinen kansainvälisten arvokisojen vaatimukset täyttävä uimahalli. Pääallas voidaan jakaa tarpeen mukaan välisillalla eri mittaisiin kokonaisuuksiin. Lisäksi uintikeskuksessa on hyppytorni, monitoimiallas poreineen ja hierovine suihkuineen, opetusallas ja lasten kahluuallas. Arkikäytössä altaaseen mahtuu kerrallaan 600 uimaria. Katsomossa on yli 4000 istumapaikkaa. Keskuksessa on uimahallin lisäksi palloiluhalli, kuntosali, aerobic-sali ja kahvila.
Mäkelänrinteen kunto- ja jumppasali sekä palloiluhalli on päivisin varattu Mäkelänrinteen urheilulukion käyttöön, mutta avoinna arki-iltaisin ja viikonloppuisin kaikille. Uintikeskus lanseerasi ensimmäisenä Suomessa myös hydrospinning-nimisen liikuntalajin ja muutkin vesiliikuntalajit kuten vesijumpat, ohjatut vesijuoksuryhmät ja hydrobicit kuuluvat keskuksen tarjontaan.

mkelnrinteen_veistos_pieni.jpgPääaulassa on Kari Huhtamon teräsveistos Veden välke (2001). Kari Huhtamo on Rovaniemellä syntynyt kuvanveistäjä, jolla on ateljeekoti Helsingin Malmilla. Huhtamo on suomalaisen kuvanveiston modernismin uranuurtajia. Hän on myös ensimmäinen suomalainen taiteilija, jolla on ollut oma näyttely Moskovan Tretjakovin galleriassa (syksyllä 2009).

 

Kylätilayhdistyksen vuosikokous ma 25.3. klo 18 Kylätilassa

Kumpula-Toukola Kylätilayhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään Kumpulan Kylätilassa, Intiankatu 31, maanantaina 25.3. klo 18.00.

 

Tervetuloa!

Kumpulan Kyläjuhlat la 26.5. klo 9-22.30

Kyläjuhlien tarkat ohjelmatiedot aikatauluineen ja esittelyineen Kyläjuhlien omilta nettisivuilta osoitteesta

http://kumpulankylatila.fi/kumpulankylajuhlat/

Tutustu ja tule mukaan! Voit ilmoittautua myös talkoojoukkoihin etukäteen Kylätilaan

kylatila@kolumbus.fi tai p. 041-527 8932

Talkoohommia on monenlaisia teltan pystytyksestä ruuanmyyntiin. Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Terveisin Kylätilan Sari 

Uusin Kumposti 3 / 2014 nyt luettavissa myös netissä!

Tuoreen Kumpostin voit lukea nyt myös kumpula.infon sivuilla. Samalla olemme lisänneet myös aiempia lehtiä tänne. Kannattaa selailla, sillä suuri osa jutuista kertoo kaupunginosan historiasta ja ihmisistä: ne pysyvät ajankohtaisina kaiken aikaa!

Toisin kuin uusimmassa lehdessä mainitaan, Kumposti löytyy jatkossa helpomman linkin takaa: www.kumpula.info/kumposti – Olkaa hyvä!

Mukavia hetkiä Kumpostin parissa!

Kumposti-lehden toimituskunta

Suora linkki lehteen:

Kumposti_3/2014.pdf

Kylätilassa viikolla 8

 

Kylätilassa, Intiankatu 31, viikolla 8

ma 20.2. klo 18 Kyläjuhlien suunnittelukokous

Tule kuulemaan suunnitelmista ja kertomaan omista ideoistasi. Suunnitelmat etenevät jääväämättömästi kohti 26.5. juhlia!

 

la 25.2. klo 16 Maailman makunautinnot: Pelmenit

Teemme yhdessä suolaisia ja makeita pelmeneitä erilaisilla täytteillä ja kastikkeilla. Ja lopuksi herkuttelemme. Raaka-ainekustannukset jaetaan osallistujien kesken (5-10 euroa/hlö). Ilmoittautumiset Kylätilaan ke 22.2. mennessä.

Tervetuloa!

Lukupiirin vierailijana ma 14.4. klo 19 Eero Haapanen ja Sörkan rysäkeisarit

14.4.2014 klo 19- Kylätilassa

Eero Haapanen on vierailijana kertomassa kirjastaan 

Sörkan rysäkeisarit : kalastajia, ajureita ja salakuljettajia

Sörkan rysäkeisarit on tarina helsinkiläisen kalastajasuvun elämästä 1800-luvun lopusta 1960-luvulle. Karlssonit olivat menestyneitä ammattikalastajia ja uhkarohkeita pirtun salakuljettajia. He asuivat Helsingin Vanhankaupunginlahdella, ja näiden kalastajien kautta piirtyy kuva laitakaupungin saarelaisista ja Toukolan ja Hermannin varjoisampien kujien asukkaista. Kirjan tekijä on Viikin ja Vanhankaupunginlahden alueen luontovalvoja Eero Haapanen.

HOAS ja Oranssi

hoas_kumpula_12.jpg
hoas_kumpula_12.jpg

HOAS Kumpulassa

Intiankadun varressa, lähellä Kustaa Vaasan tien risteystä sijaitsi vielä 1980-luvun alkupuolella asunnottomien parakkiasuntola. Ympäröivä metsä oli hoitamaton ja keväällä vesi seisoi kadunvarren syvennyksessä. Kumpulan täydennysrakentamisen alkuvaiheisiin liittyi Väinö Auerin kadun avaaminen Intiankadulta mäelle, Intiankadun katkaiseminen Kumpulan kiilan kohdalla ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön talojen rakentaminen. Alueesta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti kumpulalaisten arkkitehtien Anna Brunowin ja Juhani Maunulan ehdotus ”Haitarijatsia rappusilla”. Vuosina 1988-1989 rakennetut talot Väinö Auerin katu 1 ja 3 Intiankadun molemmin puolin noudattavat ympäröivän Kumpulan puutaloalueen linjoja ja väritystä. Yhteensä 17 pienkerrostalon asunnot ovat 33-109 m2 suuruisia. Intiankadun taloissa on liikehuoneistoja. Lisäksi pihapiireissä on kaksi päiväkotia. Alue on tiettävästi ollut yksi HOAS:in suosituimmista.

Kumpulan mäellä, Väinö Auerin katu 13, sijaitsee vuonna 2004 valmistunut nelikerroksinen HOASin opiskelijakiinteistö. Huoneistoja on 91, ne ovat 31-64 m2:n suuruisia. Suunnittelijat ovat myös täällä Brunow & Maunula.

hoas_kustaa_vaasan_tiell.jpg

Myöhemmin Kumpulan kiila varattiin kaavamuutoksella kokonaan asuntorakentamiselle.  Intiankatu 20 ja 21 taloihin on valittu korkea kerrostaloratkaisu. Nämä Brunow & Maunulan suunnittelemat opiskelija-asunnot sijaitsevat aivan kiinni Kustaa Vaasa tien liikennevirrassa. Melun torjunta ja pakokaasujen välttäminen on ollut haasteellista ja vaikuttanut merkittävästi talojen ulkonäköön ja rakennusratkaisuihin. Vuonna 2007 valmistuneissa taloissa on 155 asuntoa, kooltaan 28-91 m2.

 

oranssi_kumpula_2.jpgOranssin talot

Kustaa Vaasan tien ja Intiankadun kulman metsikköön oli jäänyt purkamatta viisi sodanjälkeiseen asuntopulaan rakennettua, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelemaa kaksikerroksista puukerrostaloa. Talot sijaitsivat maalla joka oli sovittu luovutettavaksi yliopistolle. Kumpula-seura kirjelmöi 1980-luvun lopulla talojen toistaiseksi säilyttämisen puolesta. Kumpulan mäeltä oli tilapäiset puistotalot purettu jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Kampuksen hidas edistyminen sai joukon nuoria kiinnostumaan huonokuntoisista taloista vuonna 1990. Oranssi ry -kansalaisjärjestöksi rekisteröidyn joukon keskustelut kaupungin kiinteistöviraston kanssa eivät edenneet Kumpulan yliopistoalueen ollessa vasta hahmottumassa. Niinpä kolme taloa vallattiin, valtaajat olivat nuoria opiskelijoita ja koululaisia. Eri vaiheiden jälkeen saatiin aikaan vuokrasopimus ja oranssilaiset ryhtyivät kunnostamaan taloja. Talkootyönä valmistui aluksi kaksi taloa asuttavaan kuntoon vuosina 1992-1993. HOAS:n hallinnassa olleet kolme rakennustakin siirtyivät myöhemmin Oranssille.

Taloihin voivat hakea asukkaiksi alle 25 vuotiaat nuoret ja perheet, asumisaikaa ei ole rajattu. Yhteensä taloissa on 40 kaksiota. Talot on remontoitu ulkoa ja sisältä ja ympäristöäkin on kunnostettu. Hoito- ja parannustyöt tehdään edelleen pääosin talkoovoimin, pyrkien kestävän kehityksen ratkaisuihin. Maan vuokraa nykyisin kaupungin kiinteistövirasto, yliopiston suunnitelmien muututtua valtio luopui tästä alun perin puistoksi kaavoitetusta Kumpulan mäen kolkasta. Nyt Oranssi Asunnot Oy:n omistamat suojellut talot kuuluvat omille asuintalotonteilleen. Järjestön nuorisoasuntotoiminnan voidaan katsoa vakiintuneen Kumpulasta lähtien.

 

 

 

Kumpula-seuran kevätkokous ma 15.4. klo 18 Kylätilassa

Kumpula-seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään Kumpulan Kylätilassa, Intiankatu 31, maanantaina 15.4.2013 klo 18.00.

 

Tervetuloa!

Saksansaari ja leikkipuisto

saksansaari_ja_saksanmen_leikkipaikka_1.jpg
saksansaari_ja_saksanmen_leikkipaikka_1.jpg

Intiankadun pohjoispuolelle, Kumpulantaipaleen ja Limingantien väliin jää pieni metsikkö ja leikkipuisto. Saksansaari on epävirallinen, mutta käytetty nimi tälle kumpareelle, jonka nimi tulee sillä kasvavista lehtikuusista (saksankuusi?). Lehtikuuset on istutettu osana vuoden 1890 ”Augustistormen” eli elokuunmyrskyn jälkien korjausta. Viereistä puistoa Limingantien ja Sotkamonkujan välissä on kutsuttu Saksanpuistoksi, vaikka viralliseksi nimeksi 1990-luvulla merkittiin Sotkamonpuisto. Saksansaaren ja Intiankadun välissä on kesällä 2010 kunnostettu Leikkipaikka Saksanmäki .

Ratalinja Pasilasta Sörnäisten satamaan

rata_laaksossa.jpg
rata_laaksossa.jpg

Pasilan asemalta rakennettiin Sörnäisten satamaan uusi ratayhteys Itä-Pasilan alitse tunnelissa ja Vallilan laakson kautta 1960-1965. Samalla Hämeentie nostettiin laakson kohdalla sillalle. Aiempi, nykyisen Teollisuuskadun vieressä ollut satamarata Vallilasta Sörnäisiin purettiin uuden radan valmistuttua vuonna 1968. Vallilanlaakson läpi kulkeneelta radalta on ollut myös pistoraide Arabian tehtaalle. Se purettiin tarpeettomana vuonna 1990. Kun uusi Vuosaaren satama valmistui keväällä 2009, Sörnäisten satama lakkautettiin ja ratayhteys sinne jäi vaille käyttöä. Kiskot ja ratapölkyt poistettiin ratalinjalta syksyllä 2009. (Kuvassa ratalinja Hämeentien sillalta 1990-luvun alussa)

Pasila-Sörnäinen –ratapohjan tuleva käyttö on suunnittelun alla. Hämeentien ja Pasilan välistä osuutta on esitetty bussiliikennekaduksi. Ratalinjan käyttöstä raitiotien paikkana Pasilasta uudelle Kalasataman asuinalueelle on keskusteltu. Myös Viherbaanaa, kevyen liikenteen reittiä, joka kulkisi Vanhankaupungin lahdelta Pikku-Huopalahdelle on ehdotettu tälle laakson läpi kulkevalle penkereelle.

 

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi huhtikuussa 2019 ennen  kaavoittamttomalle ratalinjalle asemakaavan. Hyväksytyssä kaavaehdotuksessa Vallilanlaakson puistoalueen halkaisee raitiotielinja ja pyöräilybaana. Puiston itäpäässä raitiotie ja baana noudattavat entistä ratalinjaa, mutta huomattavasti leveämpänä, n. 15 metrisenä. Villa Novillan kohdalla raitiotie kääntyy Mäkelänrinteen pohjoisreunaa seuraten louhittavaan kuiluun. Baanaa ja jalankulkua varten Mäkelänrinteen uintikeskuksen suunnasta on suunniteltu pitkä ja korkea raitiotien ylittävä silta ja portaikko. Tämä ja Mäkelänrinteen lukion laajennus Urhea-kampukseksi muuttaisivat kaavasuunnitelman mukaan tällä kohtaa puiston eteläreunan kokonaan. Radan rakennusvaiheet estäisivät puiston virkistyskäyttöä monta vuotta. Asemakaavasta on jätetty neljä valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen.