Vanhat Kumpulan kadut

Tähän siirto

Leikkipuisto Intia

leikkipuisto_intia.jpg
leikkipuisto_intia.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Leikkipuisto Intian alue oli vielä 1940-luvulla kostea suoalue Intiankadun ja Kumpulan siirtolapuutarhan välillä, kahden kalliomäen rajaamassa metsäisessä laaksossa. Tienoo oli nykyistäkin synkempää metsää. Sota-ajan pimennettyjen katulyhtyjen aikana Käpylän kouluun kulkeneet koululaiset kammoksuivat tätä koulumatkansa pimeää osuutta. Koskelantien puolelle avautuu kallion sisään rakennetut väestösuoja ja pelastuslaitoksen tilat. Helsingin pommituksia 1944 paettiin Kumpulasta tänne. Helsingin vanhimpiin kuuluva leikkipuisto perustettiin vuonna 1954, ja se kulki aluksi Intian leikkikentän nimellä. 

Intian leikkipuisto tavallaan aloitti Kumpulan kyläjuhlaperinteen, sillä jo Helsinki-päivinä vuonna 1986 ja 1987 puistossa vietettiin pohjoisen kantakaupungin yhteistä ”rauhanjuhlaa”. Talkoilla pystytettiin esiintyjille katettu lavakin.

Puistomainen ympäristö sisätiloineen on käytössä jokaisena arkipäivänä. Käytössä on puiston leikki- ja pelivälineet sekä wc-tilat. Sisällä on Cafe Kalkutta ja leikkitila. Leikkitilassa voivat pienet lapset leikkiä vanhempineen aamupäivän ryhmien ja koululaisten ollessa salissa. 1.-4. luokkalaisilla koululaisilla on mahdollisuus maksulliseen välipalaan ja he voivat tehdä läksyt sisätiloissa koulun jälkeen. Puiston toimintaa ohjaa kolmen hengen henkilökunta.
Perinteinen leikkipuiston kesäruokailu järjestetään arkipäivisin kesäkuun alusta heinäkuun lopulle.

 

 

Annalan kenttä ja Koskelan varikko

Kumpulan puistotalot ja puretut parakkitalot

Nimestään huolimatta Koskelan varikon alue kuuluu maantieteelliseen Kumpulaan. Tämä alava tienoo, jota Kustaa Vaasan tie nyt halkoo, on alkuaan ollut vetistä niittyä, jonka pohjalla Kaupunginpuro virtasi Helsingin Vanhankaupungin halki. Kuivemmalla ylärinteellä länteen johtavan maantien varrella sijaitsi vuosina 1643 – 1765 myös Vanhankaupungin hospitaali.

Vanhankaupungin länsipuolinen laakso oli pitkään Koskelan tilan vuokramaina, ja siinä viljeltiin mm. perunaa. Toukolantie (muutettiin Kustaa Vaasan tieksi 1950) halkaisi laakson jo vuonna 1927. Samoihin aikoihin eli vuonna 1930 vedettiin myös Koskelantien nykyinen linjaus Vanhastakaupungista Käpylään. Valtimontien linjaus on ollut asemakaavassa vuodelta 1938. Koskelan raitiovaunu- ja bussivarikot rakennettiin Koskelantien varteen vuonna 1953.

Annalan urheilukenttä oli suosittu nuorison kokoontumispaikka. Siellä pidettiin vuonna 1932 urheiluseura Toukolan Teräksen perustava kokous, tästä on puistossa muistokivi (kuvassa). Talvella siellä luisteltiin, kesällä harrastettiin yleisurheilua ja palloilulajeja. Toukolan Teräs on käyttänyt kenttää vuosikymmenet lasten ja nuorten urheiluharjoituksissa. 1930-luvulla ja sodan jälkeen siellä toimi myös seuran varainkeruun kannalta tärkeä Annalan tanssilava. Lavasta jouduttiin luopumaan kaupungin liikennelaitoksen rakentaessa alueelle hallejaan.

Koskelan varikko on Helsingin seudun liikenteen raitiovaunuvarikoista suurin. Siellä huolletaan ja säilytetään kaksi kolmannesta raitiovaunuista, ja Koskelasta käsin liikennöidäänkin suurinta osaa ratiolinjoista: 1, 1A, 3B, 3T, 6, 7A, 7B ja 8. Varikolle ovat sijoittuneet myös koulutustoiminta, ratasähkö ja ratakorjaamo. Koskelantien varressa olevat bussihallit eivät sensijaan enää juurikaan ole alkuperäisessä käytössään.

annalan_kentt_toten_pieni.jpg

Kumpulan puistotalot ja puretut parakkitalot

Annalan kenttä ja Koskelan varikkoKumpulan nk. parakkitalot saatiin sotien jälkeen lahjoituksina Ruotsista. Yksikerroksiset parakit omakotialueen jatkeena oli tarkoitettu vain väliaikaiseen asumiseen asuntopulan pahimpana aikana, mutta osaa taloista käytettiin vielä vuoteen 1978 asti. Näitä taloja oli eniten nykyisin Kumpulanmäkenä tunnetulla alueella, 57 kappaletta, mutta myös Kymintien koillisessa mutkassa niitä oli noin 20. Talot olivat tilavuudeltaan 28-40 m² ja niissä oli ulkokäymälät. Vesi haettiin ämpäreillä vesipostista. Taloissa asui parhaimmillaan noin 900 kumpulalaista. Väliaikaisiksi ajateltuja taloja ei juuri kunnostettu, vaikka käyttö venyi pitkäksi. Viimeisinä vuosina talot olivat todella huonokuntoisia, silloin asukkaat olivat köyhiä ja syrjäytyneitä, monet lastensuojelun ja poliisin tuttuja.
Talojen katuosoitteina oli sittemmin kadonneita nimiä, kuten Kirsikkatie, Mustikkatie ja Vadelmatie. Mäki tunnettiin asukkaiden kesken pikemmin nimellä Toukolanmäki. Kumpulassa ”skutsilaisiksi” nimitellyt asukkaat tunsivat usein kuuluvansa enemmän Toukolaan kuin Kumpulaan. Toukolan puolella oli lähin yleinen sauna, ja loiva, kaupungin suuntaan johtava rinne vietti luontevasti Toukolan eikä Kumpulan suuntaan. Toukolan kansakoulu oli ollut samaisen mäen rinteessä ennen Kustaa Vaasan tien sillan rakentamista. Maastoon ei ole taloista jäänyt juuri edes kivijalkoja jäljelle, sillä kaikissa kevytrakenteisissa parakeissa ei sellaisia ollut. Pihapiiriin istutetuista kukista ja pensaista jotkut kukoistavat yhä Kymintien polun varressa villiintyneinä. Osan parhaista lajeista kumpulalaiset pelastivat omiin pihoihinsa talojen tyhjennyttyä. Kumpulanmäen kampuksella ei enää näy jälkiä menneestä. Eri kuvaajien  kuvia parakkitaloista on haettavissa Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmissa verkossa https://www.helsinkikuvia.fi/.

Vuonna 1951 rakennettuja kaksikerroksisia puistotaloja Limingantiellä ja Kymintiellä uhkasi myös purkaminen. Asukkaiden kannanottojen perusteella Helsingin asuntotuotantotoimisto selvitti talojen rakenteen ja kunnon. Puistotalot päätettiin säilyttää ja saneerata. Kunnostus valmistui vuonna 1980, seuraava korjauskierros oli vuonna 1998. Talot ovat osa kaupungin omistamaa Kumpulan kiinteistöt Oy:tä. Näissä suosituissa vuokrataloissa on pieniä, 2 h + keittiö asuntoja.

annalan_kentt_toten_pieni.jpg

Saksansaari ja leikkipuisto

saksansaari_ja_saksanmen_leikkipaikka_1.jpg
saksansaari_ja_saksanmen_leikkipaikka_1.jpg

Intiankadun pohjoispuolelle, Kumpulantaipaleen ja Limingantien väliin jää pieni metsikkö ja leikkipuisto. Saksansaari on epävirallinen, mutta käytetty nimi tälle kumpareelle, jonka nimi tulee sillä kasvavista lehtikuusista (saksankuusi?). Lehtikuuset on istutettu osana vuoden 1890 ”Augustistormen” eli elokuunmyrskyn jälkien korjausta. Viereistä puistoa Limingantien ja Sotkamonkujan välissä on kutsuttu Saksanpuistoksi, vaikka viralliseksi nimeksi 1990-luvulla merkittiin Sotkamonpuisto. Saksansaaren ja Intiankadun välissä on kesällä 2010 kunnostettu Leikkipaikka Saksanmäki .

Kumpulan keskus eli Intiankadun ja Limingantien risteysalue

intiankatu_limis.jpg
intiankatu_limis.jpg

Kumpulan pisimmän kadun, Limingantien kolmen poikkikadun risteyksistä muodostui kaupunginosan kasvun myötä aikoinaan vilkkaita liikepaikkoja.  Päivittäistavaraliikkeitä, vanhemman terminologian mukaan maito- ja siirtomaatavaraliikkeitä perustettiin useita sitä mukaa kuin uusia taloja valmistui ja asukasmäärä lisääntyi. Kumpulalaisilla on ollut menneiden vuosikymmenien aikana omassa kylässään monenlaisia erikoisliikkeitä maito- ja lihakauppojen lisäksi. Kahvila Kumpulassa on ollut jollakin kulmalla kylää lähes koko ajan, ravintolakin jonkin aikaa. Paikallinen sivuapteekki toimi täällä yli 20 vuotta. Kumpulassa on ollut liki 20 pikkukauppaa, eniten Limingantien ja Intiankadun risteysalueella. Nyt Kumpulan vanhan keskuksen taloissa toimii vielä luomutuotteita tarjoava elintarvikeliike Kumpuoti ja sitä vastapäätä yhteinen tapaamis- ja harrastamispaikka Kylätila.

intiankatu_hoas.jpgVuosituhannen vaihteeseen mennessä Limingantien varren kaupoista yksi toisensa jälkeen lopetti toimintansa ja nyt enimmät kylän palvelut ovat keskittyneet Intiankadulle Limingantien ja Väinö Auerin kadun väliselle alueelle. HOASin talojen alakerroksissa on mm. suosittu kahvila Kapusiini, pizzeria Parmesan, R-kioski ja kampaamo.

 

Kari Lindströmin ateljee

kari_lindstrmin_ateljee_2.jpg
kari_lindstrmin_ateljee_2.jpg

 

 

 

 

 

 

 

Limingantie 68 piharakennus

 

Taiteilija Kari Lindströmin ateljee sijaitsee Vallinkoskentien ja Intiankadun välisen palokujan varrella. Vanha piharakennus on toiminut 13 kesänä Karin järjestämien taidenäyttelyjen pitopaikkana. Kumpulalaisten ja toukolalaisen taiteilijoiden lisäksi näyttelyihin on osallistunut vierailijoita Meksikosta, Unkarista ja Komin tasavallasta sekä Turkin kurdeja. Ateljeen palokujan puoleisella seinällä on Kari Lindströmin ystävien Laura Melan ja Anu Koposen toteuttama, vuoden 1993 kyläjuhliin valmistunut teos. Kari Lindström on restauroinut teoksen vuonna 2012.

Limingantie 68:ssa on myös vuonna 1932 perustetun ja yhä aktiivisesti toimivan urheiluseura Toukolan Teräksen toimisto. Svante Lehden omistaman talon kellaritiloissa pidettiin alkuaikoina myös seuran nyrkkeily- ja painiharjoitukset. Vuonna 1933 valmistunut piharakennus vuokrattiin ja se toimi ToTen kokoontumis- ja harjoitustilana joitakin vuosia.

Eliel Saarisen tienpohja

kumpulantaipaleen_kiviaita_pieni.jpg
kumpulantaipaleen_kiviaita_pieni.jpg

Kumpulantaipaleen varrella Jyrängöntieltä Kustaa Vaasan tielle on näkyvissä pengermäinen kivirakennelma. Arkkitehti Eliel Saarisen Suur-Helsinki -suunnitelmassa vuodelta 1918 oli yhdyskatu Pasilaan sijoitettavasta Helsingin keskustasta suursatamaan Vanhankaupunginlahden perukassa. Tiesuunnitelma kulki Kumpulan läpi Mäkelänkadulta nykyiselle Kustaa Vaasan tielle. Vuonna 1932 tehtiin tien pohjaksi pitkää ”kiviaitaa” läpi Kumpulanlaakson, mutta varsinaista Kumpulantietä valmistui vain lyhyt pätkä Itä-Pasilan puolelle. Tienpohjaa rakennettiin alkeellisin välinein, työttömien hätäaputyönä. Vanhankaupunginlahti ei soveltunut suursatamaksi, mutta Pasilaan on yhä suunniteltu uutta keskusta.

Laakson pohjalla jokseenkin kiviaitaa myötäillen on maan alla myös yksi Kumpulan pääviemäreistä. Sota-aikana Kumpulassa pääviemäritunneli toimi sirpalesuojana.

Vuoden 1892 kartassa näkyy Vantaanjoen suulta Kumpulan halki Alppilan vesitornille johtava vesijohto, Helsingfors vattenledning.

 

HOAS ja Oranssi

hoas_kumpula_12.jpg
hoas_kumpula_12.jpg

HOAS Kumpulassa

Intiankadun varressa, lähellä Kustaa Vaasan tien risteystä sijaitsi vielä 1980-luvun alkupuolella asunnottomien parakkiasuntola. Ympäröivä metsä oli hoitamaton ja keväällä vesi seisoi kadunvarren syvennyksessä. Kumpulan täydennysrakentamisen alkuvaiheisiin liittyi Väinö Auerin kadun avaaminen Intiankadulta mäelle, Intiankadun katkaiseminen Kumpulan kiilan kohdalla ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön talojen rakentaminen. Alueesta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti kumpulalaisten arkkitehtien Anna Brunowin ja Juhani Maunulan ehdotus ”Haitarijatsia rappusilla”. Vuosina 1988-1989 rakennetut talot Väinö Auerin katu 1 ja 3 Intiankadun molemmin puolin noudattavat ympäröivän Kumpulan puutaloalueen linjoja ja väritystä. Yhteensä 17 pienkerrostalon asunnot ovat 33-109 m2 suuruisia. Intiankadun taloissa on liikehuoneistoja. Lisäksi pihapiireissä on kaksi päiväkotia. Alue on tiettävästi ollut yksi HOAS:in suosituimmista.

Kumpulan mäellä, Väinö Auerin katu 13, sijaitsee vuonna 2004 valmistunut nelikerroksinen HOASin opiskelijakiinteistö. Huoneistoja on 91, ne ovat 31-64 m2:n suuruisia. Suunnittelijat ovat myös täällä Brunow & Maunula.

hoas_kustaa_vaasan_tiell.jpg

Myöhemmin Kumpulan kiila varattiin kaavamuutoksella kokonaan asuntorakentamiselle.  Intiankatu 20 ja 21 taloihin on valittu korkea kerrostaloratkaisu. Nämä Brunow & Maunulan suunnittelemat opiskelija-asunnot sijaitsevat aivan kiinni Kustaa Vaasa tien liikennevirrassa. Melun torjunta ja pakokaasujen välttäminen on ollut haasteellista ja vaikuttanut merkittävästi talojen ulkonäköön ja rakennusratkaisuihin. Vuonna 2007 valmistuneissa taloissa on 155 asuntoa, kooltaan 28-91 m2.

 

oranssi_kumpula_2.jpgOranssin talot

Kustaa Vaasan tien ja Intiankadun kulman metsikköön oli jäänyt purkamatta viisi sodanjälkeiseen asuntopulaan rakennettua, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelemaa kaksikerroksista puukerrostaloa. Talot sijaitsivat maalla joka oli sovittu luovutettavaksi yliopistolle. Kumpula-seura kirjelmöi 1980-luvun lopulla talojen toistaiseksi säilyttämisen puolesta. Kumpulan mäeltä oli tilapäiset puistotalot purettu jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Kampuksen hidas edistyminen sai joukon nuoria kiinnostumaan huonokuntoisista taloista vuonna 1990. Oranssi ry -kansalaisjärjestöksi rekisteröidyn joukon keskustelut kaupungin kiinteistöviraston kanssa eivät edenneet Kumpulan yliopistoalueen ollessa vasta hahmottumassa. Niinpä kolme taloa vallattiin, valtaajat olivat nuoria opiskelijoita ja koululaisia. Eri vaiheiden jälkeen saatiin aikaan vuokrasopimus ja oranssilaiset ryhtyivät kunnostamaan taloja. Talkootyönä valmistui aluksi kaksi taloa asuttavaan kuntoon vuosina 1992-1993. HOAS:n hallinnassa olleet kolme rakennustakin siirtyivät myöhemmin Oranssille.

Taloihin voivat hakea asukkaiksi alle 25 vuotiaat nuoret ja perheet, asumisaikaa ei ole rajattu. Yhteensä taloissa on 40 kaksiota. Talot on remontoitu ulkoa ja sisältä ja ympäristöäkin on kunnostettu. Hoito- ja parannustyöt tehdään edelleen pääosin talkoovoimin, pyrkien kestävän kehityksen ratkaisuihin. Maan vuokraa nykyisin kaupungin kiinteistövirasto, yliopiston suunnitelmien muututtua valtio luopui tästä alun perin puistoksi kaavoitetusta Kumpulan mäen kolkasta. Nyt Oranssi Asunnot Oy:n omistamat suojellut talot kuuluvat omille asuintalotonteilleen. Järjestön nuorisoasuntotoiminnan voidaan katsoa vakiintuneen Kumpulasta lähtien.

 

 

 

Kumpulan kampus mäellä

kumpulan_kampus_kemianlaitos.jpg
kumpulan_kampus_kemianlaitos.jpg

Kumpulan kampuksella toimii Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja muun muassa Fysiikan tutkimuslaitos ja Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontainstituutti VERIFIN. Yliopistokampuksella työskentelee noin 6000 opiskelijaa sekä 1000 opettajaa ja tutkijaa. Lisäksi kampuksella on Ilmatieteen laitos. Sen yli 600 työntekijästä osa toimii sektoritutkimuslaitoksen toimipisteissä muualla Suomessa.

Vuonna 1972 valtioneuvosto teki esityksen Helsingin yliopiston sijoittamisesta neljälle kampusalueelle. Päätöksellä etsittiin ratkaisua pahenevaan tilapulaan, joka oli vaivannut pääasiassa Helsingin ydinkeskustassa sijainnutta yliopistoa vuosikymmenten ajan. Yliopisto vuokrasi 1978 Helsingin kaupungilta Kumpulanmäen alueen, johon kuului myös historiallinen Kumpulan kartano ulkorakennuksineen ja puutarhoineen mäen juurella. Vuonna 1986 valmistui yliopistoalueen asemakaava, johon sisältyi matemaattis-luonnontieteellisen kampuksen rakentaminen Kumpulan mäelle sekä kartanon ympäristön kunnostaminen kasvitieteelliseksi puutarhaksi. Kaavakilpailun voitti arkkitehti Arto Sipisen suunnitelma ”Napanuora”. Kumpulan mäellä tätä suunnitelmaa ei ole toteutettu.

Kampuksen ensimmäinen rakennus, fysiikan laitoksen Kiihdytinlaboratorio valmistui jo vuonna 1981, pääosin louhittuna Kumpulanmäen kallioon. Sen suunnittelivat arkkitehdit Lindqvist, Löfström & Uosukainen. Rakennus peruskorjattiin vuonna 2010.

Chemicum on kemian laitokselle ja kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontainstituutille VERIFINille rakennettu talo nobelisti A. I. Virtasen kunniaksi nimetyn aukion laidalla. Se valmistui vuonna 1995, suunnittelijana oli arkkitehtitoimisto Kari Virta. Rakennuksessa sijaitsee kahvila. Vesialtaastaan kuuluisa A. I. Virtasen aukio on kaunis nähtävyys ja tasainen tori on skeittailijoiden suosiossa.

kumpulan_kampus_15.jpg

Physicum valmistui vuonna 2001, ja se on suunniteltu fyysikoille, geologeille ja maantieteilijöille. Sen suunnittelivat arkkitehdit Lahdelma & Mahlamäki. Physicumissa sijaitsee myös kahvila ja Kumpulan kampuskirjasto. Vuonna 2004 valmistui matemaattisten aineiden, tietojenkäsittelytieteen ja seismologian käyttöön rakennettu Exactum. Tämä rakennus on myös arkkitehtien Lahdelma & Mahlamäki käsialaa. 

Physicumin rakennuksen edessä on Antero Toikan teos ”Valo ja aine”, kirkkaaksi hiottua ruostumatonta terästä. Myös Ylämaan anortosiitista veistetyt tummat muotokivet koristavat aukiota. Teoksen ovat suunnitelleet geologian professori Ilmari Haapala sekä Eero Vainikka ja Helena Korkka.

Kumpulan liikuntakeskus on sekä yliopistolaisten että kaupunkilaisten virkistyskäyttöön. Suunnittelija on arkkitehti Gerd Strahlendorff.

ilmatieteenlaitoksen_stutka_4.jpg

Ilmatieteen sektoritutkimuslaitoksen Dynamicum -rakennus valmistui Kumpulan kampusalueelle vuonna 2005. Aluksi talossa toimi myös Merentutkimuslaitos, jonka toiminta jaettiin Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kesken vuoden 2009 alusta. Yli vaahterarinteen puurajan ulottuvan rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Timo Vormala ja Erkki Karonen. Kaupungin säätilat mitataan ja ilmoitetaan nykyisin Kumpulan mäeltä.

 Kumpulan kampuksen kadut on nimetty kuuluisien luonnontieteilijöiden mukaan.

Helsingin yliopisto on luopunut lisärakentamisen tavoitteistaan Kumpulanmäen rinteelle, Kustaa Vaasan tien varteen. Senaatti-kiinteistöt, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy ja Helsingin kaupunki järjestävät vuonna 2019 arkkitehtuurikutsukilpailun, jonka kohteena on Kumpulanmäen itään ja kaakkoon suuntautuva rinne. Viidestä ehdotuksesta oli mahdollista esittää kommentteja Kerro kantasi -sovelluksella. Voittajaksi valittiin Kaupungin porteilla, tiedon portailla -niminen suunnitelma, jonka tekijöiksi paljastuivat Schauman & Nordgren Architects Oy, MASU Planning Oy ja Schauman Arkkitehdit Helsinki Oy.

Kumpulanmäelle tullaan ehdotuksen pohjalta rakentamaan uusia asuinkortteleita ja asuinrakennuksia noin 1400 uudelle asukkaalle. Asumisen lisäksi alueelle on tulossa päiväkoti, toimistotilaa, lähikauppa sekä muuta liiketilaa. Vuonna 2020 käynnistyi alueen asemakaavoitus.