Paavalinkirkko

paavalinkirkko_pieni.jpg
paavalinkirkko_pieni.jpg

 Kumpulan alue kuuluu Paavalin seurakuntaan. Keväällä 1928 päätettiin kirkon rakentamisesta Vallilaan nopeasti kasvavan Sörnäisten työläiskaupungin- osan toiseksi kirkoksi Kallion kirkon käytyä tiloiltaan riittämättömäksi. Helsingin kaupunki oli luovuttanut kirkkoa varten tontin jo vuonna 1915. Sörnäisten seurakunta jaettiin vuonna 1941 Kallion ja Paavalin seurakuntiin.

Kirkon suunnittelukilpailun voitti arkkitehti Bertil Liljeqvist (1885-1954), joka on tullut tunnetuksi erityisesti monien kirkkojen suunnittelijana. Punatiilinen Paavalinkirkko valmistui 1931. Kirkon erikoisuus on sen 52 metriä korkea kellotorni, jonka arkkitehti sijoitti italialaistyylisesti rakennuksen pohjoissivulle eikä päätyyn, kuten monissa suomalaisissa kirkoissa on tehty. Tornin kaikilla neljällä sivulla on ajannäyttäjänä suurikokoiset kellotaulut. Tornin huipun korkeassa kellohuoneessa on neljä kookasta kirkonkelloa. Melko pian huomattiin, että kellotorni huojuu, jos kaikkia neljää kelloa soitetaan samanaikaisesti. Huojumisen estämiseksi kellon lyöntijärjestys on määrätty niin, että ne soivat yksitellen.

paavalinkirkko_sislt_pieni.jpgKirkkosalissa on tilaa noin tuhannelle sanankuulijalle. Sisätilojen koristelussa olennaisina teemoina ovat helmi- ja simpukka-aiheet. Simpukka ja helmi ovat uskon salaisuuden ja taivasten valtakunnan vertauskuvia. Nämä aiheet näkyvät kuorin katossa, sivupilareiden lampuissa ja alttarikaiteen koristelussa. Holvit ja kupolin ”Jumalan karitsa”-maalauksen on maalannut Ilmari Manninen. Alttarin yläpuolella olevan puisen krusifiksin on tehnyt kuvanveistäjä Elias Ilkka. Saarnastuolissa on Gunnar Finnen reliefit neljästä evankelistasta. Saarnastuolin katolla on kullattu pelikaani. Pelikaani on vanha kristillinen vertauskuva, lintu ”joka ruokkii sydänverellään poikasiaan”. Tämä symboloi Jumalan rakkautta. Henry Ericsson on suunnitellut kirkon alkuperäisen art deco -tyylisen hopeisen ehtoollisvälinesarjan.

Mäntsälän kapinan yhteydessä vuonna 1932 oli kirkon vierelle tuotu tykki, joka osoitti Hämeentielle Kumpulan suuntaan. Tarkoitus oli tarvitessa estää asevoimin Vihtori Kosolan väen marssiminen kaupunkiin. Paavalinkirkko vaurioitui talvisodan pommituksissa 1940. Pommien sirpaleiden jälkiä näkyy vielä pääoven pylväissä ja yhdessä kirkon seinistä.

Kirkko peruskorjattiin 2002–2003 arkkitehtitoimisto Slotte & Schützin suunnitelmien mukaan. Tuolloin kirkko palautettiin alkuperäiseen asuunsa, ja sen koko äänentoistojärjestelmä uusittiin. Korjaustöiden jälkeen käyttöön otetut uudet kirkkotekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija Helena Vaari, joka on käyttänyt suunnittelussaan hyväksi kirkon vanhaa simpukka- ja helmisymboliikkaa.

 

Kumpulan Kylätilan syksyn kerhokalenteri on julkaistu

Kylätilan lukujärjestyksen löydät vasemmasta reunasta KYLÄTILA > Kylätilan tapahtumat. Ilmoittautumiset ja lisätiedot kylatila@kolumbus.fi, ellei toisin mainita.

Terveisin

Kylätilan Sari

Kumpulan Kyläjuhlat la 24.5.

Kumpulan Kyläjuhlia vietetään lauantaina 24.5.2014

Ohjelman löydät juhlien omilta nettisivuilta www.kumpulankylajuhlat.fi

Tervetuloa!

Kumpulan siivoustalkoot ja ongelmajäteauto

Helsinkipäivänä 12.6. Kumpulan kotikaupunkipolku klo 17

Kumpulan kotikaupunkipolku –vihkosen julkistaminen Helsinki-päivänä eli 12.6.2013, alkaen klo 17 Kylätilassa (Intiankatu 31) ja jatkuen Kumpulan kävelyllä heti perään.

Kylätilassa on luvassa juttua kotikaupunkipolkuideasta yleisesti ja Kumpulan polusta erityisesti. Sen jälkeen ulkoudumme kaikki Veikko Neuvosen opastamalle kävelykierrokselle.

 

Maanantaina 6.5. on Kumpulan siivoustalkoot klo 16-19. Jätelava ja siivoustarvikkeita (roskapihdit, jätesäkit) Kumpulan koulun pihalta, jossa myös Kumpula-seuran tarjoamat munkit ja mehut osallistujille klo 19.00. Jätelavalle voi tuoda ainoastaan ympäristöstä löytynyttä roskaa eli se ei ole tarkoitettu oman pihan roskille!

 

Maanantaina 13.5. klo 20.20-20.50 Maauimalan parkkiksella, Allastiellä pysähtyy HSY:n jätehuollon keräysauto. Kotitalouksille tarkoitettuihin autoihin saa tuoda maksutta:

 

• vaarallista jätettä (ei painekyllästettyä puuta, asbestia, räjähteitä)

 

• pieneriä metallia (peräkärrylliset Sortti-asemille tai romuliikkeisiin)

 

• sähkö- ja elektroniikkalaitteita (enintään 3 kpl/laitetyyppi/tuoja/tuontikerta)

 

Lisätietoa keräysautoista: http://www.hsy.fi/jatehuolto/jatteiden_vastaanottopalvelut/keraysautot/Sivut/default.aspx

 

Lukupiirin vierailijana ma 14.4. klo 19 Eero Haapanen ja Sörkan rysäkeisarit

14.4.2014 klo 19- Kylätilassa

Eero Haapanen on vierailijana kertomassa kirjastaan 

Sörkan rysäkeisarit : kalastajia, ajureita ja salakuljettajia

Sörkan rysäkeisarit on tarina helsinkiläisen kalastajasuvun elämästä 1800-luvun lopusta 1960-luvulle. Karlssonit olivat menestyneitä ammattikalastajia ja uhkarohkeita pirtun salakuljettajia. He asuivat Helsingin Vanhankaupunginlahdella, ja näiden kalastajien kautta piirtyy kuva laitakaupungin saarelaisista ja Toukolan ja Hermannin varjoisampien kujien asukkaista. Kirjan tekijä on Viikin ja Vanhankaupunginlahden alueen luontovalvoja Eero Haapanen.

Kumpulan puistotalot ja puretut parakkitalot

Annalan kenttä ja Koskelan varikkoKumpulan nk. parakkitalot saatiin sotien jälkeen lahjoituksina Ruotsista. Yksikerroksiset parakit omakotialueen jatkeena oli tarkoitettu vain väliaikaiseen asumiseen asuntopulan pahimpana aikana, mutta osaa taloista käytettiin vielä vuoteen 1978 asti. Näitä taloja oli eniten nykyisin Kumpulanmäkenä tunnetulla alueella, 57 kappaletta, mutta myös Kymintien koillisessa mutkassa niitä oli noin 20. Talot olivat tilavuudeltaan 28-40 m² ja niissä oli ulkokäymälät. Vesi haettiin ämpäreillä vesipostista. Taloissa asui parhaimmillaan noin 900 kumpulalaista. Väliaikaisiksi ajateltuja taloja ei juuri kunnostettu, vaikka käyttö venyi pitkäksi. Viimeisinä vuosina talot olivat todella huonokuntoisia, silloin asukkaat olivat köyhiä ja syrjäytyneitä, monet lastensuojelun ja poliisin tuttuja.
Talojen katuosoitteina oli sittemmin kadonneita nimiä, kuten Kirsikkatie, Mustikkatie ja Vadelmatie. Mäki tunnettiin asukkaiden kesken pikemmin nimellä Toukolanmäki. Kumpulassa ”skutsilaisiksi” nimitellyt asukkaat tunsivat usein kuuluvansa enemmän Toukolaan kuin Kumpulaan. Toukolan puolella oli lähin yleinen sauna, ja loiva, kaupungin suuntaan johtava rinne vietti luontevasti Toukolan eikä Kumpulan suuntaan. Toukolan kansakoulu oli ollut samaisen mäen rinteessä ennen Kustaa Vaasan tien sillan rakentamista. Maastoon ei ole taloista jäänyt juuri edes kivijalkoja jäljelle, sillä kaikissa kevytrakenteisissa parakeissa ei sellaisia ollut. Pihapiiriin istutetuista kukista ja pensaista jotkut kukoistavat yhä Kymintien polun varressa villiintyneinä. Osan parhaista lajeista kumpulalaiset pelastivat omiin pihoihinsa talojen tyhjennyttyä. Kumpulanmäen kampuksella ei enää näy jälkiä menneestä. Eri kuvaajien  kuvia parakkitaloista on haettavissa Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmissa verkossa https://www.helsinkikuvia.fi/.

Vuonna 1951 rakennettuja kaksikerroksisia puistotaloja Limingantiellä ja Kymintiellä uhkasi myös purkaminen. Asukkaiden kannanottojen perusteella Helsingin asuntotuotantotoimisto selvitti talojen rakenteen ja kunnon. Puistotalot päätettiin säilyttää ja saneerata. Kunnostus valmistui vuonna 1980, seuraava korjauskierros oli vuonna 1998. Talot ovat osa kaupungin omistamaa Kumpulan kiinteistöt Oy:tä. Näissä suosituissa vuokrataloissa on pieniä, 2 h + keittiö asuntoja.

annalan_kentt_toten_pieni.jpg

Kumpulan Kyläjuhlien 24.5.2014 nettisivut auki!

Kumpulan toukokuisia Kyläjuhlia vietetään tänä vuonna 10:nnen kerran. Kyläjuhlien ohjelma löytyy tapahtuman omilta nettisivuilta osoitteesta 

www.kumpulankylajuhlat.fi

Sivuja täynnetään päivittäin ohjelma-aikataulujen valmistuessa. Käy tutustumassa kevään kovimman tapahtuman monipuoliseen tarjontaan!

Kumpulan keskus eli Intiankadun ja Limingantien risteysalue

intiankatu_limis.jpg
intiankatu_limis.jpg

Kumpulan pisimmän kadun, Limingantien kolmen poikkikadun risteyksistä muodostui kaupunginosan kasvun myötä aikoinaan vilkkaita liikepaikkoja.  Päivittäistavaraliikkeitä, vanhemman terminologian mukaan maito- ja siirtomaatavaraliikkeitä perustettiin useita sitä mukaa kuin uusia taloja valmistui ja asukasmäärä lisääntyi. Kumpulalaisilla on ollut menneiden vuosikymmenien aikana omassa kylässään monenlaisia erikoisliikkeitä maito- ja lihakauppojen lisäksi. Kahvila Kumpulassa on ollut jollakin kulmalla kylää lähes koko ajan, ravintolakin jonkin aikaa. Paikallinen sivuapteekki toimi täällä yli 20 vuotta. Kumpulassa on ollut liki 20 pikkukauppaa, eniten Limingantien ja Intiankadun risteysalueella. Nyt Kumpulan vanhan keskuksen taloissa toimii vielä luomutuotteita tarjoava elintarvikeliike Kumpuoti ja sitä vastapäätä yhteinen tapaamis- ja harrastamispaikka Kylätila.

intiankatu_hoas.jpgVuosituhannen vaihteeseen mennessä Limingantien varren kaupoista yksi toisensa jälkeen lopetti toimintansa ja nyt enimmät kylän palvelut ovat keskittyneet Intiankadulle Limingantien ja Väinö Auerin kadun väliselle alueelle. HOASin talojen alakerroksissa on mm. suosittu kahvila Kapusiini, pizzeria Parmesan, R-kioski ja kampaamo.

 

Maailman makunautinnot la 15.2. klo 15 – Aleksanteri Suuren jalan jäljillä!

Lauantaina 15.2. Maailman makunautinnot – Kreikka vai Nepali – vai kreikkalaisnepalilainen ruoka! Meitä opastamaan on tulossa nimittäin kaski kokkia, kreikkalainen Evangelos Patouchas ja nepalilainen Naresh Shrestha. Meidän ruokaa valmistetaan teemalla Aleksanteri Suuren jalanjäljillä! Aleksanteri Suuri ei ihan päässyt Nepaliin saakka, mutta hän on Evangeloksen mukaan palvottu henkilö Intiassa nykyisen Pakistanian alueella ja Afganistanissa.

Aloitamme klo 15 ruokien valmistuksella ja lopuksi syömme herkut. Kulut jaetaan osallistujien kesken paikan päällä.

HUOM! Ilmoittautumiset keskiviikkona klo 18 mennessä! kylatila@kolumbus.fi

Jokainen voi tuoda mukanaan omat ruokajuomat.

 

Kumpulan Kylätilassa, Intiankatu 31

HOAS ja Oranssi

hoas_kumpula_12.jpg
hoas_kumpula_12.jpg

HOAS Kumpulassa

Intiankadun varressa, lähellä Kustaa Vaasan tien risteystä sijaitsi vielä 1980-luvun alkupuolella asunnottomien parakkiasuntola. Ympäröivä metsä oli hoitamaton ja keväällä vesi seisoi kadunvarren syvennyksessä. Kumpulan täydennysrakentamisen alkuvaiheisiin liittyi Väinö Auerin kadun avaaminen Intiankadulta mäelle, Intiankadun katkaiseminen Kumpulan kiilan kohdalla ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön talojen rakentaminen. Alueesta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti kumpulalaisten arkkitehtien Anna Brunowin ja Juhani Maunulan ehdotus ”Haitarijatsia rappusilla”. Vuosina 1988-1989 rakennetut talot Väinö Auerin katu 1 ja 3 Intiankadun molemmin puolin noudattavat ympäröivän Kumpulan puutaloalueen linjoja ja väritystä. Yhteensä 17 pienkerrostalon asunnot ovat 33-109 m2 suuruisia. Intiankadun taloissa on liikehuoneistoja. Lisäksi pihapiireissä on kaksi päiväkotia. Alue on tiettävästi ollut yksi HOAS:in suosituimmista.

Kumpulan mäellä, Väinö Auerin katu 13, sijaitsee vuonna 2004 valmistunut nelikerroksinen HOASin opiskelijakiinteistö. Huoneistoja on 91, ne ovat 31-64 m2:n suuruisia. Suunnittelijat ovat myös täällä Brunow & Maunula.

hoas_kustaa_vaasan_tiell.jpg

Myöhemmin Kumpulan kiila varattiin kaavamuutoksella kokonaan asuntorakentamiselle.  Intiankatu 20 ja 21 taloihin on valittu korkea kerrostaloratkaisu. Nämä Brunow & Maunulan suunnittelemat opiskelija-asunnot sijaitsevat aivan kiinni Kustaa Vaasa tien liikennevirrassa. Melun torjunta ja pakokaasujen välttäminen on ollut haasteellista ja vaikuttanut merkittävästi talojen ulkonäköön ja rakennusratkaisuihin. Vuonna 2007 valmistuneissa taloissa on 155 asuntoa, kooltaan 28-91 m2.

 

oranssi_kumpula_2.jpgOranssin talot

Kustaa Vaasan tien ja Intiankadun kulman metsikköön oli jäänyt purkamatta viisi sodanjälkeiseen asuntopulaan rakennettua, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelemaa kaksikerroksista puukerrostaloa. Talot sijaitsivat maalla joka oli sovittu luovutettavaksi yliopistolle. Kumpula-seura kirjelmöi 1980-luvun lopulla talojen toistaiseksi säilyttämisen puolesta. Kumpulan mäeltä oli tilapäiset puistotalot purettu jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Kampuksen hidas edistyminen sai joukon nuoria kiinnostumaan huonokuntoisista taloista vuonna 1990. Oranssi ry -kansalaisjärjestöksi rekisteröidyn joukon keskustelut kaupungin kiinteistöviraston kanssa eivät edenneet Kumpulan yliopistoalueen ollessa vasta hahmottumassa. Niinpä kolme taloa vallattiin, valtaajat olivat nuoria opiskelijoita ja koululaisia. Eri vaiheiden jälkeen saatiin aikaan vuokrasopimus ja oranssilaiset ryhtyivät kunnostamaan taloja. Talkootyönä valmistui aluksi kaksi taloa asuttavaan kuntoon vuosina 1992-1993. HOAS:n hallinnassa olleet kolme rakennustakin siirtyivät myöhemmin Oranssille.

Taloihin voivat hakea asukkaiksi alle 25 vuotiaat nuoret ja perheet, asumisaikaa ei ole rajattu. Yhteensä taloissa on 40 kaksiota. Talot on remontoitu ulkoa ja sisältä ja ympäristöäkin on kunnostettu. Hoito- ja parannustyöt tehdään edelleen pääosin talkoovoimin, pyrkien kestävän kehityksen ratkaisuihin. Maan vuokraa nykyisin kaupungin kiinteistövirasto, yliopiston suunnitelmien muututtua valtio luopui tästä alun perin puistoksi kaavoitetusta Kumpulan mäen kolkasta. Nyt Oranssi Asunnot Oy:n omistamat suojellut talot kuuluvat omille asuintalotonteilleen. Järjestön nuorisoasuntotoiminnan voidaan katsoa vakiintuneen Kumpulasta lähtien.