Kumpulan geologiaa

img_8447.jpg
img_8447.jpg
Kumpulassa näemme vanhan vuoriston syvälle kuluneita juuriosia, joissa vallitsevat kivet ovat punainen graniitti ja suonigneissi (harmaa gneissi + punainen graniitti). Vain paikoin löytyy esim. sarvivälkegneissiä ja tumman vihreää amfiboliittia. Gneissit ovat voimakkaasti poimuttuneita ja näkyvät usein vain riekaleina vallitsevassa punaisessa graniitissa. Kalliot ovat kauniisti jäkälöityneitä ja sammaloituneita niin, että niistä on vaikea nähdä alla olevaa kiveä. Parhaiten kivi on näkyvissä Kustaa Vaasan tien ja Hämeentien kallioleikkauksissa. 
 
Näistä geologisista leikkauksista Pietari Kalmin kadun ja Kustaa Vaasantien risteysalueen kallio on louhittu, räjäytetty ja kuljetettu pois vuonna 2017, asuntorakentamisen tieltä.

Kumpulan silokalliot ovat muistoja mannerjäätikön toiminnasta. Jäätikkö oli viimeksi suurimmillaan noin 22000-20000 vuotta sitten, jolloin se ulottui Keski-Eurooppaan asti. Kallioiden muoto, niiden pinnassa näkyvät uurteet, kourut, pirstekaarteet ja simpukkamurrokset kertovat jäätikön liikesuunnan (pohjoisluoteesta eteläkaakkoon) ja myös sen, miten jäätikkö kulutti alustaansa. Pääkaupunkiseutu paljastui mannerjäätikön alta reilut 11 000 vuotta sitten. Litorinameren puhdistamia silokallioita ja muokkaamia muinaisia rantakivikoita on täällä Kumpulassa n. 20-25 m tasolla. Parhaiten niitä on nähtävissä Jyrängöntien ja Kumpulan uimalan välisessä maastossa. Myös Intiankadun ja Kymintien pohjoispuolen metsässä on kauniita silokallioita.
Kumpulasta löytyy kahdenlaisia siirtolohkareita: mannerjäätikön pohjassaan kuljettamia ja jäävuorten mukana kelluneita. Mannerjäätikön pohjassa kulkeutuneet lohkareet ovat peräisin jäätikön tulosuunnasta eli luoteesta.
Rapakivigraniittilohkare kohteessamme on viborgiittia. Kivessä näkyy pallomaisia punertavia kalimaasälpärakeita, jota ympäröi vaalea kehä. Se on peräisin Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueelta. Tänne se on kulkeutunut kellumalla suuren jäävuoren pohjassa noin 10 000 vuotta sitten.

Vallilan laakso on entistä merenpohjaa, savikko ulottuu siellä Kumpulan puron ympärillä jopa 16 metrin syvyyteen.

Artikkeli perustuu prof. Matti Lehtisen tekstiin

 

Päiväkoti Isoniitty ja Metsäteatteri

pivkoti_isoniitty.jpg
pivkoti_isoniitty.jpg

Päiväkoti Isoniitty Limingantieltä vähän matkaa Jyrängöntietä ylämäkeen on perustettu Kumpulaan 1986 aktiivisten kumpulalaisten vanhempien myötävaikutuksella. Isoniitty on ilmaisupainotteinen päiväkoti. Luovuus on päiväkodin vahvuus.
Päiväkoti Isoniitty sijaitsee erittäin rauhallisella ja kauniilla puistoalueella. Päiväkodin käytössä on suuri ja kumpuileva piha, jossa on paljon vanhoja puita. Kumposti-lehden ”Kumpulan suurin puu” -kilpailussa 1992 löytyi päiväkodin pihalta ympärysmitaltaan 280 cm vaahtera, joka tosin jäi toiseksi verrattuna Kumpulanmäen vaahterarinteeltä löytyneeseen puuhun, jonka ympärysmitta rinnan korkeudella oli 350 cm. Metsä ja kalliot ovat lasten ahkerassa käytössä.

Kumpulan Metsäteatteri (Isonniitynkatu 18) on Käpylässä toimivan Ilves-Teatterin kesänäyttämö Jyrängöntien ja Kätilöopiston välisillä kallioilla.

Helsingin uutiset 1.1.2019

Kumpulassa sijaitseva huonokuntoinen päiväkoti Isoniitty puretaan. Samalla päiväkoti vaihtaa paikkaa.

Uusi päiväkoti rakennetaan Limingantiellä sijaitsevalle tontille. Uudessa rakennuksessa on tilaa 150 lapselle, kun Jyrängöntiellä sijaitsevassa nykyisessä paikkoja on 37, joten paikkoja tulee jopa 113 lisää. Osa tiloista tulee olemaan asukaskäytössä.

Kaksikerroksisen uudisrakennuksen rakentamiskustannukset ovat 6,5 miljoonaa euroa ja sen on arvioitu valmistuvan elo–syyskuussa 2020.

Koskelan, Kumpulan ja Käpylän alueen 1–6-vuotiaiden määrä tulee vuosina 2018–2027 kasvamaan noin 200 lapsella.

Kaupunki on hakenut vanhalle päiväkodille viiden vuoden jatkorakennuslupaa, jotta tilat voivat olla käytössä uudisrakennuksen valmistumiseen saakka. Rakennukseen tehdään välttämättömät ilmanvaihtoon ja salaojitukseen liittyvät korjaukset.

Kylätilassa viikolla 8

 

Kylätilassa, Intiankatu 31, viikolla 8

ma 20.2. klo 18 Kyläjuhlien suunnittelukokous

Tule kuulemaan suunnitelmista ja kertomaan omista ideoistasi. Suunnitelmat etenevät jääväämättömästi kohti 26.5. juhlia!

 

la 25.2. klo 16 Maailman makunautinnot: Pelmenit

Teemme yhdessä suolaisia ja makeita pelmeneitä erilaisilla täytteillä ja kastikkeilla. Ja lopuksi herkuttelemme. Raaka-ainekustannukset jaetaan osallistujien kesken (5-10 euroa/hlö). Ilmoittautumiset Kylätilaan ke 22.2. mennessä.

Tervetuloa!

Nuorten bändileiri Kylätilassa 6.-7.10.

 

Nuorten bändileiri

Kumpulan Kylätilassa, Intiankatu 31

6.-7.10. la ja su klo 10-17, päätöskonsertti perheille ja ystäville su klo 16.00

Leiri on tarkoitettu n. 11-16 –vuotiaille nuorille, jotka ovat kiinnostuneita bändisoittamisesta. Leirin aikana saadaan instrumenttikohtaista ryhmäohjausta kitarassa, bassossa, koskettimissa, rummuissa sekä laulussa ja kokeillaan yhteensoittoa pienissä ryhmissä.

Opettajina pitkän linjan ammattimuusikoita ja –pedagogeja.

Hinta 75 euroa sisältää lounaat ja välipalat

Ilmoittautumiset 1.10. mennessä:

kylatila@kolumbus.fi

p.041-527 8932

Kumpulan omakotialue ja ”vanha ostoskeskus”

limingantie_puutaloja_pieni.jpg
limingantie_puutaloja_pieni.jpg

Omakotialue Kumpulaan 

Villin rakentamisen hillitsemiseksi kaupunki kiirehti kaavoittamaan Kumpulan alueen. Kumpulan ensimmäinen kaava on vahvistettu 4. päivä helmikuuta 1925. Kaavassa Kumpulasta tehtiin puisten omakotitalojen ja kaksikerroksisten pienkerrostalojen kaupunginosa. Kumpulan tonttien vuokra-aika määrättiin päättyväksi vuonna 1980 eli samana ajankohtana kuin Käpylässä ja Toukolassa. Tonttivuokrat Kumpulassa olivat korkeammat kuin naapurikaupunginosissa, mitä perusteltiin sillä, että Kumpulaan tehtiin heti toimiva kunnallistekniikka.

Ensimmäiset vuokrasopimukset Kumpulan tonteista allekirjoitettiin vuonna 1926 Limingan- ja Kymintien kaupungin puoleisen pään tonteista, ja tälle alueelle valmistuivat myös ensimmäiset talot seuraavana vuonna. Kumpulasta tontteja varanneet olivat pääasiassa perheellisiä ammattityöläisiä, kirvesmiehiä, maalareita, ajureita, kivimiehiä ym.

Toukolassa oli ennen Kumpulaa rakennettu taloja omien suunnitelmien mukaan, ilman vahvistettua kaavaa, mutta Kumpulaan viranomaiset halusivat säänneltyä rakentamista. Alueelle teetettiin omakotitalojen tyyppipiirustukset, jotka laati arkkitehti Uno Aleksander Moberg.
Uno Moberg (1887- 1966) oli Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan asiantuntija-arkkitehti, vastuualueenaan omakotitalot. Moberg on laatinut omakotitalojen tyyppipiirustuksia myös muille Helsingin pientaloalueille. Mobergin tyyppipiirustukset on tehty kahden perheen taloille, joissa on ala- ja yläkerran huoneistot. Taloissa on alun perin ollut kaksi kuistia eri seinustoilla omine sisäänkäynteineen ala- ja yläkerran asuntoihin. Talojen perustuksena on joko luonnonkivistä tehty tai betoninen kivijalka. 1930-luvun alkuun asti talojen rungot tehtiin hirrestä, yläosat laudasta tai pystyhirsistä. Rakennushirret hankittiin moneen taloon Helsingin keskustasta puretuista taloista. Talot olivat hirsipintaisia vuosia, jopa vuosikymmeniä ennen kuin ne saivat päälleen pystylaudoituksen. Omakotitalojen kellarit olivat ensimmäiset vuosikymmenet asukasperheiden yhteistä tilaa, niissä oli vain sauna ja puuliiterit.

1930-luvun alussa rakentaminen Kumpulassakin oli yleismaailmallisen laman vuoksi vuosia pysähdyksissä, ja vasta vuosikymmenen puolivälissä alettiin solmia tonttivuokrasopimuksia ja omakotitalojen rakentaminen vilkastui uudelleen, nyt Intiankadun pohjoispuolella. Rakentamisen tyyli oli kuluneiden vuosien aikana muuttunut ja sahanpurulla täytetyt runkorakenteet korvasivat uusissa taloissa hirsiseinät. Kuusiruutuisia ikkunoita ei enää tehty näihin ”modernimpiin taloihin”. Monissa alueen taloissa on osittain talon alle johtavat ajoluiskat ja autotallit. Alun perin asukkaina olikin usein autoilijoita, takseja.
1930-luvun lopulla Kumpulaan rakennettiin myös muutama kokonaan tiilistä muurattu kaksikerroksinen talo, erityisesti Intiankadun varteen.

”Vanha ostoskeskus”

limingantie_9_ja_11_pieni.jpgLimingantien ja Jyrängöntien risteyksessä sijaitsi toinen Kumpulan vanhoista ”ostoskeskuksista”. Näissä 1928-1929 valmistuneissa puukerrostaloissa oli Koivujuuren siirtomaa- tavarakauppa, Laurilan paperikauppa ja Nybergin lihakauppa. Limingantie 11:ssa oli ”Allin kauppa”. Kahvila ja baari sekä Elanto sijaitsivat näissä taloissa myöhemmin. Risteyksessä olleista liikkeistä viimeisenä sulkeutui antikvariaatti ”Wanhaa Tawaraa” Limingantie 11:ssä vuonna 1995.

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha

kumpulan_kasvitieteellinen_puutarha_lampi_pieni.jpg
kumpulan_kasvitieteellinen_puutarha_lampi_pieni.jpg

Kumpulan kartanon puiston ympärille  perustetun kasvitieteellisen puutarhan avajaisia vietettiin 10.6.2009. Avajaisia oli edeltänyt yli 20 vuoden työ Kumpulan kartanon ympäristössä. Alue oli vuodesta 1988 aidattu ja sieltä oli poistettu alkuperäinen kasvillisuus lukuun ottamatta historiallista kartanonpuistoa.

Yliopiston kasvitieteellinen puutarha ryhtyi 1980-luvun lopussa kokeilemaan, miten tuontikasvit menestyisivät Suomessa. Puutarhan tutkijat tekivät 1990-luvulla kolme siemenenhakumatkaa Japaniin, Koillis-Kiinaan ja Kanadaan. Siemenet haettiin suoraan kasvupaikoiltaan. Yllättäen 2000-luvulla ilmastonmuutoskeskustelun myötä työstä oli tullut kovin ajankohtaista: puutarha voi toimia testilaboratoriona kasveille, joita ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti joudutaan siirtämään uusille kasvupaikoille. puutarha.jpgPerinteisesti kasvitieteellisen puutarhan kokoelmat ryhmitellään kasvilajien sukulaisuus- suhteiden systematiikan mukaan, mutta Kumpulassa kasvilajit on istutettu kasvimaantieteellisen periaatteen mukaisesti: Japanin, Kaukoidän, Pohjois-Amerikan (läntisen ja itäisen) ja Euroopan sekä Suomen kasvit kasvavat omilla alueillaan. Lisäksi puutarhasta löytyy hyötykasvialue (Hortus Etnobotanicus), joka valmistui juuri avajaisten kynnyksellä puutarhan itäiseen päähän (lähellä Jyrängöntien sisäänkäyntiä). Puutarhasuunnittelun on tehnyt maisema-arkkitehti Gretel Hemgård.
Tämä ’kuuden hehtaarin metsä’ on vakiintunut Kumpulan tärkeimmäksi ja yhdeksi koko Helsingin tärkeimmistä nähtävyyksistä.

Kasvitieteellisiä puutarhoja on Suomessa ollut 1600-luvulta lähtien: ensimmäinen kasvitieteellinen puutarha perustettiin vuonna 1678 Turkuun ja siirrettiin yliopiston mukana Helsinkiin vuonna 1829. Tämä Kaisaniemen puutarha kasvaneen kaupungin keskustassa kävi pieneksi, mutta siellä toimii edelleen osa Luonnontieteellisen keskusmuseon puutarhasta, esim historialliset kasvihuoneet.

Kartanon puutarhassa on saksalaisen Fritz Kemskin hautakivi.

Kumpulan omakotialueen vanhimmat puutalot

kumpulan_vanhimpia_pieni.jpg
kumpulan_vanhimpia_pieni.jpg

1880-luvulla Helsingin kaupungin omistamat maat Pitkänsillan pohjoispuolella oli jaettu suuriin maanviljelysalueisiin, joita kaupunki vuokrasi. Gumtäcktin säterin eli Kumpulan kartanon länsipuolella sijaitsivat vuokratilat Gumtäckt 11 ja Sofielund 12. Asuinrakennuksia näillä tiloilla ei ollut ennen vuotta 1888, joitakin vajoja, riihiä ja latoja kylläkin.

Vuonna 1888 rakennetun ”Novillan” jälkeen kaksi vanhinta puutaloa Kumpulassa liittyvät tähän aikaan ennen alueen kaavoitusta ja katulinjauksien (Limingantie/Kymintie) vetämistä. Jyrängöntie 7:n punainen puutalo (”Litt. M”) on vuodelta 1910, se sijaitsee Jyrängöntien korkeimmalla kohdalla. Talossa asuivat 1930-luvulla ”Aarnion täti ja Heikki”, ja mäki kulki sittemmin myös nimellä ”Jampanmäki” talon asukkaan, hevoskauppias Jalmari Lekqvistin mukaan. Kalle Hagertin tiedetään myös asuneen talossa. Tallirakennuksessa majoitettiin läheisellä Käpylän raviradalla kilpailevia hevosia.

Kymintien takana puistoalueella oleva ”Kumpula 11” tai ”Huvila Ö” eli Kymintie 6 on vielä vanhempi, talo on noin vuodelta 1900. Pitkään säilynyt nimi voi juontaa sijainnista 1800-luvun vuokratilan Gumtäckt 11 mailla. Vanhat kolmiruutuiset T-ikkunat poikkeavat Kumpulassa muuten tyypillisistä kuusiruutuisista. Huomiota voi kiinnittää talojen ja tonttien epäsäännöllisyyteen ja sijaintiin irrallaan katulinjauksista. Taloa ja tallia asusti hevosmies Auvinen hevosineen 1940-luvulla. Myös Pitkäsen pojat Juhani ja Heikki sekä putkimies Unto Hätinen muistetaan asukkaina.

Kumpulan Kyläjuhlien 2014 ensimmäinen suunnittelukokous ma 20.1. Kylätilassa

Kumpulan Kyläjuhlia vietetään jälleen la 24.5.2014. Tervetuloa kaikki mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan kesän upeinta kaupunginosatapahtumaa!

Kokoonnumme ensimmäistä kertaa ma 20.1. klo 18 pohtimaan, minkälaisia juhlia ryhdymme tällä kertaa järjestämään. Vapaaehtoiset suunnitteluryhmät suunnittelevat kevään mittaan Kyläjuhlien sisällön ja tapahtumapäivänäkin tarvitsemme lähes parisataa talkoolaista.

Olet lämpimästi tervetullut kertomaan omista ideoistasi ja liittymään suunnitteluryhmiin, joita ovat mm. 

    • Musiikkiohjelma
    • Lasten tapahtuma
    • Kylätilan tapahtuma: kirjallisuus, sanataide, näyttely
    • Teatteri
    • ”Tietotori”
    • Kumpula-juoksu
    • Tiedotus ja markkinointi
    • Logistiikka
    • Ruoka
    • Järjestyksen valvonta
    • Siivous ja huolto
    • Koristelu
    • Info ja ensiapu 
    • Kirppis

Voit ilmoittautua myös sähköpostitse

kylatila@kolumbus.fi tai soittamalla 041-527 8932

Terveisin Kylätilan Sari

Kumpulan maauimalan kuusi vuosikymmentä – valokuvanäyttelyn avajaiset su 30.9. klo 14 Kylätilassa

 

KUMPULAN MAAUIMALAN KUUSI VUOSIKYMMENTÄ

Valokuvanäyttely kylätilassa 30.9.2012 alkaen

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta Helsingin olympialaisista ja Kumpulan maauimalan rakentamisesta. Kumpula-seuran aloitteesta kylätilaan on koottu uimala-aiheisia valokuvia uimalan kaikilta kuudelta vuosikymmeneltä. Kuvia on saatu paitsi urheilumuseon arkistosta, myös kumpulalaisten valokuvaajien ja alueen asukkaiden omista arkistoista. Kylätilan seinäkkeellä on tilaa myös kyläläisten omille kuville ja uimala-aiheisille muistoille.

Näyttely avataan kakkukahvien kera 30.9.2012 klo 14.00.

Tervetuloa!

Kumpulan Kylätila, Intiankatu 31

Eliel Saarisen tienpohja

kumpulantaipaleen_kiviaita_pieni.jpg
kumpulantaipaleen_kiviaita_pieni.jpg

Kumpulantaipaleen varrella Jyrängöntieltä Kustaa Vaasan tielle on näkyvissä pengermäinen kivirakennelma. Arkkitehti Eliel Saarisen Suur-Helsinki -suunnitelmassa vuodelta 1918 oli yhdyskatu Pasilaan sijoitettavasta Helsingin keskustasta suursatamaan Vanhankaupunginlahden perukassa. Tiesuunnitelma kulki Kumpulan läpi Mäkelänkadulta nykyiselle Kustaa Vaasan tielle. Vuonna 1932 tehtiin tien pohjaksi pitkää ”kiviaitaa” läpi Kumpulanlaakson, mutta varsinaista Kumpulantietä valmistui vain lyhyt pätkä Itä-Pasilan puolelle. Tienpohjaa rakennettiin alkeellisin välinein, työttömien hätäaputyönä. Vanhankaupunginlahti ei soveltunut suursatamaksi, mutta Pasilaan on yhä suunniteltu uutta keskusta.

Laakson pohjalla jokseenkin kiviaitaa myötäillen on maan alla myös yksi Kumpulan pääviemäreistä. Sota-aikana Kumpulassa pääviemäritunneli toimi sirpalesuojana.

Vuoden 1892 kartassa näkyy Vantaanjoen suulta Kumpulan halki Alppilan vesitornille johtava vesijohto, Helsingfors vattenledning.