Kumpulan silokalliot ovat muistoja mannerjäätikön toiminnasta. Jäätikkö oli viimeksi suurimmillaan noin 22000-20000 vuotta sitten, jolloin se ulottui Keski-Eurooppaan asti. Kallioiden muoto, niiden pinnassa näkyvät uurteet, kourut, pirstekaarteet ja simpukkamurrokset kertovat jäätikön liikesuunnan (pohjoisluoteesta eteläkaakkoon) ja myös sen, miten jäätikkö kulutti alustaansa. Pääkaupunkiseutu paljastui mannerjäätikön alta reilut 11 000 vuotta sitten. Litorinameren puhdistamia silokallioita ja muokkaamia muinaisia rantakivikoita on täällä Kumpulassa n. 20-25 m tasolla. Parhaiten niitä on nähtävissä Jyrängöntien ja Kumpulan uimalan välisessä maastossa. Myös Intiankadun ja Kymintien pohjoispuolen metsässä on kauniita silokallioita.
Kumpulasta löytyy kahdenlaisia siirtolohkareita: mannerjäätikön pohjassaan kuljettamia ja jäävuorten mukana kelluneita. Mannerjäätikön pohjassa kulkeutuneet lohkareet ovat peräisin jäätikön tulosuunnasta eli luoteesta.
Rapakivigraniittilohkare kohteessamme on viborgiittia. Kivessä näkyy pallomaisia punertavia kalimaasälpärakeita, jota ympäröi vaalea kehä. Se on peräisin Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueelta. Tänne se on kulkeutunut kellumalla suuren jäävuoren pohjassa noin 10 000 vuotta sitten.

Vallilan laakso on entistä merenpohjaa, savikko ulottuu siellä Kumpulan puron ympärillä jopa 16 metrin syvyyteen.

Artikkeli perustuu prof. Matti Lehtisen tekstiin

Limingantie 68 piharakennus

Taiteilija Kari Lindströmin ateljee sijaitsee Vallinkoskentien ja Intiankadun välisen palokujan varrella. Vanha piharakennus on toiminut 13 kesänä Karin järjestämien taidenäyttelyjen pitopaikkana. Kumpulalaisten ja toukolalaisen taiteilijoiden lisäksi näyttelyihin on osallistunut vierailijoita Meksikosta, Unkarista ja Komin tasavallasta sekä Turkin kurdeja. Ateljeen palokujan puoleisella seinällä on Kari Lindströmin ystävien Laura Melan ja Anu Koposen toteuttama, vuoden 1993 kyläjuhliin valmistunut teos. Kari Lindström on restauroinut teoksen vuonna 2012.

Limingantie 68:ssa on myös vuonna 1932 perustetun ja yhä aktiivisesti toimivan urheiluseura Toukolan Teräksen toimisto. Svante Lehden omistaman talon kellaritiloissa pidettiin alkuaikoina myös seuran nyrkkeily- ja painiharjoitukset. Vuonna 1933 valmistunut piharakennus vuokrattiin ja se toimi ToTen kokoontumis- ja harjoitustilana joitakin vuosia.

Kumpulan pisimmän kadun, Limingantien kolmen poikkikadun risteyksistä muodostui kaupunginosan kasvun myötä aikoinaan vilkkaita liikepaikkoja.  Päivittäistavaraliikkeitä, vanhemman terminologian mukaan maito- ja siirtomaatavaraliikkeitä perustettiin useita sitä mukaa kuin uusia taloja valmistui ja asukasmäärä lisääntyi. Kumpulalaisilla on ollut menneiden vuosikymmenien aikana omassa kylässään monenlaisia erikoisliikkeitä maito- ja lihakauppojen lisäksi. Kahvila Kumpulassa on ollut jollakin kulmalla kylää lähes koko ajan, ravintolakin jonkin aikaa. Paikallinen sivuapteekki toimi täällä yli 20 vuotta. Kumpulassa on ollut liki 20 pikkukauppaa, eniten Limingantien ja Intiankadun risteysalueella. Nyt Kumpulan vanhan keskuksen taloissa toimii vielä luomutuotteita tarjoava elintarvikeliike Kumpuoti ja sitä vastapäätä yhteinen tapaamis- ja harrastamispaikka Kylätila.

Vuosituhannen vaihteeseen mennessä Limingantien varren kaupoista yksi toisensa jälkeen lopetti toimintansa ja nyt enimmät kylän palvelut ovat keskittyneet Intiankadulle Limingantien ja Väinö Auerin kadun väliselle alueelle. HOASin talojen alakerroksissa on mm. suosittu kahvila Kapusiini, pizzeria Parmesan, R-kioski ja kampaamo.