Jyrängöntien varrella sijaitseva  Nylanderin niitty on kasvitieteilijä William Nylanderin (1822-1899) mukaan nimetty hoitamaton niitty Kumpulanmäellä kartanon koillispuolen rinteessä. Niitty on alaosaltaan vehmas ja yläosaltaan kuivempi ja ketomainen. Tämä aurinkoinen rinne on ollut viljelysmaana jo kauan. Keväällä rinne sulaa nopeasti, joten peltotöihin on päästy varhain. Ei ihme, että Kumpulan kylä sijaitsi juuri tällä alueella jo 1400-luvulla, ellei aikaisemminkin.

Varsinainen Nylanderin puisto on Hämeentien sillan ja Hermannin rantatien risteysalueella sijaitseva kunnostettu puistikko, jonka läpi Kumpulan puro virtaa betoniuomassa.

Kumpulanmäen Vallilan puoleiseen rinteeseen ilmeisesti istutettu vaahterarinne on varsinkin syksyn ruska-aikaan keskustasta tultaessa Kumpulan maamerkkejä.

Päiväkoti Isoniitty Limingantieltä vähän matkaa Jyrängöntietä ylämäkeen on perustettu Kumpulaan 1986 aktiivisten kumpulalaisten vanhempien myötävaikutuksella. Isoniitty on ilmaisupainotteinen päiväkoti. Luovuus on päiväkodin vahvuus.
Päiväkoti Isoniitty sijaitsee erittäin rauhallisella ja kauniilla puistoalueella. Päiväkodin käytössä on suuri ja kumpuileva piha, jossa on paljon vanhoja puita. Kumposti-lehden ”Kumpulan suurin puu” -kilpailussa 1992 löytyi päiväkodin pihalta ympärysmitaltaan 280 cm vaahtera, joka tosin jäi toiseksi verrattuna Kumpulanmäen vaahterarinteeltä löytyneeseen puuhun, jonka ympärysmitta rinnan korkeudella oli 350 cm. Metsä ja kalliot ovat lasten ahkerassa käytössä.

Kumpulan Metsäteatteri (Isonniitynkatu 18) on Käpylässä toimivan Ilves-Teatterin kesänäyttämö Jyrängöntien ja Kätilöopiston välisillä kallioilla.

Helsingin uutiset 1.1.2019

Kumpulassa sijaitseva huonokuntoinen päiväkoti Isoniitty puretaan. Samalla päiväkoti vaihtaa paikkaa.

Uusi päiväkoti rakennetaan Limingantiellä sijaitsevalle tontille. Uudessa rakennuksessa on tilaa 150 lapselle, kun Jyrängöntiellä sijaitsevassa nykyisessä paikkoja on 37, joten paikkoja tulee jopa 113 lisää. Osa tiloista tulee olemaan asukaskäytössä.

Kaksikerroksisen uudisrakennuksen rakentamiskustannukset ovat 6,5 miljoonaa euroa ja sen on arvioitu valmistuvan elo–syyskuussa 2020.

Koskelan, Kumpulan ja Käpylän alueen 1–6-vuotiaiden määrä tulee vuosina 2018–2027 kasvamaan noin 200 lapsella.

Kaupunki on hakenut vanhalle päiväkodille viiden vuoden jatkorakennuslupaa, jotta tilat voivat olla käytössä uudisrakennuksen valmistumiseen saakka. Rakennukseen tehdään välttämättömät ilmanvaihtoon ja salaojitukseen liittyvät korjaukset.

Kumpulan pisimmän kadun, Limingantien kolmen poikkikadun risteyksistä muodostui kaupunginosan kasvun myötä aikoinaan vilkkaita liikepaikkoja.  Päivittäistavaraliikkeitä, vanhemman terminologian mukaan maito- ja siirtomaatavaraliikkeitä perustettiin useita sitä mukaa kuin uusia taloja valmistui ja asukasmäärä lisääntyi. Kumpulalaisilla on ollut menneiden vuosikymmenien aikana omassa kylässään monenlaisia erikoisliikkeitä maito- ja lihakauppojen lisäksi. Kahvila Kumpulassa on ollut jollakin kulmalla kylää lähes koko ajan, ravintolakin jonkin aikaa. Paikallinen sivuapteekki toimi täällä yli 20 vuotta. Kumpulassa on ollut liki 20 pikkukauppaa, eniten Limingantien ja Intiankadun risteysalueella. Nyt Kumpulan vanhan keskuksen taloissa toimii vielä luomutuotteita tarjoava elintarvikeliike Kumpuoti ja sitä vastapäätä yhteinen tapaamis- ja harrastamispaikka Kylätila.

Vuosituhannen vaihteeseen mennessä Limingantien varren kaupoista yksi toisensa jälkeen lopetti toimintansa ja nyt enimmät kylän palvelut ovat keskittyneet Intiankadulle Limingantien ja Väinö Auerin kadun väliselle alueelle. HOASin talojen alakerroksissa on mm. suosittu kahvila Kapusiini, pizzeria Parmesan, R-kioski ja kampaamo.

1880-luvulla Helsingin kaupungin omistamat maat Pitkänsillan pohjoispuolella oli jaettu suuriin maanviljelysalueisiin, joita kaupunki vuokrasi. Gumtäcktin säterin eli Kumpulan kartanon länsipuolella sijaitsivat vuokratilat Gumtäckt 11 ja Sofielund 12. Asuinrakennuksia näillä tiloilla ei ollut ennen vuotta 1888, joitakin vajoja, riihiä ja latoja kylläkin.

Vuonna 1888 rakennetun ”Novillan” jälkeen kaksi vanhinta puutaloa Kumpulassa liittyvät tähän aikaan ennen alueen kaavoitusta ja katulinjauksien (Limingantie/Kymintie) vetämistä. Jyrängöntie 7:n punainen puutalo (”Litt. M”) on vuodelta 1910, se sijaitsee Jyrängöntien korkeimmalla kohdalla. Talossa asuivat 1930-luvulla ”Aarnion täti ja Heikki”, ja mäki kulki sittemmin myös nimellä ”Jampanmäki” talon asukkaan, hevoskauppias Jalmari Lekqvistin mukaan. Kalle Hagertin tiedetään myös asuneen talossa. Tallirakennuksessa majoitettiin läheisellä Käpylän raviradalla kilpailevia hevosia.

Kymintien takana puistoalueella oleva ”Kumpula 11” tai ”Huvila Ö” eli Kymintie 6 on vielä vanhempi, talo on noin vuodelta 1900. Pitkään säilynyt nimi voi juontaa sijainnista 1800-luvun vuokratilan Gumtäckt 11 mailla. Vanhat kolmiruutuiset T-ikkunat poikkeavat Kumpulassa muuten tyypillisistä kuusiruutuisista. Huomiota voi kiinnittää talojen ja tonttien epäsäännöllisyyteen ja sijaintiin irrallaan katulinjauksista. Taloa ja tallia asusti hevosmies Auvinen hevosineen 1940-luvulla. Myös Pitkäsen pojat Juhani ja Heikki sekä putkimies Unto Hätinen muistetaan asukkaina.

Intiankadun pohjoispuolelle, Kumpulantaipaleen ja Limingantien väliin jää pieni metsikkö ja leikkipuisto. Saksansaari on epävirallinen, mutta käytetty nimi tälle kumpareelle, jonka nimi tulee sillä kasvavista lehtikuusista (saksankuusi?). Lehtikuuset on istutettu osana vuoden 1890 ”Augustistormen” eli elokuunmyrskyn jälkien korjausta. Viereistä puistoa Limingantien ja Sotkamonkujan välissä on kutsuttu Saksanpuistoksi, vaikka viralliseksi nimeksi 1990-luvulla merkittiin Sotkamonpuisto. Saksansaaren ja Intiankadun välissä on kesällä 2010 kunnostettu Leikkipaikka Saksanmäki .

Omakotialue Kumpulaan 

Villin rakentamisen hillitsemiseksi kaupunki kiirehti kaavoittamaan Kumpulan alueen. Kumpulan ensimmäinen kaava on vahvistettu 4. päivä helmikuuta 1925. Kaavassa Kumpulasta tehtiin puisten omakotitalojen ja kaksikerroksisten pienkerrostalojen kaupunginosa. Kumpulan tonttien vuokra-aika määrättiin päättyväksi vuonna 1980 eli samana ajankohtana kuin Käpylässä ja Toukolassa. Tonttivuokrat Kumpulassa olivat korkeammat kuin naapurikaupunginosissa, mitä perusteltiin sillä, että Kumpulaan tehtiin heti toimiva kunnallistekniikka.

Ensimmäiset vuokrasopimukset Kumpulan tonteista allekirjoitettiin vuonna 1926 Limingan- ja Kymintien kaupungin puoleisen pään tonteista, ja tälle alueelle valmistuivat myös ensimmäiset talot seuraavana vuonna. Kumpulasta tontteja varanneet olivat pääasiassa perheellisiä ammattityöläisiä, kirvesmiehiä, maalareita, ajureita, kivimiehiä ym.

Toukolassa oli ennen Kumpulaa rakennettu taloja omien suunnitelmien mukaan, ilman vahvistettua kaavaa, mutta Kumpulaan viranomaiset halusivat säänneltyä rakentamista. Alueelle teetettiin omakotitalojen tyyppipiirustukset, jotka laati arkkitehti Uno Aleksander Moberg.
Uno Moberg (1887- 1966) oli Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan asiantuntija-arkkitehti, vastuualueenaan omakotitalot. Moberg on laatinut omakotitalojen tyyppipiirustuksia myös muille Helsingin pientaloalueille. Mobergin tyyppipiirustukset on tehty kahden perheen taloille, joissa on ala- ja yläkerran huoneistot. Taloissa on alun perin ollut kaksi kuistia eri seinustoilla omine sisäänkäynteineen ala- ja yläkerran asuntoihin. Talojen perustuksena on joko luonnonkivistä tehty tai betoninen kivijalka. 1930-luvun alkuun asti talojen rungot tehtiin hirrestä, yläosat laudasta tai pystyhirsistä. Rakennushirret hankittiin moneen taloon Helsingin keskustasta puretuista taloista. Talot olivat hirsipintaisia vuosia, jopa vuosikymmeniä ennen kuin ne saivat päälleen pystylaudoituksen. Omakotitalojen kellarit olivat ensimmäiset vuosikymmenet asukasperheiden yhteistä tilaa, niissä oli vain sauna ja puuliiterit.

1930-luvun alussa rakentaminen Kumpulassakin oli yleismaailmallisen laman vuoksi vuosia pysähdyksissä, ja vasta vuosikymmenen puolivälissä alettiin solmia tonttivuokrasopimuksia ja omakotitalojen rakentaminen vilkastui uudelleen, nyt Intiankadun pohjoispuolella. Rakentamisen tyyli oli kuluneiden vuosien aikana muuttunut ja sahanpurulla täytetyt runkorakenteet korvasivat uusissa taloissa hirsiseinät. Kuusiruutuisia ikkunoita ei enää tehty näihin ”modernimpiin taloihin”. Monissa alueen taloissa on osittain talon alle johtavat ajoluiskat ja autotallit. Alun perin asukkaina olikin usein autoilijoita, takseja.
1930-luvun lopulla Kumpulaan rakennettiin myös muutama kokonaan tiilistä muurattu kaksikerroksinen talo, erityisesti Intiankadun varteen.

”Vanha ostoskeskus”

Limingantien ja Jyrängöntien risteyksessä sijaitsi toinen Kumpulan vanhoista ”ostoskeskuksista”. Näissä 1928-1929 valmistuneissa puukerrostaloissa oli Koivujuuren siirtomaa- tavarakauppa, Laurilan paperikauppa ja Nybergin lihakauppa. Limingantie 11:ssa oli ”Allin kauppa”. Kahvila ja baari sekä Elanto sijaitsivat näissä taloissa myöhemmin. Risteyksessä olleista liikkeistä viimeisenä sulkeutui antikvariaatti ”Wanhaa Tawaraa” Limingantie 11:ssä vuonna 1995.