Kumpulan keskus eli Intiankadun ja Limingantien risteysalue

intiankatu_limis.jpg
intiankatu_limis.jpg

Kumpulan pisimmän kadun, Limingantien kolmen poikkikadun risteyksistä muodostui kaupunginosan kasvun myötä aikoinaan vilkkaita liikepaikkoja.  Päivittäistavaraliikkeitä, vanhemman terminologian mukaan maito- ja siirtomaatavaraliikkeitä perustettiin useita sitä mukaa kuin uusia taloja valmistui ja asukasmäärä lisääntyi. Kumpulalaisilla on ollut menneiden vuosikymmenien aikana omassa kylässään monenlaisia erikoisliikkeitä maito- ja lihakauppojen lisäksi. Kahvila Kumpulassa on ollut jollakin kulmalla kylää lähes koko ajan, ravintolakin jonkin aikaa. Paikallinen sivuapteekki toimi täällä yli 20 vuotta. Kumpulassa on ollut liki 20 pikkukauppaa, eniten Limingantien ja Intiankadun risteysalueella. Nyt Kumpulan vanhan keskuksen taloissa toimii vielä luomutuotteita tarjoava elintarvikeliike Kumpuoti ja sitä vastapäätä yhteinen tapaamis- ja harrastamispaikka Kylätila.

intiankatu_hoas.jpgVuosituhannen vaihteeseen mennessä Limingantien varren kaupoista yksi toisensa jälkeen lopetti toimintansa ja nyt enimmät kylän palvelut ovat keskittyneet Intiankadulle Limingantien ja Väinö Auerin kadun väliselle alueelle. HOASin talojen alakerroksissa on mm. suosittu kahvila Kapusiini, pizzeria Parmesan, R-kioski ja kampaamo.

 

Kari Lindströmin ateljee

kari_lindstrmin_ateljee_2.jpg
kari_lindstrmin_ateljee_2.jpg

 

 

 

 

 

 

 

Limingantie 68 piharakennus

 

Taiteilija Kari Lindströmin ateljee sijaitsee Vallinkoskentien ja Intiankadun välisen palokujan varrella. Vanha piharakennus on toiminut 13 kesänä Karin järjestämien taidenäyttelyjen pitopaikkana. Kumpulalaisten ja toukolalaisen taiteilijoiden lisäksi näyttelyihin on osallistunut vierailijoita Meksikosta, Unkarista ja Komin tasavallasta sekä Turkin kurdeja. Ateljeen palokujan puoleisella seinällä on Kari Lindströmin ystävien Laura Melan ja Anu Koposen toteuttama, vuoden 1993 kyläjuhliin valmistunut teos. Kari Lindström on restauroinut teoksen vuonna 2012.

Limingantie 68:ssa on myös vuonna 1932 perustetun ja yhä aktiivisesti toimivan urheiluseura Toukolan Teräksen toimisto. Svante Lehden omistaman talon kellaritiloissa pidettiin alkuaikoina myös seuran nyrkkeily- ja painiharjoitukset. Vuonna 1933 valmistunut piharakennus vuokrattiin ja se toimi ToTen kokoontumis- ja harjoitustilana joitakin vuosia.

Eliel Saarisen tienpohja

kumpulantaipaleen_kiviaita_pieni.jpg
kumpulantaipaleen_kiviaita_pieni.jpg

Kumpulantaipaleen varrella Jyrängöntieltä Kustaa Vaasan tielle on näkyvissä pengermäinen kivirakennelma. Arkkitehti Eliel Saarisen Suur-Helsinki -suunnitelmassa vuodelta 1918 oli yhdyskatu Pasilaan sijoitettavasta Helsingin keskustasta suursatamaan Vanhankaupunginlahden perukassa. Tiesuunnitelma kulki Kumpulan läpi Mäkelänkadulta nykyiselle Kustaa Vaasan tielle. Vuonna 1932 tehtiin tien pohjaksi pitkää ”kiviaitaa” läpi Kumpulanlaakson, mutta varsinaista Kumpulantietä valmistui vain lyhyt pätkä Itä-Pasilan puolelle. Tienpohjaa rakennettiin alkeellisin välinein, työttömien hätäaputyönä. Vanhankaupunginlahti ei soveltunut suursatamaksi, mutta Pasilaan on yhä suunniteltu uutta keskusta.

Laakson pohjalla jokseenkin kiviaitaa myötäillen on maan alla myös yksi Kumpulan pääviemäreistä. Sota-aikana Kumpulassa pääviemäritunneli toimi sirpalesuojana.

Vuoden 1892 kartassa näkyy Vantaanjoen suulta Kumpulan halki Alppilan vesitornille johtava vesijohto, Helsingfors vattenledning.

 

HOAS ja Oranssi

hoas_kumpula_12.jpg
hoas_kumpula_12.jpg

HOAS Kumpulassa

Intiankadun varressa, lähellä Kustaa Vaasan tien risteystä sijaitsi vielä 1980-luvun alkupuolella asunnottomien parakkiasuntola. Ympäröivä metsä oli hoitamaton ja keväällä vesi seisoi kadunvarren syvennyksessä. Kumpulan täydennysrakentamisen alkuvaiheisiin liittyi Väinö Auerin kadun avaaminen Intiankadulta mäelle, Intiankadun katkaiseminen Kumpulan kiilan kohdalla ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön talojen rakentaminen. Alueesta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti kumpulalaisten arkkitehtien Anna Brunowin ja Juhani Maunulan ehdotus ”Haitarijatsia rappusilla”. Vuosina 1988-1989 rakennetut talot Väinö Auerin katu 1 ja 3 Intiankadun molemmin puolin noudattavat ympäröivän Kumpulan puutaloalueen linjoja ja väritystä. Yhteensä 17 pienkerrostalon asunnot ovat 33-109 m2 suuruisia. Intiankadun taloissa on liikehuoneistoja. Lisäksi pihapiireissä on kaksi päiväkotia. Alue on tiettävästi ollut yksi HOAS:in suosituimmista.

Kumpulan mäellä, Väinö Auerin katu 13, sijaitsee vuonna 2004 valmistunut nelikerroksinen HOASin opiskelijakiinteistö. Huoneistoja on 91, ne ovat 31-64 m2:n suuruisia. Suunnittelijat ovat myös täällä Brunow & Maunula.

hoas_kustaa_vaasan_tiell.jpg

Myöhemmin Kumpulan kiila varattiin kaavamuutoksella kokonaan asuntorakentamiselle.  Intiankatu 20 ja 21 taloihin on valittu korkea kerrostaloratkaisu. Nämä Brunow & Maunulan suunnittelemat opiskelija-asunnot sijaitsevat aivan kiinni Kustaa Vaasa tien liikennevirrassa. Melun torjunta ja pakokaasujen välttäminen on ollut haasteellista ja vaikuttanut merkittävästi talojen ulkonäköön ja rakennusratkaisuihin. Vuonna 2007 valmistuneissa taloissa on 155 asuntoa, kooltaan 28-91 m2.

 

oranssi_kumpula_2.jpgOranssin talot

Kustaa Vaasan tien ja Intiankadun kulman metsikköön oli jäänyt purkamatta viisi sodanjälkeiseen asuntopulaan rakennettua, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelemaa kaksikerroksista puukerrostaloa. Talot sijaitsivat maalla joka oli sovittu luovutettavaksi yliopistolle. Kumpula-seura kirjelmöi 1980-luvun lopulla talojen toistaiseksi säilyttämisen puolesta. Kumpulan mäeltä oli tilapäiset puistotalot purettu jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Kampuksen hidas edistyminen sai joukon nuoria kiinnostumaan huonokuntoisista taloista vuonna 1990. Oranssi ry -kansalaisjärjestöksi rekisteröidyn joukon keskustelut kaupungin kiinteistöviraston kanssa eivät edenneet Kumpulan yliopistoalueen ollessa vasta hahmottumassa. Niinpä kolme taloa vallattiin, valtaajat olivat nuoria opiskelijoita ja koululaisia. Eri vaiheiden jälkeen saatiin aikaan vuokrasopimus ja oranssilaiset ryhtyivät kunnostamaan taloja. Talkootyönä valmistui aluksi kaksi taloa asuttavaan kuntoon vuosina 1992-1993. HOAS:n hallinnassa olleet kolme rakennustakin siirtyivät myöhemmin Oranssille.

Taloihin voivat hakea asukkaiksi alle 25 vuotiaat nuoret ja perheet, asumisaikaa ei ole rajattu. Yhteensä taloissa on 40 kaksiota. Talot on remontoitu ulkoa ja sisältä ja ympäristöäkin on kunnostettu. Hoito- ja parannustyöt tehdään edelleen pääosin talkoovoimin, pyrkien kestävän kehityksen ratkaisuihin. Maan vuokraa nykyisin kaupungin kiinteistövirasto, yliopiston suunnitelmien muututtua valtio luopui tästä alun perin puistoksi kaavoitetusta Kumpulan mäen kolkasta. Nyt Oranssi Asunnot Oy:n omistamat suojellut talot kuuluvat omille asuintalotonteilleen. Järjestön nuorisoasuntotoiminnan voidaan katsoa vakiintuneen Kumpulasta lähtien.

 

 

 

Kumpulan kampus mäellä

kumpulan_kampus_kemianlaitos.jpg
kumpulan_kampus_kemianlaitos.jpg

Kumpulan kampuksella toimii Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja muun muassa Fysiikan tutkimuslaitos ja Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontainstituutti VERIFIN. Yliopistokampuksella työskentelee noin 6000 opiskelijaa sekä 1000 opettajaa ja tutkijaa. Lisäksi kampuksella on Ilmatieteen laitos. Sen yli 600 työntekijästä osa toimii sektoritutkimuslaitoksen toimipisteissä muualla Suomessa.

Vuonna 1972 valtioneuvosto teki esityksen Helsingin yliopiston sijoittamisesta neljälle kampusalueelle. Päätöksellä etsittiin ratkaisua pahenevaan tilapulaan, joka oli vaivannut pääasiassa Helsingin ydinkeskustassa sijainnutta yliopistoa vuosikymmenten ajan. Yliopisto vuokrasi 1978 Helsingin kaupungilta Kumpulanmäen alueen, johon kuului myös historiallinen Kumpulan kartano ulkorakennuksineen ja puutarhoineen mäen juurella. Vuonna 1986 valmistui yliopistoalueen asemakaava, johon sisältyi matemaattis-luonnontieteellisen kampuksen rakentaminen Kumpulan mäelle sekä kartanon ympäristön kunnostaminen kasvitieteelliseksi puutarhaksi. Kaavakilpailun voitti arkkitehti Arto Sipisen suunnitelma ”Napanuora”. Kumpulan mäellä tätä suunnitelmaa ei ole toteutettu.

Kampuksen ensimmäinen rakennus, fysiikan laitoksen Kiihdytinlaboratorio valmistui jo vuonna 1981, pääosin louhittuna Kumpulanmäen kallioon. Sen suunnittelivat arkkitehdit Lindqvist, Löfström & Uosukainen. Rakennus peruskorjattiin vuonna 2010.

Chemicum on kemian laitokselle ja kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontainstituutille VERIFINille rakennettu talo nobelisti A. I. Virtasen kunniaksi nimetyn aukion laidalla. Se valmistui vuonna 1995, suunnittelijana oli arkkitehtitoimisto Kari Virta. Rakennuksessa sijaitsee kahvila. Vesialtaastaan kuuluisa A. I. Virtasen aukio on kaunis nähtävyys ja tasainen tori on skeittailijoiden suosiossa.

kumpulan_kampus_15.jpg

Physicum valmistui vuonna 2001, ja se on suunniteltu fyysikoille, geologeille ja maantieteilijöille. Sen suunnittelivat arkkitehdit Lahdelma & Mahlamäki. Physicumissa sijaitsee myös kahvila ja Kumpulan kampuskirjasto. Vuonna 2004 valmistui matemaattisten aineiden, tietojenkäsittelytieteen ja seismologian käyttöön rakennettu Exactum. Tämä rakennus on myös arkkitehtien Lahdelma & Mahlamäki käsialaa. 

Physicumin rakennuksen edessä on Antero Toikan teos ”Valo ja aine”, kirkkaaksi hiottua ruostumatonta terästä. Myös Ylämaan anortosiitista veistetyt tummat muotokivet koristavat aukiota. Teoksen ovat suunnitelleet geologian professori Ilmari Haapala sekä Eero Vainikka ja Helena Korkka.

Kumpulan liikuntakeskus on sekä yliopistolaisten että kaupunkilaisten virkistyskäyttöön. Suunnittelija on arkkitehti Gerd Strahlendorff.

ilmatieteenlaitoksen_stutka_4.jpg

Ilmatieteen sektoritutkimuslaitoksen Dynamicum -rakennus valmistui Kumpulan kampusalueelle vuonna 2005. Aluksi talossa toimi myös Merentutkimuslaitos, jonka toiminta jaettiin Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kesken vuoden 2009 alusta. Yli vaahterarinteen puurajan ulottuvan rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Timo Vormala ja Erkki Karonen. Kaupungin säätilat mitataan ja ilmoitetaan nykyisin Kumpulan mäeltä.

 Kumpulan kampuksen kadut on nimetty kuuluisien luonnontieteilijöiden mukaan.

Helsingin yliopisto on luopunut lisärakentamisen tavoitteistaan Kumpulanmäen rinteelle, Kustaa Vaasan tien varteen. Senaatti-kiinteistöt, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy ja Helsingin kaupunki järjestävät vuonna 2019 arkkitehtuurikutsukilpailun, jonka kohteena on Kumpulanmäen itään ja kaakkoon suuntautuva rinne. Viidestä ehdotuksesta oli mahdollista esittää kommentteja Kerro kantasi -sovelluksella. Voittajaksi valittiin Kaupungin porteilla, tiedon portailla -niminen suunnitelma, jonka tekijöiksi paljastuivat Schauman & Nordgren Architects Oy, MASU Planning Oy ja Schauman Arkkitehdit Helsinki Oy.

Kumpulanmäelle tullaan ehdotuksen pohjalta rakentamaan uusia asuinkortteleita ja asuinrakennuksia noin 1400 uudelle asukkaalle. Asumisen lisäksi alueelle on tulossa päiväkoti, toimistotilaa, lähikauppa sekä muuta liiketilaa. Vuonna 2020 käynnistyi alueen asemakaavoitus.

Kumpulantaival ja entinen hyppyrimäki

kumpulantaival_talvella.jpg
kumpulantaival_talvella.jpg

1980-luvulla kunnostettu kevyen liikenteen Kumpulantaival noudattaa pääpiirteissään samaa linjausta, johon Eliel Saarinen kaavaili vuoden 1918 Suur-Helsingin asemakaavan ehdotuksessa yhdyskatua Pasilaan sijoitettavasta Helsingin keskustasta suursatamaan Vanhankaupunginlahden perukassa. Tästä katusuunnitelmasta on toteutunut alkupää eli Kumpulantie Itä-Pasilassa ja muistona tielinjauksesta ovat kivireunukset viljelypalstojen laidassa, Kumpulanlaaksossa. Ulkoilutie laskeutuu loivasti Mäkelänrinteestä laaksoon, jatkuu sieltä Isonniityn rakennuksien ja kasvitieteellisen puutarhan välistä kohti pohjoista, ylittää Vallilanlaakson viimeisten vielä käytössä olevien viljelypalstojen reunaa seuraillen ja nousee sitten loivasti Jyrängöntien ylitettyään haapa-, koivuvaltaisten metsien reunustamana Kumpulan laaksoon. Kumpulantaival kulkee kallioisen mäen juurella kohti koillista päättyen Intiankadun ylitettyään Valtimontien ja Kustaa Vaasantien risteykseen.

Kumpulanmäen Kumpulantaipaleen puoleisella sivulla, sen jyrkähkössä eteläpäässä on erikoinen limpun muotoinen ”leipäkallio”.
Kumpulantaipaleen koirapuistoa vastapäätä on entisen hyppyrimäen paikka yhä nähtävissä rinteen puuttomana alueena, vaikka hyppyrin rapistuneet portaat poistettiin vuonna 2001. Monet vanhat kumpulalaiset muistavat hyppyrin yhä, ja tarinoita mustelmista ja katkenneista suksista on yllin kyllin.

Kumpulan koulu

kumpulan_koulu_2.jpg
kumpulan_koulu_2.jpg

Kumpulantaival, Limingantie 45-47 takana. Kumpula kuuluu Käpylän koulupiiriin, jonka koulut sijaitsevat Kumpulasta katsottuna vilkkaasti liikennöidyn Koskelantien väärällä puolella. Alueen lasten vanhempien ja Kumpula-seuran aloitteesta Kumpulaan saatiin Käpylän ala-asteen sivukoulu. Jakomäestä kierrätetty parakkikoulu pystytettiin Kumpulaan kesällä 1995. Kumpulan koulussa oli ala-asteen 1. ja 2. luokat. Koulun vieressä on kalliomäki ja siellä koulun lipputanko.

Helsingin kaupungin säästölistoilla pieni koulu oli ollut jo pitkään, lakkauttaminen oli toistaiseksi onnistuttu torjumaan aktiivisin kannanotoin. Pienten lasten koulumatka Käpylään tai Arabianrantaan vaatii raskaasti liikennöityjen ulosmenoteiden ylittämistä tai alittamista. Alikulkutunnelin rakentaminen on siirtynyt kaupungin budjetissa useaan kertaan.

Maaliskuun lopussa 2013 Helsingin opetusvirasto ilmoitti että Kumpulan koulussa on kosteusvaurioita, jotka estävät rakennuksen käytön. Oppilailla tai opettajilla ei ollut havaittu mitään sairausoireita. Opetus koulussa päättyi 15.4.2013 kesken kevätlukukauden. Lapset siirrettiin loppukevääksi Käpylän ala-asteelle. Vanhempien yritykset neuvotella edes kuuden viikon jatkosta esim. sisäilman puhdistimia hankkien eivät tuoneet tulosta. Koulurakennuksen korjaus maksaisi liikaa ja Käpylän peruskoulussa on kylliksi tilaa. Liikenteen vaarallisuus ei enää ollut minkäänlainen este tälle viraston päätökselle. Poliittista päätöksentekoa koulun lakkauttamisessa ei käytetty.

Helsingin uutiset 1.1.2019

Kumpulassa sijaitseva huonokuntoinen päiväkoti Isoniitty puretaan. Samalla päiväkoti vaihtaa paikkaa. Uusi päiväkoti rakennetaan Limingantie 39:n tontille. Uudessa rakennuksessa on tilaa 150 lapselle, kun Jyrängöntiellä sijaitsevassa nykyisessä paikkoja on 37, joten paikkoja tulee jopa 113 lisää.

Kolmikerroksinen päiväkotirakennus sijoitetaan kalliotontille, jolta valtaosa kalliosta louhitaan ja räjäytetään pois. Vuoden 1996 asemakaavaan perustuva rakennushanke on herättänyt paljon vastustusta lähinaapurustossa ja koko alueella. Kallion säästämiseksi on esitetty useita vaihtoehtoisia rakennuspaikkoja. Myös suuren lapsimäärän saattoliikenne päiväkotiin ja sieltä pois Limingantien kautta on herättänyt ihmetystä ja huolta. Valitukset hallinto-oikeuteen eivät ole tuoneet muutosta kaupunkiympäristön toimialan päätökseen.

Kumpulan maauimala

kumpulan_maauimala_2.jpg
kumpulan_maauimala_2.jpg

Kumpulan maauimala rakennettiin Helsingin 1952 olympialaisiin kilpauimarien harjoittelupaikaksi. Vantaanjoen vedenlaatu oli huonontunut niin, ettei uimista siinä enää suositeltu. Asukkaat olivat jo kauan kaivanneet uutta uimapaikkaa, ja niinpä nämä harjoittelualtaat tarkoitettiinkin jäävän olympialaisten jälkeen asukkaiden käyttöön maauimalaksi. Uimalan arkkitehteinä olivat Pauli Salomaa, Teuvo Lindfors ja Osmo Sipari.
Alkuperäinen uimalan alue oli nykyistä pienempi, sillä pukukoppien virkaa toimittivat väliaikaiset parakit. Nykyiset pukukopit valmistuivat kaksi vuotta kisojen jälkeen. Tänne kerrotaan 1952 tullun kaukaakin katsomaan ihka oikeita tummapintaisia afroamerikkalaisia uimareita. Uimalassa toimivat aikoinaan uimaseurat Helsingin työväen uimarit sekä Kuhat (per. 1956), jonka vesipallojoukkueessa pelasi sittemmin pääministeriksi ylennyt Paavo Lipponen. Kumpulan uimavalvojina toimivat mm. kansanedustaja Pertti Salolainen sekä laulaja Jukka Kuoppamäki. Tapio Rautavaara soitti kitaraansa ja lauloi yleisölle maauimalan 1950- ja 1960-lukujen uimashow´ssa, joissa altaat valaistiin pohjalta käsin, ja joita varten naapuritalojen asukkaat toivat kukkaset uimalan aluetta koristamaan. Näissä näytöksissä Rautavaara esitteli myös jousiampujan kykyjään.
Itsenäisyyspäivänä 1996 uimalassa nähtiin ”Valon voimat taidetapahtuma”. Kumpulalaiset taiteilijat Liisa Isotalo, Kaarina Kaikkonen ja Päivi Takala toteuttivat laajana yhteistyönä vaikuttavan tilateoksia, ääntä, valoa ja esiintyjiä sisältävän kokonaisuuden talvi-illan pimeän keskellä.

2000-luvun alussa uimala remontoitiin, ja kunnostustyö valmistui vuonna 2005. Alue palautettiin alkuperäiseen asuunsa ja samalla saunat ja pukuhuoneet ajanmukaistettiin.
25 m allas, lastenallas, kahluuallas, hyppyallas, hyppytelineet 1, 3, 5, ja 10 m
palloilu- ja kuntoilualueita, esiintymislava, kahvila, 2 sähkösaunaa
Aukioloajat toukokuun loppupuolelta elokuun loppuun.

YLE:n arkistossa on vuoden 1952 aineistoja, myös maauimalasta. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/07/07/kumpulan-maauimala-1952

 

 

 

Kumpulan siirtolapuutarha

kumpulan_siirtolapuutarha_3.jpg
kumpulan_siirtolapuutarha_3.jpg

Kumpulan siirtolapuutarha omakotialueen pohjoispuolella perustettiin mannermaisten esikuvien mukaan 27.7.1927, ja se on näin Helsingin toiseksi vanhin vuonna 1918 perustetun Ruskeasuon puutarhan jälkeen. Palstoja alueella on 268, jäsenistön määrä on 330 henkilöä. Puutarha-alueen pinta-ala on n. 12 ha, josta palstojen osuus vajaa 8 ha. Palstojen koot vaihtelevat 240:stä 580 neliömetriin. Mökkien suurin sallittu pinta-ala on 26 m², sisältäen verannat ja varastokopit.
Kumpulan puutarhan porttirakennus on helsinkiläisissä siirtolapuutarhoissa ainoa lajiaan. Se perustuu arkkitehti Gunnar Taucherin suunnitelmaan. Porttirakennelmaa on kunnostettu 1990-luvulla. Kaupunki rakennutti alueelle kerhotalon vuonna 1934, tätä tilaa on myöhemmin muokattu ja laajennettu.

Alun alkaen puutarhaa perustettaessa se sijaitsi kaukana kaupungin keskustasta märällä savisella alueella, mutta nyt se on keskellä asutusta, Koskelantien ja Kumpulan maauimalan välisessä maastossa, hyvien liikenneyhteyksien ympäröimänä. Kumpulan siirtolapuutarhan pääportti on avoinna toukokuun alusta syyskuun puoliväliin klo 7–21.
Kumpulan siirtolapuutarhayhdistyksellä on itsehallinto ja vuokra-aikaa vuoteen 2026. Yhdistys toimii aktiivisesti järjestäen erilaisia juhlia, tapahtumia, neuvontatilaisuuksia ja talkoita. Erilaiset kerhot kuuluvat myös toimintaan mukaan. Alueelta voi ostaa puutarhamökin ja vuokrasopimuksen, mutta kaupan vahvistaa vasta yhdistyksen hallitus. Ehtona kaupan hyväksymiselle on mm. helsinkiläisyys.
Varhaisinta rakentamista edustaa alueella museomökki, osoitteessa Ruusutie 141. Se on koottu 1920-luvulla Suomeen tuotujen Ford-henkilöautojen kuljetuslaatikoiden laudoista. Mökki on Kumpulan alkuperäisiä tyyppimökkejä, jotka oli suunnitellut arkkitehti Antero Pernaja. Museomökki on rakennettu vuonna 1929. Siirtolapuutarhayhdistys avasi kunnostetun museomökin yleisölle vuonna 1978. Sen jälkeenkin sitä on kunnostettu, viimeksi maalattu vuonna 2007.

Pohjoispuolella siirtolapuutarha rajautuu Helsingin vuoden 1952 olympialaisiin rakennettuun Kisakylään (15 rakennusta). Kisakylä oli olympialaisten aikaan eristetty ympäristöstään kaksi metriä korkealla teräsverkkoaidalla. Aidan vierellä jonotettiin maitohinkit käsissä ja pyydettiin urheilijoita täyttämään ne Coca-Colalla Kisakylän juoma-automaateista. Cola-pullojakin oli Kisakylästä jaeltu.

Kumpulan omakotialueen vanhimmat puutalot

kumpulan_vanhimpia_pieni.jpg
kumpulan_vanhimpia_pieni.jpg

1880-luvulla Helsingin kaupungin omistamat maat Pitkänsillan pohjoispuolella oli jaettu suuriin maanviljelysalueisiin, joita kaupunki vuokrasi. Gumtäcktin säterin eli Kumpulan kartanon länsipuolella sijaitsivat vuokratilat Gumtäckt 11 ja Sofielund 12. Asuinrakennuksia näillä tiloilla ei ollut ennen vuotta 1888, joitakin vajoja, riihiä ja latoja kylläkin.

Vuonna 1888 rakennetun ”Novillan” jälkeen kaksi vanhinta puutaloa Kumpulassa liittyvät tähän aikaan ennen alueen kaavoitusta ja katulinjauksien (Limingantie/Kymintie) vetämistä. Jyrängöntie 7:n punainen puutalo (”Litt. M”) on vuodelta 1910, se sijaitsee Jyrängöntien korkeimmalla kohdalla. Talossa asuivat 1930-luvulla ”Aarnion täti ja Heikki”, ja mäki kulki sittemmin myös nimellä ”Jampanmäki” talon asukkaan, hevoskauppias Jalmari Lekqvistin mukaan. Kalle Hagertin tiedetään myös asuneen talossa. Tallirakennuksessa majoitettiin läheisellä Käpylän raviradalla kilpailevia hevosia.

Kymintien takana puistoalueella oleva ”Kumpula 11” tai ”Huvila Ö” eli Kymintie 6 on vielä vanhempi, talo on noin vuodelta 1900. Pitkään säilynyt nimi voi juontaa sijainnista 1800-luvun vuokratilan Gumtäckt 11 mailla. Vanhat kolmiruutuiset T-ikkunat poikkeavat Kumpulassa muuten tyypillisistä kuusiruutuisista. Huomiota voi kiinnittää talojen ja tonttien epäsäännöllisyyteen ja sijaintiin irrallaan katulinjauksista. Taloa ja tallia asusti hevosmies Auvinen hevosineen 1940-luvulla. Myös Pitkäsen pojat Juhani ja Heikki sekä putkimies Unto Hätinen muistetaan asukkaina.