Kumpulan kasvitieteellinen puutarha

kumpulan_kasvitieteellinen_puutarha_lampi_pieni.jpg
kumpulan_kasvitieteellinen_puutarha_lampi_pieni.jpg

Kumpulan kartanon puiston ympärille  perustetun kasvitieteellisen puutarhan avajaisia vietettiin 10.6.2009. Avajaisia oli edeltänyt yli 20 vuoden työ Kumpulan kartanon ympäristössä. Alue oli vuodesta 1988 aidattu ja sieltä oli poistettu alkuperäinen kasvillisuus lukuun ottamatta historiallista kartanonpuistoa.

Yliopiston kasvitieteellinen puutarha ryhtyi 1980-luvun lopussa kokeilemaan, miten tuontikasvit menestyisivät Suomessa. Puutarhan tutkijat tekivät 1990-luvulla kolme siemenenhakumatkaa Japaniin, Koillis-Kiinaan ja Kanadaan. Siemenet haettiin suoraan kasvupaikoiltaan. Yllättäen 2000-luvulla ilmastonmuutoskeskustelun myötä työstä oli tullut kovin ajankohtaista: puutarha voi toimia testilaboratoriona kasveille, joita ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti joudutaan siirtämään uusille kasvupaikoille. puutarha.jpgPerinteisesti kasvitieteellisen puutarhan kokoelmat ryhmitellään kasvilajien sukulaisuus- suhteiden systematiikan mukaan, mutta Kumpulassa kasvilajit on istutettu kasvimaantieteellisen periaatteen mukaisesti: Japanin, Kaukoidän, Pohjois-Amerikan (läntisen ja itäisen) ja Euroopan sekä Suomen kasvit kasvavat omilla alueillaan. Lisäksi puutarhasta löytyy hyötykasvialue (Hortus Etnobotanicus), joka valmistui juuri avajaisten kynnyksellä puutarhan itäiseen päähän (lähellä Jyrängöntien sisäänkäyntiä). Puutarhasuunnittelun on tehnyt maisema-arkkitehti Gretel Hemgård.
Tämä ’kuuden hehtaarin metsä’ on vakiintunut Kumpulan tärkeimmäksi ja yhdeksi koko Helsingin tärkeimmistä nähtävyyksistä.

Kasvitieteellisiä puutarhoja on Suomessa ollut 1600-luvulta lähtien: ensimmäinen kasvitieteellinen puutarha perustettiin vuonna 1678 Turkuun ja siirrettiin yliopiston mukana Helsinkiin vuonna 1829. Tämä Kaisaniemen puutarha kasvaneen kaupungin keskustassa kävi pieneksi, mutta siellä toimii edelleen osa Luonnontieteellisen keskusmuseon puutarhasta, esim historialliset kasvihuoneet.

Kartanon puutarhassa on saksalaisen Fritz Kemskin hautakivi.

Vanhat Kumpulan kadut

Tähän siirto

Päiväkoti Isoniitty ja Metsäteatteri

pivkoti_isoniitty.jpg
pivkoti_isoniitty.jpg

Päiväkoti Isoniitty Limingantieltä vähän matkaa Jyrängöntietä ylämäkeen on perustettu Kumpulaan 1986 aktiivisten kumpulalaisten vanhempien myötävaikutuksella. Isoniitty on ilmaisupainotteinen päiväkoti. Luovuus on päiväkodin vahvuus.
Päiväkoti Isoniitty sijaitsee erittäin rauhallisella ja kauniilla puistoalueella. Päiväkodin käytössä on suuri ja kumpuileva piha, jossa on paljon vanhoja puita. Kumposti-lehden ”Kumpulan suurin puu” -kilpailussa 1992 löytyi päiväkodin pihalta ympärysmitaltaan 280 cm vaahtera, joka tosin jäi toiseksi verrattuna Kumpulanmäen vaahterarinteeltä löytyneeseen puuhun, jonka ympärysmitta rinnan korkeudella oli 350 cm. Metsä ja kalliot ovat lasten ahkerassa käytössä.

Kumpulan Metsäteatteri (Isonniitynkatu 18) on Käpylässä toimivan Ilves-Teatterin kesänäyttämö Jyrängöntien ja Kätilöopiston välisillä kallioilla.

Helsingin uutiset 1.1.2019

Kumpulassa sijaitseva huonokuntoinen päiväkoti Isoniitty puretaan. Samalla päiväkoti vaihtaa paikkaa.

Uusi päiväkoti rakennetaan Limingantiellä sijaitsevalle tontille. Uudessa rakennuksessa on tilaa 150 lapselle, kun Jyrängöntiellä sijaitsevassa nykyisessä paikkoja on 37, joten paikkoja tulee jopa 113 lisää. Osa tiloista tulee olemaan asukaskäytössä.

Kaksikerroksisen uudisrakennuksen rakentamiskustannukset ovat 6,5 miljoonaa euroa ja sen on arvioitu valmistuvan elo–syyskuussa 2020.

Koskelan, Kumpulan ja Käpylän alueen 1–6-vuotiaiden määrä tulee vuosina 2018–2027 kasvamaan noin 200 lapsella.

Kaupunki on hakenut vanhalle päiväkodille viiden vuoden jatkorakennuslupaa, jotta tilat voivat olla käytössä uudisrakennuksen valmistumiseen saakka. Rakennukseen tehdään välttämättömät ilmanvaihtoon ja salaojitukseen liittyvät korjaukset.

Annalan kenttä ja Koskelan varikko

Kumpulan puistotalot ja puretut parakkitalot

Nimestään huolimatta Koskelan varikon alue kuuluu maantieteelliseen Kumpulaan. Tämä alava tienoo, jota Kustaa Vaasan tie nyt halkoo, on alkuaan ollut vetistä niittyä, jonka pohjalla Kaupunginpuro virtasi Helsingin Vanhankaupungin halki. Kuivemmalla ylärinteellä länteen johtavan maantien varrella sijaitsi vuosina 1643 – 1765 myös Vanhankaupungin hospitaali.

Vanhankaupungin länsipuolinen laakso oli pitkään Koskelan tilan vuokramaina, ja siinä viljeltiin mm. perunaa. Toukolantie (muutettiin Kustaa Vaasan tieksi 1950) halkaisi laakson jo vuonna 1927. Samoihin aikoihin eli vuonna 1930 vedettiin myös Koskelantien nykyinen linjaus Vanhastakaupungista Käpylään. Valtimontien linjaus on ollut asemakaavassa vuodelta 1938. Koskelan raitiovaunu- ja bussivarikot rakennettiin Koskelantien varteen vuonna 1953.

Annalan urheilukenttä oli suosittu nuorison kokoontumispaikka. Siellä pidettiin vuonna 1932 urheiluseura Toukolan Teräksen perustava kokous, tästä on puistossa muistokivi (kuvassa). Talvella siellä luisteltiin, kesällä harrastettiin yleisurheilua ja palloilulajeja. Toukolan Teräs on käyttänyt kenttää vuosikymmenet lasten ja nuorten urheiluharjoituksissa. 1930-luvulla ja sodan jälkeen siellä toimi myös seuran varainkeruun kannalta tärkeä Annalan tanssilava. Lavasta jouduttiin luopumaan kaupungin liikennelaitoksen rakentaessa alueelle hallejaan.

Koskelan varikko on Helsingin seudun liikenteen raitiovaunuvarikoista suurin. Siellä huolletaan ja säilytetään kaksi kolmannesta raitiovaunuista, ja Koskelasta käsin liikennöidäänkin suurinta osaa ratiolinjoista: 1, 1A, 3B, 3T, 6, 7A, 7B ja 8. Varikolle ovat sijoittuneet myös koulutustoiminta, ratasähkö ja ratakorjaamo. Koskelantien varressa olevat bussihallit eivät sensijaan enää juurikaan ole alkuperäisessä käytössään.

annalan_kentt_toten_pieni.jpg

Kumpulan maauimalan kuusi vuosikymmentä – valokuvanäyttelyn avajaiset su 30.9. klo 14 Kylätilassa

 

KUMPULAN MAAUIMALAN KUUSI VUOSIKYMMENTÄ

Valokuvanäyttely kylätilassa 30.9.2012 alkaen

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta Helsingin olympialaisista ja Kumpulan maauimalan rakentamisesta. Kumpula-seuran aloitteesta kylätilaan on koottu uimala-aiheisia valokuvia uimalan kaikilta kuudelta vuosikymmeneltä. Kuvia on saatu paitsi urheilumuseon arkistosta, myös kumpulalaisten valokuvaajien ja alueen asukkaiden omista arkistoista. Kylätilan seinäkkeellä on tilaa myös kyläläisten omille kuville ja uimala-aiheisille muistoille.

Näyttely avataan kakkukahvien kera 30.9.2012 klo 14.00.

Tervetuloa!

Kumpulan Kylätila, Intiankatu 31

Kumpulan Kylätilan syksyn kerhokalenteri on julkaistu

Kylätilan lukujärjestyksen löydät vasemmasta reunasta KYLÄTILA > Kylätilan tapahtumat. Ilmoittautumiset ja lisätiedot kylatila@kolumbus.fi, ellei toisin mainita.

Terveisin

Kylätilan Sari

Jooga-kurssi Kumpulan Kylätilassa la ja su 21.-22.4.

la ja su 21. – 22.4. Jooga-kurssi 

la klo 9.30-11.30 ja su klo  10.30-13 
Joogaa B.K.S.Iyengarin tapaan.

Iyengar jooga on dynaaminen kehon ja mielen jännitteitä purkava,
elinvoimaa vapauttava joogalaji.
Harjoituksessa kiinnitetään erityisesti huomiota kehon oikeaan
linjaukseen, tämä tekee harjoituksesta turvallista kaikille
harjoittajille, eikä aiempaa liikunnallista tai joogataustaa tarvitse olla.

Keskittyminen linjaukseen tuo tietoisuuden kaikkialle omaan kehoon ja pitää ajatukset ”kurissa”. Harjoituksessa käytetään erilaisia apuvälineitä, kuten seinää, vöitä, tuoleja, tyynyjä ja filttejä, joiden avulla asanan oikea linjaus mahdollistuu kaikille ja kaikki voivat päästä nauttimaan asanan hyödyistä.

Apuvälineisiin ja niiden käyttöön tutustutaan kurssilla.
Jokaisen yksilöllinen tilanne otetaan huomioon ja harjoitus toteutetaan sen mukaan.

Kurssilla tehdään asana(jooga-asento)- ja pranayama(hengitys)- ja rentoutumisharjoituksia. Kurssi sopii kaikille iästä, ruumiinrakenteesta tai fyysisestä kunnosta riippumatta. Vasta-alkajille ja aiemmin jooganneille.

Ohjaaja Elina Surakka, ilmoittautumiset kylatila@kolumbus.fi 
Kurssin hinta 40 euroa
 

Kylätilayhdistyksen vuosikokous ma 25.3. klo 18 Kylätilassa

Kumpula-Toukola Kylätilayhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään Kumpulan Kylätilassa, Intiankatu 31, maanantaina 25.3. klo 18.00.

 

Tervetuloa!

Kumpula-seura ry:n lausunto HSY:lle Vallilanlaakson louheenajosta

MÄNTYMÄKI-PASILA-VALLILA VIEMÄRITUNNELIN LOUHEENAJO

HSY ( Helsingin seudun ympäristöpalvelut ) on pyytänyt Kumpula-seuralta lausuntoa otsikon asiasta. Kumpula-seura pitää esitetyn viemäritunnelin rakentamista sekä tarpeellisena että kiireellisenä ja kannattaa työn toteuttamista esitetyllä tavalla kahden suunnan louhintana. Suunniteltua tapaa järjestää louheen ajo pois Vallilan-puoleisen tunnelin aukon suulta Kumpula-seura kuitenkin vastustaa jyrkästi.

Suunnitelmaan liitetyn kartan mukaan louhekuormien ajo tapahtuisi laakson pohjalla, pääosin entisen satamaradan sepelipenkereellä n. 800 metrin matkan, minkä jälkeen kuormat jatkaisivat Hämeentietä koilliseen.

Ratapenkereelle on tarkoitus levittää suodatinkangas ja peittää se 300 mm:n sepelikerroksella. Suunnitelma merkitsisi n.1000 m3:n (sata kuormallista à 10 m3) sepelimäärän siirtämistä entisen ratapenkereen korotukseksi. Ei kuulosta uskottavalta, että raskaat louheautot voisivat ajella ratapenkkaa pitkin pelkän suodatinkankaan ja ohuen sepelikerroksen varassa. Paikoin melko korkea, yhtä kiskoparia varten rakennettu ratapenger saattaa vaatia levittämistä toimiakseen sortumatta.

Täällä Kumpulassa tieto louheen kuljetussuunnitelmasta on herättänyt spekulaatioita siitä, ollaanko tässä nyt pyytämässä avointa valtakirjaa raskaan liikenteen tuomiselle laaksoon. Tilapäiset raskaat kuljetukset toimivat testietappina, josta on vain kukonaskel liikenteen vakiinnuttamiselle entisellä satamaradalla.

Katselmusmuistiossa todetaan, että ratapenkereen alueelta joudutaan poistamaan kasvillisuutta. Piirustusteksteissä puhutaan suoraan puiden poistosta. Ratapenkerettä reunustavat reilu kymmenen vuotta sitten istutetut puut, jotka ovat päässeet hyvään kasvuvauhtiin. Muistutamme, että kasvitieteellisen puutarhan puoleiset puut (16 kpl) poistettiin liian varjostavina. Alue on siis jo menettänyt puustoaan.

Mikäli ratapenger kaikesta huolimatta päätetään rakentaa louhekuormien kuljetusta kestäväksi, tuloksena on entisen satamaradan kohdalla laakson halki kulkeva raskaalle ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu väylä täsmälleen sillä paikalla, johon Helsingin kaupunki oli aikaisemmin tänä vuonna esittänyt rakennettavaksi Vallilanlaakson “joukkoliikennekadun”. Tämän suunnitelman kaupunginvaltuusto hylkäsi 6.6.2012.

Louheenkuljetusta varten tehty työmaatie olisi kuitenkin valtuuston hylkäämän Vallilanlaaksonkadun toteuttamisen ensimmäinen vaihe, sillä savikolle rakennettavan kadun toteuttaminen vaatisi joka tapauksessa juuri tällaisen työmaatien, joka kulkee 1960-luvulla betonipaaluille rakennetun ratalinjan päällä. Muualla laaksossa on joka puolella metrikaupalla savikkoa, pahimmillaan jopa 16 metriä. Ratalinjalla kulkeva raskas paalutuskalusto vaatii juuri esitetynlaisen työmaatien, jotta katu voitaisiin laakson halki rakentaa.

Kumpula-seura katsoo, että esitetty ratkaisu louheenajon reitistä on itse asiassa esitys valtuuston hylkäämän Vallilanlaaksonkadun rakentamisen 1. vaiheen toteuttamiseksi ja pitää menettelyä sopimattomana. Kunnan toiminnan ja päätöksenteon lähtökohtana olevaa julkisuusperiaatetta (Kuntalaki 29 § ) ei esityksessä ole noudatettu eikä myöskään MRL 1.2 §:ssä esitetty tavoite avoimesta tiedottamisesta ole toteutunut.

Louheenajosuunnitelma koskee aluetta, jolle Kumpula-seura haki suojelua rakennetun kulttuuriympäristön suojelemisesta annetun erityislain nojalla. Ely-keskus hylkäsi hakemuksen 2.10.2012 antamallaan päätöksellä dnro UUDELY/708/07.01/2011. Perusteluna oli kaupunginvaltuuston 6.6.2012 tekemä päätös, jossa Vallilanlaakson joukkoliikennekadun salliva asemakaava hylättiin. Tällöin myös Helsingin hallinto-oikeuteen jättämämme valitus raukesi.

Tätä taustaa vasten tuntuu varsin arveluttavalta, että alueen läpi nyt ryhdyttäisiin kuljettamaan raskaita louhekuormia, vaikkakin vain tilapäisesti. Kaupunginvaltuuston alueelle hyväksymä puistostatus muuttuisi joutomaan statukseksi. Kumpula-seura katsoo, että muuttuneessa tilanteessa saattaa olla aihetta harkita aikaisempien kunnallisvalituksen ja suojeluesityksen tekemistä uudelleen.

Kumpula-seura esittää kuitenkin kaupungille yksinkertaisen, halvan ja laakson puistomaisuutta suojelevan vaihtoehdon louheen kuljettamiseksi pois työmaalta. Suunnitellun viemäritunnelin Vallilan-puoleinen aukko sijaitsee vajaan sadan metrin päässä satamaradan käyttämän ns. Pasilan tunnelin suuaukosta. Louheen lastauspaikka sijaitsee tunnelin suuaukon välittömässä läheisyydessä. Louheen kuljetuksessa käytettävät ajoneuvot mahtuvat vaivatta liikkumaan tunnelissa, jonka leveys on n. 5,4 m, korkeus n. 7 m ja pituus n. 550 m. Tunnelissa voidaan ajaa vain yhteen suuntaan, mutta tästä huolimatta sen kautta voidaan kuljettaa louhekuormia 8-10 min. välein. Talviaikana tunnelin käyttö on liikenteellisesti helppoa. Tunneli johtaa Pasilan ratapihalle, joka muutenkin on työmaana ja josta louhekuormat ovat siirrettävissä helposti haluttuun suuntaan. Liitepiirustukset osoittavat esittämämme ratkaisun periaatteen.

Kumpula-seura ehdottaa, että HSY tekisi Helsingin kaupungille esityksen entisen satamaradan sepelipenkereen poistamiseksi Vallilan laaksosta lukuun ottamatta Pasilan tunnelissa sekä tunnelin suulla olevaa, louheenajossa tarvittavaa sepelikerrosta. Käyttökelpoisen n. 6000 – 7000 m3:n suuruisen sepelimäärän saaminen uusiokäyttöön olisi vuoden ympäristöteko.

Ehdotamme vielä, että ratapenkan tilalle ryhdytään suunnittelemaan kevyen liikenteen väylää – viherbaanaa, jonka toteutuminen edistäisi terveellisen, lihasvoimalla käyvän liikenteen lisääntymistä Helsingissä.

VALLILANLAAKSON HULEVESIALTAAT

Samaan aikaan käytännöllisesti katsoen vieressä – Isonniityn asuntoalueen ja

Mäkelänkadun välissä – Helsingin kaupungin rakennusvirasto toteuttaa entisen huoltoaseman paikalla pilaantuneen maa-aineksen poistoa sekä massiivista hulevesialtaiden rakennushanketta. Tarkoituksena on ehkäistä laakson pohjalla virtaavien vesien aiheuttamia tulvia Vallilan siirtolapuutarhan alueella. 

Myös tässä yhteydessä on jouduttu poistamaan laakson puustoa – mm. Isonniityn asuntoalueen 1980-luvun lopussa muotoon istutettuja kirsikkapuita. Isonniityn asukkaiden kannalta onkin kohtuutonta, että heidän asumistaan häiritään monella kaivu- ja kuljetustyömaalla lähes samanaikaisesti. Samalla ympäristö joutuisi rajujen muutosten kohteeksi.

Louheenkuljetushankkeeseen liittyvä kartta antaa mahdollisuuden esittää hulevesialtaiden rakentamiselle vaihtoehto, joka säilyttäisi altaiden paikalla sijaitsevan nurmikentän ja olisi altaiden rakentamista merkittävästi halvempi ja toimivampi. Kartan mukaan laakson poikki kulkee sen kapeimmassa kohdassa maan alla sijaitseva Kyläsaaren – Viikinmäen viemäritunneli. Eikö olisi yksinkertaisinta ohjata Kumpulan laakson ongelmalliset hulevedet suoraan alapuolella kulkevaan suureen viemäritunneliin? Altaiden rakentamiselta säästyttäisiin kokonaan. Maatyöt voisivat rajoittua pääasiassa pilaantuneen maan poistoon, mikä on seuran mielestä kannatettava ja toivottava toimenpide.

Onko ehkä niin, että kaupungin yksiköt HSY ja rakennusvirasto toimivat Vallilanlaaksossa heikosti koordinoituina?

Helsingissä, 20.12.2012 

Kumpula-seuran johtokunta

Kylätilan syyskauden avajaiset – Valokuvanäyttely perjantaina 31.8. klo 18

 

Kylätilan syyskauden avajaiset perjantaina 31.8. klo 18-20

 

Kylätilan vilkas ja monipuolinen syyskausi avataan tänä vuonna valokuvanäyttelyn merkeissä.

Kyläjuhlille koottu upea näyttely Kumpulan historiallisista kuvista on nyt mahdollista nähdä uudelleen.

Osa kuvista on peräisin Kansallismuseon arkistosta, osa kumpulalaisista yksityisalbumeista.

 

Kakkukahvit – Tervetuloa

Terveisin Kylätilayhdistyksen hallitus