Kumpulan omakotialue ja ”vanha ostoskeskus”

limingantie_puutaloja_pieni.jpg
limingantie_puutaloja_pieni.jpg

Omakotialue Kumpulaan 

Villin rakentamisen hillitsemiseksi kaupunki kiirehti kaavoittamaan Kumpulan alueen. Kumpulan ensimmäinen kaava on vahvistettu 4. päivä helmikuuta 1925. Kaavassa Kumpulasta tehtiin puisten omakotitalojen ja kaksikerroksisten pienkerrostalojen kaupunginosa. Kumpulan tonttien vuokra-aika määrättiin päättyväksi vuonna 1980 eli samana ajankohtana kuin Käpylässä ja Toukolassa. Tonttivuokrat Kumpulassa olivat korkeammat kuin naapurikaupunginosissa, mitä perusteltiin sillä, että Kumpulaan tehtiin heti toimiva kunnallistekniikka.

Ensimmäiset vuokrasopimukset Kumpulan tonteista allekirjoitettiin vuonna 1926 Limingan- ja Kymintien kaupungin puoleisen pään tonteista, ja tälle alueelle valmistuivat myös ensimmäiset talot seuraavana vuonna. Kumpulasta tontteja varanneet olivat pääasiassa perheellisiä ammattityöläisiä, kirvesmiehiä, maalareita, ajureita, kivimiehiä ym.

Toukolassa oli ennen Kumpulaa rakennettu taloja omien suunnitelmien mukaan, ilman vahvistettua kaavaa, mutta Kumpulaan viranomaiset halusivat säänneltyä rakentamista. Alueelle teetettiin omakotitalojen tyyppipiirustukset, jotka laati arkkitehti Uno Aleksander Moberg.
Uno Moberg (1887- 1966) oli Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan asiantuntija-arkkitehti, vastuualueenaan omakotitalot. Moberg on laatinut omakotitalojen tyyppipiirustuksia myös muille Helsingin pientaloalueille. Mobergin tyyppipiirustukset on tehty kahden perheen taloille, joissa on ala- ja yläkerran huoneistot. Taloissa on alun perin ollut kaksi kuistia eri seinustoilla omine sisäänkäynteineen ala- ja yläkerran asuntoihin. Talojen perustuksena on joko luonnonkivistä tehty tai betoninen kivijalka. 1930-luvun alkuun asti talojen rungot tehtiin hirrestä, yläosat laudasta tai pystyhirsistä. Rakennushirret hankittiin moneen taloon Helsingin keskustasta puretuista taloista. Talot olivat hirsipintaisia vuosia, jopa vuosikymmeniä ennen kuin ne saivat päälleen pystylaudoituksen. Omakotitalojen kellarit olivat ensimmäiset vuosikymmenet asukasperheiden yhteistä tilaa, niissä oli vain sauna ja puuliiterit.

1930-luvun alussa rakentaminen Kumpulassakin oli yleismaailmallisen laman vuoksi vuosia pysähdyksissä, ja vasta vuosikymmenen puolivälissä alettiin solmia tonttivuokrasopimuksia ja omakotitalojen rakentaminen vilkastui uudelleen, nyt Intiankadun pohjoispuolella. Rakentamisen tyyli oli kuluneiden vuosien aikana muuttunut ja sahanpurulla täytetyt runkorakenteet korvasivat uusissa taloissa hirsiseinät. Kuusiruutuisia ikkunoita ei enää tehty näihin ”modernimpiin taloihin”. Monissa alueen taloissa on osittain talon alle johtavat ajoluiskat ja autotallit. Alun perin asukkaina olikin usein autoilijoita, takseja.
1930-luvun lopulla Kumpulaan rakennettiin myös muutama kokonaan tiilistä muurattu kaksikerroksinen talo, erityisesti Intiankadun varteen.

”Vanha ostoskeskus”

limingantie_9_ja_11_pieni.jpgLimingantien ja Jyrängöntien risteyksessä sijaitsi toinen Kumpulan vanhoista ”ostoskeskuksista”. Näissä 1928-1929 valmistuneissa puukerrostaloissa oli Koivujuuren siirtomaa- tavarakauppa, Laurilan paperikauppa ja Nybergin lihakauppa. Limingantie 11:ssa oli ”Allin kauppa”. Kahvila ja baari sekä Elanto sijaitsivat näissä taloissa myöhemmin. Risteyksessä olleista liikkeistä viimeisenä sulkeutui antikvariaatti ”Wanhaa Tawaraa” Limingantie 11:ssä vuonna 1995.

Saksansaari ja leikkipuisto

saksansaari_ja_saksanmen_leikkipaikka_1.jpg
saksansaari_ja_saksanmen_leikkipaikka_1.jpg

Intiankadun pohjoispuolelle, Kumpulantaipaleen ja Limingantien väliin jää pieni metsikkö ja leikkipuisto. Saksansaari on epävirallinen, mutta käytetty nimi tälle kumpareelle, jonka nimi tulee sillä kasvavista lehtikuusista (saksankuusi?). Lehtikuuset on istutettu osana vuoden 1890 ”Augustistormen” eli elokuunmyrskyn jälkien korjausta. Viereistä puistoa Limingantien ja Sotkamonkujan välissä on kutsuttu Saksanpuistoksi, vaikka viralliseksi nimeksi 1990-luvulla merkittiin Sotkamonpuisto. Saksansaaren ja Intiankadun välissä on kesällä 2010 kunnostettu Leikkipaikka Saksanmäki .

Palstaviljelmät

kumpulan viljelypalstoja 2004
kumpulan_viljelypalstat.jpg

Kumpulan pihoilla on kasvatettu hyötykasveja, jo puutarhaneuvoja Elisabet Kochin alueen pihoja varten laatimissa puutarhasuunnitelmissa on kasvimaat ja marjapensaat. Lisäksi Vallilan laaksossa on harjoitettu palstaviljelyä. Vuoden 1943 ilmakuvassa koko laakso on kartanon puistoa ja siirtolapuutarhaa lukuun ottamatta jakautunut tilkkutäkkimäisesti pieniin viljelypalstoihin. Tämä kertoo myös sodan aikaisesta elintarvikepulan tilanteesta.

 

Kumpulantaipaleen kunnostuksen aikoihin 1980-luvulla perustettiin viljelypalstat Limingantien tonttien ja ulkoilureittien väliin. Kaupungilta vuokraus siirtyi Hyötykasviyhdistyksen hoitoon vuonna 1994. Palstat ovat 0,5-1 aarin suuruisia. Vuosivuokra on n. 40 euroa.

Albumit auki -hanke rantautuu Kylätilaan ma 1.12. klo 18-20

Valokuvia sinun albumistasi Albumit auki –sivuston kuva-arkistoon?

Skannataan niitä yhdessä Kumpulan Kylätilassa ma 1.12. klo 18-20.

Lasipalatsin mediakeskus kerää kaupunginosien historiaa talteen avoimeen valokuvatietokantaan osoitteessahttp://albumit2014.lasipalatsi.fi/ Sivuston tarkoituksena on kerätä laaja valokuva-arkisto Helsingistä ja helsinkiläisistä. Kuvat voivat olla 1800-luvun lopun ja tämän päivän väliltä, kunhan ne ovat paperikuvia, dioja tai negatiiveja ja liittyvät Helsinkiin. Kaupunkinäkymien ja maisemien lisäksi esim. kotiin, työhön ja vapaa-ajan viettoon liittyvät kuvat kertovat menneiden vuosikymmenien arjesta ja elämästä, ja ovat tervetulleita kuva-arkistoon.

Lasipalatsin mediakeskuksen projektia toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Kerätyt kuvat julkaistaan Creative Commons -lisenssillä, joka estää kuvien kaupallisen käytön ja muokkaamisen. Tallennus tehdään reproamalla tai skannaamalla eikä prosessi vahingoita valokuvia millään tavalla. Digitoinnin jälkeen valokuvat palautetaan omistajalleen, ja valokuvien tuojan on myös mahdollista saada itselleen ilmaiseksi digitaalinen versio kuvistaan, jos mukana on oma muistitikku.

Skannaajat tulevat kertomaan projektista, vastaavat kysymyksiin ja hoitavat teknisen puolen.

Novillan talo ja Isonniityn hevoshaka

novilla_2.jpg
novilla_2.jpg

Vallilan laakson länsipuolen maat kuuluivat 1880-luvulla Helsingin kaupungin omistamaan vuokratilaan nimeltä Gumtäckt 11.

Teurastamoyrittäjä Gustav Adolf Wickström päätti hankkia perheelleen kesähuvilan maaseudulta Helsingin ulkopuolelta. Perheen varsinainen koti oli Kalevankadulla. Huvilan suunnitteli rakennusmestari Carl Johan Grönstrand, joka oli ollut rakennusmestarina mm. rautateillä ja suunnitellut useita taloja Helsinkiin. Hirsitalon piirustukset hyväksyttiin Helsingin rahatoimikamarissa samana vuonna.
Huvila nousi vuonna 1888 tälle Wickströmin vuokraaman Villaområdet Gumtäckt 11:n maalle, Kumpulanpuron varteen. Perimätiedon mukaan huvilan hirret olisi tuotu Kumpulaan Terijoelta. Asiakirjat viittaavat kuitenkin siihen, että talo on rakennettu paikan päällä. Huvilan nimi oli alussa omistajan ammatin mukaisesti Villa Slakt, myöhemmin Villa Gumtäckt. Jossain vaiheessa Kumpulanpuron rannassa on ollut huvilan sauna. Wickströmit viettivät huvilaelämää Kumpulassa vuokratontillaan ilmeisesti ensimmäiseen maailmansotaan asti. Sota-aikana huvila oli vuokrattuna sotilaskäytössä. Sen jälkeen taloa omisti Wickströmin perikunta 1930-luvulle. Talossa toimi ainakin jonkin aikaa kahvila Novilla, jossa Helsingin herrasväki kävi kesäretkillään.
Kumpulanpuron yli oli tehty useita pieniä siltoja, ja kahvilan nurkalta meni nuorten suosima oikotie Sturenkadun Louhi-elokuvateatteriin (1927-1969). Lähellä oli myös palstaviljelmiä.
Vuosikymmenten kuluessa Villa Novilla vaihtoi omistajaa ja muuttui kesähuvilasta kurjaksi vuokrakasarmiksi. Lopulta se oli jaettu pieniin huoneisiin, joissa kaikissa ei ollut edes hellaa. Talo meni huonoon kuntoon ja päätyi kaupungin omistukseen. Helsingin sosiaalivirasto antoi 1980-luvulla rakennuksen Veikko Hurstin yhdistyksen käyttöön, ja hänen järjestönsä Laupeudentyö Ry sai majoittaa sinne autettaviaan. ”Se oli alamaailman leirintäalue, jonne kenelläkään ulkopuolisella ei ollut asiaa”, Hursti on kirjassaan kuvannut paikan kuntoa siinä vaiheessa kun hänen järjestönsä sai sen haltuunsa.
Kaupungin viranomaiset patistelivat Hurstia tuon tuostakin, kun tämä heidän mielestään laiminlöi sopimusta eikä pannut taloa kuntoon. Peltikaton teetti lopulta sosiaalivirasto pari vuotta ennen viimeisintä remonttia. Vuoden 2002 kesäkuussa Hursti sitten yllätti virkamiehet. Taloon ilmestyi muutaman viikonlopun aikana uudet ikkunat, ja siitä remontti jatkui. Kevääseen 2017 asti talossa oli Lahja ja Veikko Hurstin järjestön varasto.

Vuonna 2019 tyhjän talon valtasivat lyhyeksi aikaa ”anarkistit”. Sen jälkeen talo on ollut ympärivuorokautisessa vartioinnissa. Ehdotuksia ja suunnitelmia on tehty, mutta Helsingin  omistamalle tilalle ei ole löytynyt kaupungin hyväksymää käyttöä.

Novillan talon lähistöllä sijaitsi sittemmin purettu Kumpula 9, jossa 1930-luvulla asuivat Elias (k.1938) ja Hilda (k.1956) Ansinen. Monelle kumpulalaisellekin tutuksi tullut, vuosia Paavalin seurakunnassa pappina toiminut Heikki Laukkanen on Ansisten tyttären poika.  Talon vierellä oli aina 1980-luvulle asti hevosaitaus, jonka mukaan taloa joskus sanottiin ”hevosfarmiksi”. Farmin hevoset omisti Pakilassa asuva Kyösti Blomerus, jonka hevosten laitumeksi aluetta vuokrattiin lyhyin sopimuksin. Vielä Isonniityn talojen valmistuttua vuonna 1988 oli laitumella seitsemän hevosta. Asukkaat keräsivät jopa adressin, jotta kaupunki sallisi hevosten laiduntamisen Isonniityn rinteessä

Kumpulan Kyläjuhlat la 24.5.

Kumpulan Kyläjuhlia vietetään lauantaina 24.5.2014

Ohjelman löydät juhlien omilta nettisivuilta www.kumpulankylajuhlat.fi

Tervetuloa!

Kumpulan koulu

kumpulan_koulu_2.jpg
kumpulan_koulu_2.jpg

Kumpulantaival, Limingantie 45-47 takana. Kumpula kuuluu Käpylän koulupiiriin, jonka koulut sijaitsevat Kumpulasta katsottuna vilkkaasti liikennöidyn Koskelantien väärällä puolella. Alueen lasten vanhempien ja Kumpula-seuran aloitteesta Kumpulaan saatiin Käpylän ala-asteen sivukoulu. Jakomäestä kierrätetty parakkikoulu pystytettiin Kumpulaan kesällä 1995. Kumpulan koulussa oli ala-asteen 1. ja 2. luokat. Koulun vieressä on kalliomäki ja siellä koulun lipputanko.

Helsingin kaupungin säästölistoilla pieni koulu oli ollut jo pitkään, lakkauttaminen oli toistaiseksi onnistuttu torjumaan aktiivisin kannanotoin. Pienten lasten koulumatka Käpylään tai Arabianrantaan vaatii raskaasti liikennöityjen ulosmenoteiden ylittämistä tai alittamista. Alikulkutunnelin rakentaminen on siirtynyt kaupungin budjetissa useaan kertaan.

Maaliskuun lopussa 2013 Helsingin opetusvirasto ilmoitti että Kumpulan koulussa on kosteusvaurioita, jotka estävät rakennuksen käytön. Oppilailla tai opettajilla ei ollut havaittu mitään sairausoireita. Opetus koulussa päättyi 15.4.2013 kesken kevätlukukauden. Lapset siirrettiin loppukevääksi Käpylän ala-asteelle. Vanhempien yritykset neuvotella edes kuuden viikon jatkosta esim. sisäilman puhdistimia hankkien eivät tuoneet tulosta. Koulurakennuksen korjaus maksaisi liikaa ja Käpylän peruskoulussa on kylliksi tilaa. Liikenteen vaarallisuus ei enää ollut minkäänlainen este tälle viraston päätökselle. Poliittista päätöksentekoa koulun lakkauttamisessa ei käytetty.

Helsingin uutiset 1.1.2019

Kumpulassa sijaitseva huonokuntoinen päiväkoti Isoniitty puretaan. Samalla päiväkoti vaihtaa paikkaa. Uusi päiväkoti rakennetaan Limingantie 39:n tontille. Uudessa rakennuksessa on tilaa 150 lapselle, kun Jyrängöntiellä sijaitsevassa nykyisessä paikkoja on 37, joten paikkoja tulee jopa 113 lisää.

Kolmikerroksinen päiväkotirakennus sijoitetaan kalliotontille, jolta valtaosa kalliosta louhitaan ja räjäytetään pois. Vuoden 1996 asemakaavaan perustuva rakennushanke on herättänyt paljon vastustusta lähinaapurustossa ja koko alueella. Kallion säästämiseksi on esitetty useita vaihtoehtoisia rakennuspaikkoja. Myös suuren lapsimäärän saattoliikenne päiväkotiin ja sieltä pois Limingantien kautta on herättänyt ihmetystä ja huolta. Valitukset hallinto-oikeuteen eivät ole tuoneet muutosta kaupunkiympäristön toimialan päätökseen.

Kumpulan kampus mäellä

kumpulan_kampus_kemianlaitos.jpg
kumpulan_kampus_kemianlaitos.jpg

Kumpulan kampuksella toimii Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja muun muassa Fysiikan tutkimuslaitos ja Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontainstituutti VERIFIN. Yliopistokampuksella työskentelee noin 6000 opiskelijaa sekä 1000 opettajaa ja tutkijaa. Lisäksi kampuksella on Ilmatieteen laitos. Sen yli 600 työntekijästä osa toimii sektoritutkimuslaitoksen toimipisteissä muualla Suomessa.

Vuonna 1972 valtioneuvosto teki esityksen Helsingin yliopiston sijoittamisesta neljälle kampusalueelle. Päätöksellä etsittiin ratkaisua pahenevaan tilapulaan, joka oli vaivannut pääasiassa Helsingin ydinkeskustassa sijainnutta yliopistoa vuosikymmenten ajan. Yliopisto vuokrasi 1978 Helsingin kaupungilta Kumpulanmäen alueen, johon kuului myös historiallinen Kumpulan kartano ulkorakennuksineen ja puutarhoineen mäen juurella. Vuonna 1986 valmistui yliopistoalueen asemakaava, johon sisältyi matemaattis-luonnontieteellisen kampuksen rakentaminen Kumpulan mäelle sekä kartanon ympäristön kunnostaminen kasvitieteelliseksi puutarhaksi. Kaavakilpailun voitti arkkitehti Arto Sipisen suunnitelma ”Napanuora”. Kumpulan mäellä tätä suunnitelmaa ei ole toteutettu.

Kampuksen ensimmäinen rakennus, fysiikan laitoksen Kiihdytinlaboratorio valmistui jo vuonna 1981, pääosin louhittuna Kumpulanmäen kallioon. Sen suunnittelivat arkkitehdit Lindqvist, Löfström & Uosukainen. Rakennus peruskorjattiin vuonna 2010.

Chemicum on kemian laitokselle ja kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontainstituutille VERIFINille rakennettu talo nobelisti A. I. Virtasen kunniaksi nimetyn aukion laidalla. Se valmistui vuonna 1995, suunnittelijana oli arkkitehtitoimisto Kari Virta. Rakennuksessa sijaitsee kahvila. Vesialtaastaan kuuluisa A. I. Virtasen aukio on kaunis nähtävyys ja tasainen tori on skeittailijoiden suosiossa.

kumpulan_kampus_15.jpg

Physicum valmistui vuonna 2001, ja se on suunniteltu fyysikoille, geologeille ja maantieteilijöille. Sen suunnittelivat arkkitehdit Lahdelma & Mahlamäki. Physicumissa sijaitsee myös kahvila ja Kumpulan kampuskirjasto. Vuonna 2004 valmistui matemaattisten aineiden, tietojenkäsittelytieteen ja seismologian käyttöön rakennettu Exactum. Tämä rakennus on myös arkkitehtien Lahdelma & Mahlamäki käsialaa. 

Physicumin rakennuksen edessä on Antero Toikan teos ”Valo ja aine”, kirkkaaksi hiottua ruostumatonta terästä. Myös Ylämaan anortosiitista veistetyt tummat muotokivet koristavat aukiota. Teoksen ovat suunnitelleet geologian professori Ilmari Haapala sekä Eero Vainikka ja Helena Korkka.

Kumpulan liikuntakeskus on sekä yliopistolaisten että kaupunkilaisten virkistyskäyttöön. Suunnittelija on arkkitehti Gerd Strahlendorff.

ilmatieteenlaitoksen_stutka_4.jpg

Ilmatieteen sektoritutkimuslaitoksen Dynamicum -rakennus valmistui Kumpulan kampusalueelle vuonna 2005. Aluksi talossa toimi myös Merentutkimuslaitos, jonka toiminta jaettiin Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kesken vuoden 2009 alusta. Yli vaahterarinteen puurajan ulottuvan rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Timo Vormala ja Erkki Karonen. Kaupungin säätilat mitataan ja ilmoitetaan nykyisin Kumpulan mäeltä.

 Kumpulan kampuksen kadut on nimetty kuuluisien luonnontieteilijöiden mukaan.

Helsingin yliopisto on luopunut lisärakentamisen tavoitteistaan Kumpulanmäen rinteelle, Kustaa Vaasan tien varteen. Senaatti-kiinteistöt, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy ja Helsingin kaupunki järjestävät vuonna 2019 arkkitehtuurikutsukilpailun, jonka kohteena on Kumpulanmäen itään ja kaakkoon suuntautuva rinne. Viidestä ehdotuksesta oli mahdollista esittää kommentteja Kerro kantasi -sovelluksella. Voittajaksi valittiin Kaupungin porteilla, tiedon portailla -niminen suunnitelma, jonka tekijöiksi paljastuivat Schauman & Nordgren Architects Oy, MASU Planning Oy ja Schauman Arkkitehdit Helsinki Oy.

Kumpulanmäelle tullaan ehdotuksen pohjalta rakentamaan uusia asuinkortteleita ja asuinrakennuksia noin 1400 uudelle asukkaalle. Asumisen lisäksi alueelle on tulossa päiväkoti, toimistotilaa, lähikauppa sekä muuta liiketilaa. Vuonna 2020 käynnistyi alueen asemakaavoitus.

Nylanderin puisto ja vaahterarinne

nylanderin_niitty_1.jpg
nylanderin_niitty_1.jpg
 

Jyrängöntien varrella sijaitseva  Nylanderin niitty on kasvitieteilijä William Nylanderin (1822-1899) mukaan nimetty hoitamaton niitty Kumpulanmäellä kartanon koillispuolen rinteessä. Niitty on alaosaltaan vehmas ja yläosaltaan kuivempi ja ketomainen. Tämä aurinkoinen rinne on ollut viljelysmaana jo kauan. Keväällä rinne sulaa nopeasti, joten peltotöihin on päästy varhain. Ei ihme, että Kumpulan kylä sijaitsi juuri tällä alueella jo 1400-luvulla, ellei aikaisemminkin.

Varsinainen Nylanderin puisto on Hämeentien sillan ja Hermannin rantatien risteysalueella sijaitseva kunnostettu puistikko, jonka läpi Kumpulan puro virtaa betoniuomassa.

Kumpulanmäen Vallilan puoleiseen rinteeseen ilmeisesti istutettu vaahterarinne on varsinkin syksyn ruska-aikaan keskustasta tultaessa Kumpulan maamerkkejä.

 

 

Leikkipuisto Intia

leikkipuisto_intia.jpg
leikkipuisto_intia.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Leikkipuisto Intian alue oli vielä 1940-luvulla kostea suoalue Intiankadun ja Kumpulan siirtolapuutarhan välillä, kahden kalliomäen rajaamassa metsäisessä laaksossa. Tienoo oli nykyistäkin synkempää metsää. Sota-ajan pimennettyjen katulyhtyjen aikana Käpylän kouluun kulkeneet koululaiset kammoksuivat tätä koulumatkansa pimeää osuutta. Koskelantien puolelle avautuu kallion sisään rakennetut väestösuoja ja pelastuslaitoksen tilat. Helsingin pommituksia 1944 paettiin Kumpulasta tänne. Helsingin vanhimpiin kuuluva leikkipuisto perustettiin vuonna 1954, ja se kulki aluksi Intian leikkikentän nimellä. 

Intian leikkipuisto tavallaan aloitti Kumpulan kyläjuhlaperinteen, sillä jo Helsinki-päivinä vuonna 1986 ja 1987 puistossa vietettiin pohjoisen kantakaupungin yhteistä ”rauhanjuhlaa”. Talkoilla pystytettiin esiintyjille katettu lavakin.

Puistomainen ympäristö sisätiloineen on käytössä jokaisena arkipäivänä. Käytössä on puiston leikki- ja pelivälineet sekä wc-tilat. Sisällä on Cafe Kalkutta ja leikkitila. Leikkitilassa voivat pienet lapset leikkiä vanhempineen aamupäivän ryhmien ja koululaisten ollessa salissa. 1.-4. luokkalaisilla koululaisilla on mahdollisuus maksulliseen välipalaan ja he voivat tehdä läksyt sisätiloissa koulun jälkeen. Puiston toimintaa ohjaa kolmen hengen henkilökunta.
Perinteinen leikkipuiston kesäruokailu järjestetään arkipäivisin kesäkuun alusta heinäkuun lopulle.