Vallilan siirtolapuutarha

kuva17_siirtolapuutarha.jpg
kuva17_siirtolapuutarha.jpg

Arkkitehti Birger Brunila laati 1931  Vallilan siirtolapuutarha -alueen asemapiirustuksen Paavalin kirkon ja Kumpulan kartanon väliseen laaksoon. Brunila ja arkkitehti Väinö Tuukkanen suunnittelivat ensimmäisten puutarhamajojen tyyppipiirustukset ja Gunnar Taucher kokous- ja kerhotilan, Toimelan. Siirtolapuutarhaneuvoja Elisabet Koch teki suunnitelman yleisten osien istutuksista ja yksittäisten mökkipalstojen mallipuutarhoista. Palstoittaminen ja mökkien rakentaminen alkoi Kumpulan puron pohjoispuolelta siirtolapuutarhan perustamisvuonna 1932, ja seuraavana vuonna lohkottiin lisää palstoja ja tehtiin mökkejä myös Vallilan puolelle aluetta. Kumpulan puro virtaa nykyisin Vallilan siirtolapuutarhan läpi avoimessa betoniuomassa. Siirtolapuutarhamökkejä on nyt noin 170.  

Mökkien pinta-ala on korkeintaan 26 neliötä. Yöpyminen siirtolapuutarhamökeissä sallittiin vuodesta 1938. Sota-aikana siirtolapuutarhassa sai pitää myös kaneja ja lampaita. Porsaita oli alueen keskellä olevalla yhteiskentällä. Nykyisin mökkien varustetaso on parantunut, monet on eristetty talvilämpimiksi ja sähkö on käytössä ympärivuotisesti.
Alueen vuokraaja on Vallilan siirtolapuutarhayhdistys. Nykyinen vuokra-aika on voimassa vuoteen 2026. Alueelle on vahvistettu suojelukaava. Muiden siirtolapuutarhojen tavoin myös Vallilan siirtolapuutarha on kaupungin yleistä puistoaluetta, jonka portit ovat yleisölle auki kesäpäivisin.

Vuonna 1932 valmistunut museomökki löytyy siirtolapuutarhasta osoitteesta Mansikkapolku 93. Siirtolapuutarhayhdistyksen omistama mökki on alkuperäisessä 1930-luvun asussa ja avattu yleisölle vuonna 1977, avoinna sunnuntaisin klo 14-15 tai sopimuksen mukaan. Museomökki kunnostettiin viimeksi vuosina 2009-2010, kunnostus tehtiin talkootyönä Uudenmaan maakuntamuseon tutkijoiden valvonnassa. Mökki pyrittiin saamaan 1930-luvun asuun tapetteja, tekstiilejä ja hetekaa myöten. Myös puutarha on entisöity funkis-ajan mallipuutarhaksi. 

Kuvassa alla Vallilan siirtolapuutarha vuonna 1937. Etualalla vasemmalla Hämeentien ja Kumpulankadun risteysalueen taloja, kadonnut Kumpis.

vallilanlaakso_19371.jpg

 

Kumpulan Kyläjuhlien 2014 ensimmäinen suunnittelukokous ma 20.1. Kylätilassa

Kumpulan Kyläjuhlia vietetään jälleen la 24.5.2014. Tervetuloa kaikki mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan kesän upeinta kaupunginosatapahtumaa!

Kokoonnumme ensimmäistä kertaa ma 20.1. klo 18 pohtimaan, minkälaisia juhlia ryhdymme tällä kertaa järjestämään. Vapaaehtoiset suunnitteluryhmät suunnittelevat kevään mittaan Kyläjuhlien sisällön ja tapahtumapäivänäkin tarvitsemme lähes parisataa talkoolaista.

Olet lämpimästi tervetullut kertomaan omista ideoistasi ja liittymään suunnitteluryhmiin, joita ovat mm. 

    • Musiikkiohjelma
    • Lasten tapahtuma
    • Kylätilan tapahtuma: kirjallisuus, sanataide, näyttely
    • Teatteri
    • ”Tietotori”
    • Kumpula-juoksu
    • Tiedotus ja markkinointi
    • Logistiikka
    • Ruoka
    • Järjestyksen valvonta
    • Siivous ja huolto
    • Koristelu
    • Info ja ensiapu 
    • Kirppis

Voit ilmoittautua myös sähköpostitse

kylatila@kolumbus.fi tai soittamalla 041-527 8932

Terveisin Kylätilan Sari

Kari Lindströmin ateljee

kari_lindstrmin_ateljee_2.jpg
kari_lindstrmin_ateljee_2.jpg

 

 

 

 

 

 

 

Limingantie 68 piharakennus

 

Taiteilija Kari Lindströmin ateljee sijaitsee Vallinkoskentien ja Intiankadun välisen palokujan varrella. Vanha piharakennus on toiminut 13 kesänä Karin järjestämien taidenäyttelyjen pitopaikkana. Kumpulalaisten ja toukolalaisen taiteilijoiden lisäksi näyttelyihin on osallistunut vierailijoita Meksikosta, Unkarista ja Komin tasavallasta sekä Turkin kurdeja. Ateljeen palokujan puoleisella seinällä on Kari Lindströmin ystävien Laura Melan ja Anu Koposen toteuttama, vuoden 1993 kyläjuhliin valmistunut teos. Kari Lindström on restauroinut teoksen vuonna 2012.

Limingantie 68:ssa on myös vuonna 1932 perustetun ja yhä aktiivisesti toimivan urheiluseura Toukolan Teräksen toimisto. Svante Lehden omistaman talon kellaritiloissa pidettiin alkuaikoina myös seuran nyrkkeily- ja painiharjoitukset. Vuonna 1933 valmistunut piharakennus vuokrattiin ja se toimi ToTen kokoontumis- ja harjoitustilana joitakin vuosia.

Kumpulan kampus mäellä

kumpulan_kampus_kemianlaitos.jpg
kumpulan_kampus_kemianlaitos.jpg

Kumpulan kampuksella toimii Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja muun muassa Fysiikan tutkimuslaitos ja Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontainstituutti VERIFIN. Yliopistokampuksella työskentelee noin 6000 opiskelijaa sekä 1000 opettajaa ja tutkijaa. Lisäksi kampuksella on Ilmatieteen laitos. Sen yli 600 työntekijästä osa toimii sektoritutkimuslaitoksen toimipisteissä muualla Suomessa.

Vuonna 1972 valtioneuvosto teki esityksen Helsingin yliopiston sijoittamisesta neljälle kampusalueelle. Päätöksellä etsittiin ratkaisua pahenevaan tilapulaan, joka oli vaivannut pääasiassa Helsingin ydinkeskustassa sijainnutta yliopistoa vuosikymmenten ajan. Yliopisto vuokrasi 1978 Helsingin kaupungilta Kumpulanmäen alueen, johon kuului myös historiallinen Kumpulan kartano ulkorakennuksineen ja puutarhoineen mäen juurella. Vuonna 1986 valmistui yliopistoalueen asemakaava, johon sisältyi matemaattis-luonnontieteellisen kampuksen rakentaminen Kumpulan mäelle sekä kartanon ympäristön kunnostaminen kasvitieteelliseksi puutarhaksi. Kaavakilpailun voitti arkkitehti Arto Sipisen suunnitelma ”Napanuora”. Kumpulan mäellä tätä suunnitelmaa ei ole toteutettu.

Kampuksen ensimmäinen rakennus, fysiikan laitoksen Kiihdytinlaboratorio valmistui jo vuonna 1981, pääosin louhittuna Kumpulanmäen kallioon. Sen suunnittelivat arkkitehdit Lindqvist, Löfström & Uosukainen. Rakennus peruskorjattiin vuonna 2010.

Chemicum on kemian laitokselle ja kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontainstituutille VERIFINille rakennettu talo nobelisti A. I. Virtasen kunniaksi nimetyn aukion laidalla. Se valmistui vuonna 1995, suunnittelijana oli arkkitehtitoimisto Kari Virta. Rakennuksessa sijaitsee kahvila. Vesialtaastaan kuuluisa A. I. Virtasen aukio on kaunis nähtävyys ja tasainen tori on skeittailijoiden suosiossa.

kumpulan_kampus_15.jpg

Physicum valmistui vuonna 2001, ja se on suunniteltu fyysikoille, geologeille ja maantieteilijöille. Sen suunnittelivat arkkitehdit Lahdelma & Mahlamäki. Physicumissa sijaitsee myös kahvila ja Kumpulan kampuskirjasto. Vuonna 2004 valmistui matemaattisten aineiden, tietojenkäsittelytieteen ja seismologian käyttöön rakennettu Exactum. Tämä rakennus on myös arkkitehtien Lahdelma & Mahlamäki käsialaa. 

Physicumin rakennuksen edessä on Antero Toikan teos ”Valo ja aine”, kirkkaaksi hiottua ruostumatonta terästä. Myös Ylämaan anortosiitista veistetyt tummat muotokivet koristavat aukiota. Teoksen ovat suunnitelleet geologian professori Ilmari Haapala sekä Eero Vainikka ja Helena Korkka.

Kumpulan liikuntakeskus on sekä yliopistolaisten että kaupunkilaisten virkistyskäyttöön. Suunnittelija on arkkitehti Gerd Strahlendorff.

ilmatieteenlaitoksen_stutka_4.jpg

Ilmatieteen sektoritutkimuslaitoksen Dynamicum -rakennus valmistui Kumpulan kampusalueelle vuonna 2005. Aluksi talossa toimi myös Merentutkimuslaitos, jonka toiminta jaettiin Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kesken vuoden 2009 alusta. Yli vaahterarinteen puurajan ulottuvan rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Timo Vormala ja Erkki Karonen. Kaupungin säätilat mitataan ja ilmoitetaan nykyisin Kumpulan mäeltä.

 Kumpulan kampuksen kadut on nimetty kuuluisien luonnontieteilijöiden mukaan.

Helsingin yliopisto on luopunut lisärakentamisen tavoitteistaan Kumpulanmäen rinteelle, Kustaa Vaasan tien varteen. Senaatti-kiinteistöt, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy ja Helsingin kaupunki järjestävät vuonna 2019 arkkitehtuurikutsukilpailun, jonka kohteena on Kumpulanmäen itään ja kaakkoon suuntautuva rinne. Viidestä ehdotuksesta oli mahdollista esittää kommentteja Kerro kantasi -sovelluksella. Voittajaksi valittiin Kaupungin porteilla, tiedon portailla -niminen suunnitelma, jonka tekijöiksi paljastuivat Schauman & Nordgren Architects Oy, MASU Planning Oy ja Schauman Arkkitehdit Helsinki Oy.

Kumpulanmäelle tullaan ehdotuksen pohjalta rakentamaan uusia asuinkortteleita ja asuinrakennuksia noin 1400 uudelle asukkaalle. Asumisen lisäksi alueelle on tulossa päiväkoti, toimistotilaa, lähikauppa sekä muuta liiketilaa. Vuonna 2020 käynnistyi alueen asemakaavoitus.

Kylätilan perinteinen Vappu-juhla ti 30.4. klo 18-23

Koko perheen Vappu-juhlan alkuun on omaa puuhaa lapsille klo 18-19, jonka jälkeen lavan valtaa valtava porukka Kylän muusikoita! 

Lauteille nousevat Kylätilan omat rokkikerhot tanssihiteillä siivitettynä. 

Umpikujan Pojat (Mikko Kotro, Tommi Taurula ja Mikko Tohkanen) on kuplettiorkesteri, joka tuo tarinan lavalle. Hilariöösit tarinat kertovat elämisen sietämättömästä keveydestä, onnistujista ja epäonnistujista sekä niistä suurista suunnitelmista, joita me tulevaisuuteen rakennamme. 

Buddies Play Holly (Keke Siuruainen, Iiro Kautto, Petri Peevo ja Kössi Väntänen) fiilistelee tietenkin Buddy Hollyn klassikko-biisejä. Muistattehan Peggy Sue, Heartbeat, That’ll be the Day… 

Työväenlaulujen tunnelmiin meidät virittää Anne Mäkitalo. 

Buffetista munkkeja, simaa, nakkeja ja muuta vappuista. Oman kuohujuoman voi tuoda mukanaan!

Kaikille lapsille oma ilmapallo Kylätilasta!

Vapaa pääsy!

TERVETULOA!

Palstaviljelmät

kumpulan viljelypalstoja 2004
kumpulan_viljelypalstat.jpg

Kumpulan pihoilla on kasvatettu hyötykasveja, jo puutarhaneuvoja Elisabet Kochin alueen pihoja varten laatimissa puutarhasuunnitelmissa on kasvimaat ja marjapensaat. Lisäksi Vallilan laaksossa on harjoitettu palstaviljelyä. Vuoden 1943 ilmakuvassa koko laakso on kartanon puistoa ja siirtolapuutarhaa lukuun ottamatta jakautunut tilkkutäkkimäisesti pieniin viljelypalstoihin. Tämä kertoo myös sodan aikaisesta elintarvikepulan tilanteesta.

 

Kumpulantaipaleen kunnostuksen aikoihin 1980-luvulla perustettiin viljelypalstat Limingantien tonttien ja ulkoilureittien väliin. Kaupungilta vuokraus siirtyi Hyötykasviyhdistyksen hoitoon vuonna 1994. Palstat ovat 0,5-1 aarin suuruisia. Vuosivuokra on n. 40 euroa.