Kylätilassa klo 19-

Sirpa Kähkönen

36 uurnaa

Siltala, 2023

Kirjailija Sirpa Kähkösen äiti Riitta (s. 1941) kuoli maaliskuussa 2022 pitkään sairastettuaan. Eläessään hänen oli vaikea ottaa rakkautta vastaan. ”En sure kuolemaasi, suren elämääsi”, Sirpa Kähkönen kirjoittaa tietäen hyvin, että äiti ei pitäisi lauseesta ja toteaisi sen kuultuaan yksikantaan: ”Teeskentelet.”

Tue Kylätila-yhdistystä ja Kumpula-seuraa!

Alla olevassa bannerissa on yhdistysten tilinumerot ja jäsenmaksujen suuruudet.

1. Kylätila-yhdistyksen jäsenmaksuilla voit mm. vuokrata tilaa edullisemmin
2. Kumpula-seuraa tukemalla autat jatkamaan mm. Kumpostin julkaisua

Kumpikin toimija on tärkeä kylämme hyvinvoinnin kannalta!

Takautuviakin jäsenmaksuja otetaan vastaan.
Olkaa ystävällisiä ja olkaa aktiivisia – kiitos kaikille.

Ylläpito vastaa mielellään asiaan liittyviin kysymyksiin.

Toimintakertomus 2010
Toimintakertomus 2009
Toimintakertomus 2008
Toimintakertomus 2007
Toimintakertomus 2006
Toimintakertomus 2005

Toimintasuunnitelma 2011
Toimintasuunnitelma 2010
Toimintasuunnitelma 2009
Toimintasuunnitelma 2008
Toimintasuunnitelma 2007
Toimintasuunnitelma 2006

Uusi Kumposti on nyt luettavissa:

Kumposti 02/2009

MUISTIO VUODEN 2009 TOISESTA JOHTOKUNNAN KOKOUKSESTA

Aika: ma 30.3.2009 klo 17.30
Paikka: Kylätila
Paikalla: Martti Tolvanen, Ulla Neuvonen, Sari Väntänen ja Ulla Agopov (laati muistion)

Kokousasiat:

1) Johtokunnan sihteerin valinta

Martti Tolvanen lupasi harkita sihteerin tehtävään ryhtymistä.
2) Kevätkokouksen (19.4.) valmistelu (toimintakertomus, tilinpäätös)

Sovittiin kevätkokouspäiväksi su 19.4., klo 15.30 (heti kylätilayhdistyksen kokouksen jälkeen). Koska Kumposti ei todennäköisesti ehdi ilmestyä riittävän aikaisin ennen kokousta (14 pv), sovittiin, että lähetetään kutsupostitus yhdessä kylätilayhdistyksen kutsujen kanssa. Ulla A. laatii kutsun, jonka toimittaa Sarille 3.4.mennessä.

Allekirjoitettiin tilinpäätös tilintarkastajalle toimitettavaksi ja hyväksyttiin toimintakertomus kevätkokoukselle esitettäväksi.

3) Kevättalkoot

Sovittiin kevättalkoiden ajankohdaksi torstai 7.5.

Tavanomaisesta poiketen limsa- ja munkkitarjoilu järjestetään kylätilassa klo 19. Sen jälkeen KTY järjestää taimitorin.

4) Pikabussi Kumpulanmäki-Pasila 1.4.09

Pikabussikokeilun lasku tulee Kumpula-seuralle ja koska 10.3. keräyksen tuotto ei täysin riitä kattamaan Kovasen bussifirman laskun loppusummaa, Kumpula-seura maksaa erotuksen (noin 100 eur). Martti ja rva Tolvanen ovat lupautuneet Pasilaan "henkilöstöksi".)

Paikalle kylätilaan ovat toistaiseksi lupautuneet ainoastaan Mirva Haltia-Holmberg ja Elina Palmroth-Leino.

5) Kaava-asioita Sofianlehdon keskuslaitoksesta

Ksv:ltä on tullut osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskien Sofianlehdon keskuslaitoksen tontin asemakaavan muutosta. Tontille 949/2 (Sofianlehdonkatu 8) valmistellaan kehitysvammaisten ryhmäkodin rakentamista. Mielipiteet kaavaluonnoksesta pyydetään toimittamaan 17.4. mennessä. Uusi rakennus on noin 2500 k-m2:n kokoinen. Rakennusoikeutta on 3000 k-m2, mikä mahdollistaa tulevat laajennukset.

Sovittiin, että Kumpula-seura kirjoittaa lyhyen kannanoton, jossa uusi rakennus toivotetaan tervetulleeksi ja korostetaan, että Kumpula on moniarvoinen kaupunginosa, jossa myös kehitysvammaisten on voitava tuntea olevansa kotonaan ja jossa he jo vuosikymmeniä ovat kuuluneet kaupunkikuvaan.

Rakennuksen rakentaminen tähän kulmaan estää sen, että kulmasta jatkossa pätkäistäisiin kalliota Isonniitynkadun leventämiseksi ja suoristamiseksi.

6) Kumposti-asioita

Seuraavan Kumpostin (ilmestyy huhtikuun loppupuolella) väliin pitää jälleen laittaa jäsenmaksulaput, joihin pitää laittaa maininta, että maksaja ilmoittaisi nimensä ja osoitteensa viestikentässä (jäsenrekisterin päivitystä varten).

7) Muuta

7.1

Webmasteri Tanja Kantanen on toivonut yhteenvetoa Pietari Kalmin kadun tapahtumista ja asian kehittymisestä nettisivuille laitettavaksi. Jos Kumpostia koottaessa saadaan sopiva yhteenveto aikaiseksi, ko. jutusta voisi muokata nettisivuille laitettavan version.

7.2 Syksyiseen ehdotukseemme ksv:lle Intiankadun ja VAK:n liikenneturvallisuuden parantamiseksi on vastattu. Vastauksessa korotetun risteyksen rakentaminen on koplattu bussien 55 ja 506 kierrättämiseen Kumpulanmäelle. Ts. jo nyt hankalaksi koettu risteys halutaan tehdä vieläkin hankalammaksi ja vasta sen jälkeen harkitaan risteyksen korottamista.

7.3 Ulla A. Välitti Helsinki-seuran kutsun 75-vuotisjuhlaan 8.4.2009.

8. Kokous päätettiin klo 19.15.

Muistion laati

Ulla Agopov

Kansalaisliike kehitti ratkaisun Kumpulan kampuksen bussiyhteyksien parantamiseen:

KAMPUSBUSSI – PIKALINJA PASILAAN

Kumpulan kartanon laakson varjelemiseksi nousseen kansalaisliikkeen joukoissa on haluttu ymmärtää vaatimuksia Kumpulanmäen kampuksen bussiyhteyksien parantamisesta. Yliopiston laitosten ja Ilmatieteen laitoksen johto ovat lausunnoissaan korostaneet ennen muuta sujuvampaa yhteyttä Pasilan asemalle.

Tähän mennessä esillä ratkaisuksi on ollut tiedelinjan 506 siirtäminen kulkemaan kampuksen kautta. Toisaalta kuitenkin tiedelinjan on todettu palvelevan hyvin käyttäjiään nykyisellä reitillään ja sen reittiä on laajalti toivottu voitavan mieluummin nopeuttaa kuin tehdä reitille taas uusi mutka Kumpulanmäen kautta.

Siksi on kehitetty ratkaisu uudesta nopeasta yhteydestä Pasilaan. Se on kampuksen oma bussilinja, joka kulkee mäen ja Pasilan välin nykyisiä katuja pitkin joko kokonaan ilman välipysäkkejä tai mahdollisimman vähin välipysäkein. Yhteys on silloin suunnilleen yhtä nopea kuin se olisi suunniteltua uutta katua pitkin. Uuden kadunhan on arvioitu lyhentävän matka-aikaa nykyiseen reittiin verrattuna noin viisi minuuttia.

Uusi bussilinja on mahdollista aloittaa vaikka heti. Linjalla voidaan ensin kokeilla pikkubusseja. Mikäli palvelutarve voidaan tyydyttää niillä, kaupunki säästyisi myös suurten bussien edellyttämien sulanapitojärjestelmien rakentamiselta jyrkähköihin mäkiin. Joka tapauksessa linjan aikataulu-, vuoroväli-, kalustotarve- ym. kysymykset voidaan näin ratkaista harkitusti käyttäjämäärien ja -kokemusten perusteella.

Kumpulan kampusbussin taloudellinen kannattavuus

Pikabussiyhteyden taloudellinen logiikka on aukoton. Jos linjan käyttäjiä on niin paljon kuin on annettu ymmärtää, linja on jo sinänsä kannattava. Jos ei ole, voidaan todeta, ettei uuden kadunkaan rakentaminen lämmitysjärjestelmineen voi olla kannattava.

Uuden linjan kokeilusta ei koidu kaupungille minkäänlaista taloudellista riskiä. Jos linja osoittautuu toimivaksi, kaupunki säästää sillä miljoonien eurojen hukkainvestoinnit.

Joka tapauksessa uudesta linjasta ei ole kenellekään haittaa, mutta sillä voidaan saavuttaa mittavia hyötyjä sen palvellessa sekä yleistä että yksityisiä etuja.

Kampusbussin edut pähkinänkuoressa

• se tarjoaa Kumpulanmäellä käyville nopean bussiyhteyden, joka on toteutettavissa heti
• se säästää kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi luokitellun Kumpulan kartanon miljöön ja on siten kaupunginvaltuuston yleiskaavan yhteydessä tekemien päätösten mukainen
• se säilyttää turvallisena yhden kaupungin vilkkaimmista kevyen liikenteen reittien risteysalueista
• se säilyttää turvallisina asuinkadut, joilla tähänastisten suunnitelmien mukaan alkaisi bussiliikenne
• se palvelee parhaiten pääosaa tiedelinjan 506 nykyisistä käyttäjistä, joille Kumpulanmäen kautta kiertäminen merkitsee vain uutta mutkaa matkantekoon
• se tarjoaa mahdollisuuden selvittää rauhassa, millaisilla uusilla ratkaisuilla joukkoliikenteen käyttäjiä voidaan palvelulla tulevaisuudessa, kun mm. Hakamäentien parannus, Espoon metro ja Kalasatama ovat valmistuneet ja suunnitelmat esim. uusista metrolinjoista, uusista raitiotielinjoista tai Pisara-radasta ovat kirkastuneet

Pietari Kalmin kadun jatke on merkitty asemakaavaan 24 vuotta sitten. Sen ohi aika on ajanut jo aikaa sitten. Se on esitetty tähän asti ainoana mahdollisuutena kulkea sujuvasti Pasilan ja Kumpulan mäen väliä. Kansalaisliike haluaa nyt osoittaa, että on olemassa parempikin vaihtoehto.

Esitys uudesta linjasta on jätetty Helsingin kaupunginhallitukselle, jonka on määrä käsitellä sitä kokouksessaan maanantaina 30.3.2009.

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 7.10.2008

VALLILANLAAKSON JOUKKOLIIKENNEKADUN ASEMAKAAVALUONNOS

Museo 2008-197

Kaupunginmuseolle on tullut ilmoitus Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevasta asemakaavaluonnoksesta ja 6.10.2008 päivätystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka korvaa aiemman, 7.3.2007 päivätyn suunnitelman joukkoliikennekadun osalta. Kaupunginmuseo on tutustunut 7.10.2008 päivättyyn asemakaavaluonnosmateriaaliin ja esittää kantanaan seuraavaa.

Vallilan joukkoliikennekadun aiemmassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa kaupunginmuseo esitti kaupunkisuunnitteluvirastolle satamaradan paikalle kaavailtuun joukkoliikennekatuun kielteisesti suhtautuvan kannanoton 2.4.2007. Tämän jälkeen asiaa on käsitelty myös kaupunginmuseon johtokunnassa 26.2.2008 ja 18.3.2008, sillä Helsingin kaupungin hallintokeskus pyysi kaupunginmuseon johtokuntaa antamaan lausuntonsa kaupunginhallitukselle Vallilan siirtolapuutarhayhdistys ry:n, Vallilan asukasyhdistys ry:n ja Hermanni-Vallila seura ry:n laatimasta ja 13.9.2007 päiväämästä aloitteesta, joka käsitteli Vallilanlaakson joukkoliikennekatuun liittyvää asiaa.

Kaupunginmuseon johtokunta on jo 14.12.2004 kaupunkisuunnittelulautakunnalle osoittamassaan kirjeessään ja antamassaan lausunnossa nostanut esiin Helsingin siirtolapuutarhojen kulttuurihistoriallisen
arvon ja merkittävyyden niin maisemallisesti ja viheralueina kuin virkistyskäytön näkökulmasta. Kaikki Helsingin siirtolapuutarhat, Vallilan siirtolapuutarha mukaan lukien, on arvotettu Helsingin yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaiksi kohteiksi, joita tulee kehittää siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Siirtolapuutarha-alueet on yleiskaavassa merkitty myös osaksi Helsingin viherrakennetta. Uudenmaan maakuntakaavaan liittyen kaikki Helsingin siirtolapuutarhat on arvotettu myös maakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi ympäristöiksi. Helsingin siirtolapuutarhojen kulttuurihistoriallinen arvo ja merkittävyys viherympäristöinä on siten kiistaton.

Useiden siirtolapuutarhojen suhde kaupunkirakenteeseen on vuosikymmenten kuluessa muuttunut. Alun perin rakentamattomaan maisemaan muokattuja puutarhoja ympäröi nykyään kaupunkirakenne, joka saattaa olla hyvinkin tiivis. Vallilan siirtolapuutarhankin ympäristöön on vuosikymmenten kuluessa sijoitettu niin asuinrakentamista kuin liikunta- ja laitosrakennuksia. Kumpulan kartanon ja Vallilan siirtolapuutarhan välinen vyöhyke on kuitenkin säilynyt rakentamattomana ja näkymiltään avoimena. Näiden alueiden välillä kulkeva satamarata vähäisine liikenteineen ei tätä yhteyttä juurikaan häiritse. Yliopiston kasvitieteellisen puutarhan istuttaminen Kumpulan kartanon ympärille on entisestään vahvistanut koko Vallilan laakson viherluonnetta. Kasvitieteellisen puutarhan avautuessa yleisölle vuonna 2009 alueelle muotoutuu kaikille kaupunkilaisille avoin viherympäristö, joka rakentuu vanhaan kartanoympäristöön sijoitetusta tieteellisestä puutarhasta, siirtolapuutarhasta ja niitä yhdistävästä ja ympäröivästä julkisesta viheralueesta. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan kaavoituksen lähtökohtana tulisikin nyt olla koko tämän historiallisesti merkittävän ja moni-ilmeisen viherkokonaisuuden säilyttäminen, ei hajottaminen.

Satamaradan linjan muuttaminen joukkoliikennekaduksi ja autoliikenteen tuominen Kumpulan kartanon ja Vallilan siirtolapuutarhan väliselle vyöhykkeelle saattaisi vaarantaa koko miljöön ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen tähtäävät pyrkimykset. Kaupunginmuseon johtokunta katsoi, että miljöön ja kulttuurihistorian kannalta luonteva ratkaisu voisi olla – mikäli liikenteellistä tarvetta tulevaisuudessa ilmenee – Arabianrannan ja Pasilan välillä toteutettava raitiotieyhteys, joka käyttäisi hyväksi käytöstä vapautuvaa vanhaa satamaradan pohjaa. Sen sijaan bussikalustolla toteutettava Tiedelinjan 506 liikenne tulisi linjata kulkemaan siirtolapuutarha-alue kiertäen esimerkiksi Teollisuuskadun / Aleksis Kiven kadun – ja Sturenkadun kautta. Näillä ratkaisuilla turvattaisiin Kumpulan kartanon, kasvitieteellisen puutarhan ja Vallilan siirtolapuutarhan ympärille rakentuvan viheralueen säilyminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaana vehreänä keitaana.

Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseo ei puolla Vallilanlaakson joukkoliikennekadun asemakaavaluonnosta.

Uudenmaan ympäristökeskus

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 17.3.2009

VIITE: Lautakunnan kokous 19.3.2009,  Liikennesuunnittelupäällikön asia 1: Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun liikennesuunnitelma

ASIA: Puutteet asian esittelytekstissä, esitys selvityksen pyytämisestä ja esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi

Taustaa

Haluamme koko sen laajan kansalaisliikkeen puolesta, joka on noussut varjelemaan Kumpulan laaksoa, ilmaista tukemme kaupunkisuunnittelulautakunnalle sen 16.12.2008 tekemän yksimielisen päätöksen johdosta. Päätös vastaa kaikkien niiden odotuksia, jotka ovat nyt ilmaisseet huolensa itäisen kantakaupungin laajimman viheralueen pilkkomisesta, vilkkaiden kevyen liikenteen raittien katkaisemisesta ja turvallisuuden vaarantamisesta sekä lukuisista muista haitoista, joita uusi bussikatu, Pietari Kalmin kadun jatke, aiheuttaisi.

Kansalaisliike laakson varjelemiseksi on koonnut kannatusta kaikista läheisistä kaupunginosista ja kauempaakin. Sen osoitti 10.3.2009 järjestetty Laakson valtaus -tapahtuma, jonka tuhatpäisestä osallistujajoukosta valtaosa oli tullut muualta kuin Kumpulasta ja jonka yhteydessä aloitetun kansalaisadressin yli 1200 allekirjoittajasta valtaosa on muita kuin Kumpulan asukkaita. Järjestöadressiin Laakson puolesta on tulossa paikallisia yhdistyksiä laajalta alueelta. Kansalaisliike on ilmaissut tyrmistyksensä apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän menettelytavasta, jolla kaupunginhallitus saatiin 2.2.2009 tekemään päätös em. lautakuntapäätöksen kumoamisesta ja yli 20 vuotta vanhassa asemakaavassa olevan kadun toteutuksen valmistelusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös 18.12.2008 vastaa kaupunkilaisten yleistä etua, joten siitä ei ole syytä luopua. Lautakunnan päätös on myös kaupunginvaltuuston v. 2003 hyväksymän Helsingin yleiskaava 2002:n mukainen, mitä taas kaupunginhallituksen myöhempi päätös ei ole.

Kumpula-seura on koko kansalaisliikkeen puolesta lähettänyt nyt kaupunginhallitukselle toimenpidepyynnön, että Kumpulan kampuksen joukkoliikenneyhteyksiä parannettaisiin heti – odottamatta uuden kadun valmistumista – aloittamalla pikabussikokeilu kampuksen ja Pasilan aseman välillä. Kokeiltava pikabussilinja nykyisiä katuja pitkin tarjoaisi yhtä nopean yhteyden po. välille kuin uusi katu, mutta huomattavasti vähemmin riskein ja kustannuksin sekä ilman korvaamattomia vaurioita ympäristölle ja haittoja alueen asukkaille ja muille Kumpulan laakson viheralueita ja kevyen liikenteen raitteja tarvitseville kaupunkilaisille. Uskomme, että kokeilu toteutuessaan tulee osoittamaan uuden kadun rakentamisen tarpeettomaksi. Millään osapuolella ei kokeilussa ole mitään hävittävää, mutta voitettavaa on paljon, myös taloudellisesti.

Olemme pyytäneet kaupunginhallitusta keskeyttämään uuden kadun rakentamispäätöksen toimeenpanon kokeilun ajaksi. Nyt pyydämme kaupunkisuunnittelulautakuntaa itsenäisesti, oman toimivaltansa puitteissa palauttamaan Pietari Kalmin kadun liikennesuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi.

Edellä mainittuun perustuen kiinnitämme huomiotanne seuraaviin vakaviin puutteisiin asian esittelytekstissä:

1. Esittelijä toteaa kadun olevan voimassa olevan asemakaavan mukainen. Tekstissä ei mainita sitä, että katu on ristiriidassa kaupunginvaltuuston v. 2003 hyväksymän Helsingin yleiskaava 2002:n määräysten kanssa. Mainittu asemakaava sen sijaan on vuodelta 1985.

2. Esittelijä ei mainitse, että kaupunkisuunnittelulautakunta on yksimielisesti hylännyt Pietari Kalmin kadun jatkeen rakentamisen jo 12.01.2006. Päätöksen perusteena tuolloin oli mm. esittelijän oma lausunto: "Uusi joukkoliikennekatu palvelisi lähinnä Kumpulan yliopistoalueen käyttäjiä. … Rakentamiskustannukset ovat siinä määrin suuret, että kadun rakentaminen ei ole tarkoituksenmukaista yhden linja-autolinjan käyttöön."

3. On harhaanjohtavaa käyttää termiä ”joukkoliikennekatu” kadusta, joka palvelisi yhtä ainoaa bussilinjaa (ns. Tiedelinja) ja senkin matkustajista vain pientä osaa linjan muiden käyttäjien kärsiessä uudesta mutkasta Kumpulanmäen kautta.

Esitys

Esitämme kunnioittaen kaupunkisuunnittelulautakunnalle, että se päättäisi:

– palauttaa Pietari Kalmin kadun liikennesuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi

– pyytää selvityksen siitä, millaisille uusille joukkoliikenneyhteyksille Kumpulan kampuksella on missäkin määrin tarvetta

– jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon em. selvityksen tulokset, kaupunkisuunnitteluviraston omat aiemmat selvitykset sekä kaikki muutkin ko. kadun tarpeellisuutta koskevat näkökohdat ja niiden valossa tehtävän uudelleenharkinnan tulokset.

Lautakunta voinee samalla myös huomauttaa liikennesuunnitelman olevan ristiriidassa kaupunginvaltuuston, Helsingin yleiskaava 2002:n yhteydessä, hyväksymien periaatteiden kanssa.

Kumpula-seura                                                                Kumpulan-Toukolan Kylätilayhdistys ry.

psta                                                                                                       psta

Lehdistötiedote (luonnos)

Uusi ratkaisu Kumpulan kampuksen bussiyhteyksien parantamiseen

KAMPUSBUSSI – PIKALINJA PASILAAN

Kumpulan kartanon laaksoa uudelta kadulta varjeleva kansanliike yhtyy vaatimuksiin joukkoliikenneyhteyksien parantamiseksi Kumpulanmäen kampukselle.

Uusi katu mäen ja Pasilan välille yhtä bussilinjaa varten on kuitenkin paitsi vaikutuksiltaan monella tavalla tuhoisa myös tarpeeton. Sujuva yhteys Pasilaan on järjestettävissä myös nykyisiä katuja pitkin aivan kaupunkisuunnittelulautakunnan joulukuisen, yksimielisen päätöksen mukaisesti.

Välitön ratkaisu

Välitön ratkaisu on kampuksen oma bussilinja, joka kulkee mäen ja Pasilan välin nykyisiä katuja pitkin käymättä välipysäkeillä. Yhteys on silloin yhtä nopea kuin se olisi suunniteltua uutta katua pitkin.

Uusi bussilinja on mahdollista aloittaa kokeiluna vaikka heti. Käyttäjämäärien mukaisesti voidaan sitten ratkaista sen aikataulu-, vuoroväli-, kalustotarve- ym. kysymyksiä.

Linja nousee mäelle Kustaa Vaasan tieltä nykyistä Pietari Kalmin katua pitkin. Mäkiosuuteen joudutaan rakentamaan sulanapitojärjestelmä talvikelejä varten. Mutta tässä ratkaisussa järjestelmä tarvitaan vain yhdelle mäkiosuudelle, kun tähän asti olleissa ratkaisuissa se jouduttaisiin rakentamaan kahteen, ja kaikkien aiempien suunnitelmien toteutuessa jopa kolmeen mäkeen.

Kumpulan kampusbussin taloudellinen kannattavuus

Jos linjan käyttäjiä on niin paljon kuin on annettu ymmärtää, linja on jo sinänsä kannattava.

Uudesta linjasta ja varsinkaan sen kokeilusta ei koidu kaupungille minkäänlaista taloudellista riskiä. Joka tapauksessa ratkaisu säästää miljoonia euroja, jotka tarvittaisiin uuden kadun ja useampien sulanapitojärjestelmien rakentamiseen.

Kampusbussin edut pähkinänkuoressa

– se takaa Kumpulanmäellä käyville nopean bussiyhteyden, joka on toteutettavissa heti

– se säästää kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi luokitellun Kumpulan kartanon miljöön ja on siten kaupunginvaltuuston yleiskaavan yhteydessä tekemien päätösten mukainen

– se säilyttää turvallisena yhden kaupungin vilkkaimmista kevyen liikenteen reittien risteysalueista

– se säilyttää turvallisena kaksi asuinkatuosuutta, jotka aiemmat ratkaisivat muuttaisivat bussikaduiksi

– se palvelee parhaiten suurinta osaa em. linjojen käyttäjistä, kun linjojen matkaa ei tarvitse hidastaa lisäkierroksella mäen kautta