Julkilausuma 10.3.2009

JULKILAUSUMA

 

Suuri joukko kaupungin asukkaita on noussut suojelemaan itäisen kantakaupungin ainoaa kaupunkipuistoa. Haluamme säilyttää historiallisesti merkittäväksi luokitellun Kumpulan kartanon perinnemaiseman autottomana ja kehittää sitä jatkossakin yhtenäisenä viher- ja virkistysalueena, kuten kaupunki on yleiskaavassa määrännyt.

Tunnustamme Kumpulanmäen kampuksen tarpeen saada nopeampi joukkoliikenneyhteys mäeltä Pasilaan. Taloudellisin, järkevin ja välittömästi toteutettavissa oleva ratkaisu liikenneongelmaan on mäeltä suoraan Pasilaan liikennöivä Kampusbussi. Vastaavaa ehdotti myös "tiedelinjan isä" Risto Ihamuotila aikanaan yliopiston neuvottelukunnassa. Kampusbussin etuja on myös se, ettei tiedelinjan palveluja tarvitse karsia käpyläläisten ja koskelalaisten osalta eivätkä Arabian ja Viikin kampuksille kulkevat joudu tekemään ylimääräistä, kulkuaikaa hidastavaa lenkkiä Kumpulanmäen kautta. Linjan kokeiluun tarvittavat taloudelliset panostukset ovat mitättömiä verrattuina mahdolliseen hyötyyn.

Sanomamme on selkeä: Taloudellisesti raskaampien ja kaupungin yhteisiä virkistysalueita turmelevien hankkeiden valmistelu on kaikissa kaupungin elimissä pysäytettävä välittömästi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan viime joulukuussa yksimielisesti tekemä, tarkkoihin selvityksiin perustunut päätös parantaa Kumpulanmäen yhteyttä Pasilaan olemassa olevaa katuverkkoa pitkin on pidettävä voimassa. Emme vastusta joukkoliikennettä, vaan mielivaltaista päätöksentekoa ja lyhytnäköisiä ratkaisuja, jotka uhraavat yleisen viihtyvyyden pienen joukon edulle.

Kaupunkipuiston varjelemista ovat asettuneet tukemaan Kumpula-seuran, Kumpula-Toukola -kylätilayhdistyksen ja laakson väen lisäksi joukko Käpylän, Hermanni-Vallilan, Pasilan, Arabianranta-Toukola-Vanhakaupungin, Alppilan, Kallion, Merihaan ja Siltasaaren kaupunginosayhdistysten edustajia sekä suuri määrä muuta pääkaupunkiseudun väkeä, jotka arvostavat kevyttäliikennettä ja rauhallisia henkireikiä kaupungin keskellä.

Kirje HKL-liikelaitoksen johtokunnalle 17.03.2009

HKL-liikelaitoksen johtokunnalle 17.03.2009

 

VIITE: Kokouksenne 19.03.2009  Linjojen 55 ja 55A reitin muuttaminen

 

ASIA: Esitys reittimuutosehdotuksen palauttamisesta, reittimuutoksen tarpeellisuuden selvittämisestä sekä uuden joukkoliikennekokeilun aloittamisesta

 

 

Kiinnitämme huomiotanne vakaviin puutteisiin asian esittelytekstissä sekä seikkoihin, jotka eivät ole olleet esittelijän tiedossa asian valmisteluvaiheessa.

 

Esittelijä: "Rakennusvirasto toteuttaa Kumpulan kampusalueelle johtaville katuyhteyksille katulämmityksen vuonna 2009."

 

Lausunto on ennakoiva ja ehdollinen. Lopullista toteuttamispäätöstä ei ole tehty, joten voidaan puhua vasta aikeista toteuttaa. Nämä toteuttamisaikeet kaupungilla oli jo viime vuonna, mutta yleisten töiden lautakunta joutui lopulta toteamaan katulämmitysten kustannukset liian suuriksi: edullisin tarjous oli lähes kolme kertaa kalliimpi kuin ennakkoon arvioitu 700 000 euroa. Vaikka rakentajille nyt lähetetty uusi pyyntö tuottaisikin jonkin verran edullisemman tarjouksen, ei ole vielä tietoa, tuleeko sekään olemaan kaupungin kannalta taloudellisesti järkevä saavutettavissa oleviin hyötyihin nähden tai edes mahdollinen toteuttaa.

 

Esittelijä: "Seutulinja 506 (ns. Tiedelinja) tullaan YTV:n toimesta syksyllä 2009 siirtämään Kumpulassa vastaavalle reitille."

 

Lausunto on ennakoiva ja ehdollinen. Seutulinjankin reittimuutos edellyttää sitä, että toteutuspäätös katulämmityksestä ensin tehdään.  Reittimuutos on kirjattu YTV:n hallituksen (Pöytäkirja 27.02.09, pykälä 28) hyväksymään seutuliikenteen liikennöintisuunnitelmaan 2009-2010, mutta vain sillä perusteella, että "Helsingin kaupunki on ilmoittanut toteuttavansa katulämmityksen Pietari Kalmin kadulle ja Väinö Auerin kadulle". Kuten edellä on todettu, hanke on kuitenkin edelleen aievaiheessa.

 

Koska lopullinen päätös katulämmitysten rakentamisesta on edellytys myös linjojen 55 ja 55A reittimuutokselle, on muutoksista päättäminen tässä vaiheessa ennenaikaista. 

 

Esittelijä: "Reittimuutos heikentää joidenkin niiden matkustajien palvelutasoa, jotka ovat käyttäneet reitiltä poistuvia pysäkkejä."

 

Olennaisempaa lienee se, että reittimuutos heikentää kaikkien muiden matkustajien palvelutasoa kuin niiden, jotka kulkisivat sillä juuri Kumpulan kampukselle. Kierrospituus kun kasvaa 500-600 metriä, kuten esittelijäkin toteaa. Kokemusten perusteella linjan palvelukyky kampuksella olisi sitä paitsi hyvin huono; bussi on Koskelasta tullessaan usein täynnä jo Intiankadun pysäkillä.

 

Esittelijä: "Lisäksi osa Väinö Auerin kadun ympäristön asukkaista vastustaa bussiliikenteen tuomista kyseiselle kadulle erityisesti bussien aiheuttaman melun vuoksi."

 

Lausunto on vakavasti puutteellinen. HKL antoi viime vuonna yleisölle mahdollisuuden lausua mielipiteensä puheena olevasta reittimuutoksesta. Liikennesuunnittelija Leo Kallionpää HKL:ltä kertoi palautteesta Kumposti-lehdelle toukokuussa 2008, että "palaute on ollut pääosin kielteistä" ja että "ensin katsotaan, mitä kokemuksia saadaan seutulinjasta 506".  Myös Väinö Auerin kadun asunto-osakeyhtiöiden kannanotoista voi päätellä, että hanketta vastustavat lähes kaikki asukkaat – ei vain "osa".   

Asukkaiden mukaan syy vastustukseen ei myöskään ole erityisesti bussien aiheuttama melu, vaan se, että Kumpulanmäen laitosten valmistuttua liikenne Väinö Auerin kadulla on tullut ongelmalliseksi jo ilman bussejakin. Kumpula-seura onkin useaan otteeseen pohtinut kaupungin liikennesuunnittelijoiden kanssa, miten heidänkin tunnustamiaan, jo olemassa olevia liikennehaittoja voitaisiin vähentää. Nämä neuvottelu ovat edenneet hyvässä hengessä. Bussiliikenteen aloittaminen veisi pohjan asukkaiden ja kaupungin yhteisiltä pyrkimyksiltä tilanteen parantamiseksi. Melun ohella ongelmina jo nyt ovat pakokaasupäästöt ja isojen ajoneuvojen aiheuttama tärinä mutta ennen kaikkea heikentynyt liikenneturvallisuustilanne. Bussiliikenne toisi kadulle asukkaiden mielestä vielä uuden suuren ongelman, kun kadunvarsipysäköinti pitäisi poistaa.   Haittojen suuruutta kuvaa se, että asukkaat vastustavat, vaikka reittimuutos toisi olennaisen parannuksen juuri heidän omiin bussiyhteyksiinsä.

 

Esittelijä: "Reittimuutoksesta aiheutuvat hyödyt ovat kuitenkin kokonaisuutena olennaisesti suuremmat kuin haitat."

 

Jo edellä mainitut seikat antavat aihetta pohtia hyötyjen ja haittojen suuruutta tarkemmin kuin on tehty. Mutta lisäksi ovat nyt tulossa kokonaan uudelleen arvioitaviksi keinot, joilla Kumpulan kampuksen bussiyhteyksiä kaiken kaikkiaan voidaan parantaa. Esittelijänkin mainitsema yhteys Pasilan suunnasta rakennettavaa uutta katua, Pietari Kalmin kadun jatketta pitkin läpi kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kumpulan kartanon laakson on nostanut laajaa vastarintaa kansalaisissa mutta myös poliittisissa toimijoissa. Hanke on myös todettu kaupunginvaltuuston hyväksymän Helsingin yleiskaavan 2002 periaatteiden vastaiseksi.

 

Laaksoa varjeleva kansalaisliike onkin esittänyt uutta ratkaisua; uuden pikabussilinjan perustamista  Kumpulan kampuksen ja Pasilan välille nykyisiä katuja pitkin. Linjan aloittamisesta kokeiluna on esitetty toimenpidepyyntö myös Helsingin kaupunginhallitukselle. Koska tällaisen kokeilun toimeenpano on myös HKL-liikelaitoksen johtokunnan toimivallan piirissä, toivomme, että johtokunta näkee ne suuret hyödyt, jotka kaupungin on mahdollista tästä kokeilusta saada ja päättää sen toteuttamisesta välittömästi.

 

Pikabussikokeilu on esitelty myös kampuksen laitosten johdolle. On vaikea nähdä, miksi he eivät kokeilua haluaisi, onhan juuri tuon yhteyden parantaminen on ollut kampuksen laitosten vaatimuksena vuosien ajan. 

 

Mikäli HKL-liikelaitoksen johtokunta päättää toteuttaa mainitun kokeilun, voidaan nykyisille linjoille tarvittavista reittimuutoksita päättää sen jälkeen, kun on käytettävissä enemmän tietoa kampuksen tarpeista.  Kampuksen ja keskustan välisen yhteyden parantamista ei ole laitosten lausunnoissa tähän mennessä tuotu esille. Sen tarpeen suuruus on siten syytä myös selvittää.

 

Mikäli haluatte lisätietoa em. pikabussilinjasta, tulemme kernaasti kertomaan siitä teille kokouksenne yhteydessä.

 

Esitys

 

Esitämme kunnioittaen HKL-liikelaitoksen johtokunnalle, että se päättäisi:

 

– käynnistää kiireellisesti Kumpulan kampuksen ja Pasilan aseman välisen pikabussikokeilun. Kokeilun yhteydessä tarkentuu ko. yhteyttä tarvitsevien henkilöiden määrä.

– käynnistää kiireellisesti selvityksen, esim. kampuksella tehtävän kyselyn avulla, millaisten muiden yhteyksien parantamiseen kampuksella on missäkin määrin tarvetta

– palauttaa linjojen 55 ja 55A reittimuutoksen uudelleen valmisteltavaksi niin, että valmistelussa otetaan huomioon em. kokeilun ja selvityksen tulokset.

Kumpula-seuran sähköposti kaupunginhallitukselle 12.1.2009

Kaupunginhallituksen jäsenille
Sähköposti 120109

Hyvä kaupunginhallituksen jäsen!

Meillä Kumpulassa on aina kuviteltu, että asumme hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Kilometrin kävely bussipysäkille ei ole koskaan ollut kenenkään mielestä liikaa – näin on ollut 20-luvulta lähtien. Vasta yliopisto ja sektoritutkimuslaitokset, jotka tulivat Kumpulanmäelle 1990-luvun lopulla, ovat keksineet, että joukkoliikenneyhteydet täällä Kumpulassa ovat huonot. Jostain syystä näissä laitoksissa ollaan sitä mieltä, että omalle portaalle tai liikuntakeskuksen portaalle pitää päästä jollakin kulkuneuvolla: kävellä ei voi.

Nk. tiedelinjan (bussi 506) nopeuttamiseksi tehdyt suunnitelmat, mm. Vallilanlaakson joukkoliikennekatu, on nyt otettu kaupunginhallituksen käsiteltäväksi (kaupunginjohtajan päätös 29.12.2008). Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä (Helsingin sanomat 10.01.09) viittaa Helsingin kaupungin antamaan sitoumukseen. Kyseessä on yli 20 vuotta sitten annettu lupaus joukkoliikenneyhteyksien parantamisesta silloin suunnitellulle ja 1990-luvulla toteutetulle Kumpulan kampukselle. Täällä Kumpulassa on mietitty, kuka aikoinaan antoi tällaisia lupauksia, kenelle ja millä valtuuksilla. Ainakaan asukkailta ei ole missään vaiheessa kysytty, halutaanko tänne lisää katuja ja jos halutaan, miten ne tulisi linjata. Olettamuksemme onkin, että kyseessä on ollut kabinettisopimus, jonka tekemisen valtuudet olisi pitänyt kyseenalaistaa jo 20 vuotta sitten.

Kaikki tutkitut vaihtoehdot ovat huonoja.
Pietari Kalmin kadun jatko on huono, koska
1. Tie katkaisisi suositun kevyen liikenteen väylän ja halkoisi lähes ainoaa isompaa yhtenäistä vihealuetta Kumpulassa ja häiritsisi kartanon historiallista miljöötä.
2. Tuhoaisi vilkaassa käytössä olevan viher- ja ulkoilualueen.
3. Kulkisi päiväkodin ulkoilupihan vierestä.
4. Ei mahtuisi kätilöopiston ohi kulkevalle tielle, jossa jo nyt kaksi bussia (tai edes henkillöautoa) ei mahdu kohtaamaan, vaan toinen joutuu väistämään ja odottamaan. Pietari Kalmin kadun jatkoksi linjattu vaihtoehto ei myöskään tosiasiallisesti nopeuttaisi bussin liikennöintiä, sillä Sofianlehdonkadun ja Isonniitynkadun risteys on liikenteellisesti vaikea ja vaarallinen paikka (näkyvyys nolla!, bussit kulkevat kadulla jo nyt riskirajalla, autot väistävät välillä jalkakäytävälle).

Satamaradan käyttöä pidettiin siedettävämpänä vaihtoehtona: aikaisemmassa suunnitelmassa puhuttiin vain yksikaistaisesta joukkoliikennekadusta ja vähäisestä määrästä busseja. Nykyinen KSV:n suunnitelma on kuitenkin massiivisempi eli jopa 300 bussia vuorokaudessa + ratikat ym. ja 7 metriä leveä katu. Lisäksi mutkainen katu mäeltä kasvitieteellistä puutarhaa kiertäen olisi hidas ja hankala liikennöidä. Toteuttamiskustannus on absurdi.

Satamaradan käyttämistä joukkoliikenneväylänä voisi harkita ainoastaan vasta siinä vaiheessa, kun Kalasataman uusi asuntoalue on valmistunut ja liikenteen paine sieltä suunnalta kasvanut niin paljon, että tarvitaan raitiovaunuyhteys Kalasataman ja Pasilan aseman välillä. Raitiovaunu ei kuitenkaan vaatisi 7 metrin levyistä ajorataa.

Kumpulalaiset vaativat myös, että Väinö Auerin kadun lämmittämissuunnitelmasta luovutaan lopullisesti. Hanke on näinä ilmastonmuutoksen aikoina vähintäänkin naurettava, ellei peräti irvokas.

Nykyisiä katuja hyväksi käyttäen on mahdollista tehdä paljon parannuksia. Myös kevyen liikenteen väyliä on mahdollista parantaa (Ilmatieteen laitoksen kulmalta Jyrängöntielle johtava ”muurahaispolku” voitaisiin virallistaa ja tehdä hiekkapohjaiseksi kävelytieksi) ja paljon on jo tehtykin niiden hyväksi (Liikuntakeskuksen kulmalta Kumpulantaipaleelle on tehty kävely- ja pyörätie).

Muitakin vaihtoehtoja on. Vuoden 2009 alusta Helsingissä on alkanut liikennöidä HKL:n Joukobussi. Jouko on kutsulinja, jonka voi kutsua vaikka edellisenä päivänä. Mitäpä, jos Kumpulanmäellä kokeiltaisiin Joukon palveluita?

Ennen kuin mihinkään toimenpiteisiin ryhdytään, kaupungin tulisi kuitenkin tutkituttaa, millainen käyttäjäkunta todellisuudessa käyttää tiedelinjaa: mistä ihmiset nousevat bussiin ja mihin jäävät pois. Kulkeeko kukaan milloinkaan koko reittiä Viikistä Otaniemeen? Luulisi tutkimisen olevan helppoa nykyisinä elektronisten matkalippujen aikana.

Sektoritutkimuslaitoksille toivotamme reipasta mieltä ja hyötyliikunnan iloa!

Kumpula-seura ry.
Ulla Agopov, pj

Syyskokous 2008

Kumpula-seuran sääntömääräinen syyskokous su 16.11.2008
Kumpula-Toukolan Kylätilassa, Intiankatu 31, klo 15.00

PÖYTÄKIRJA

  1. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 15.05.
  2. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Ulla Agopov, sihteeriksi Sari Väntänen, sekä pöytäkirjantarkastajiksi Pasi Mäkinen ja Martti Tolvanen.
  3. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslistan kohdat 4, 5 ja 7 päätettiin käsitellä yhdessä työjärjestyksen kohdassa 4.
  4. Puheenjohtaja esitteli toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2009. Hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio, sekä päätettiin pitää jäsenmaksu edelleen 8 euron suuruisena.
  5. Päätettiin, ettei johtokunnan jäsenille makseta kokouspalkkioita, mutta tilintarkastajalle maksetaan, mikäli tämä esittää laskun.
  6. Valittiin Kumpula-seuran johtokunnan puheenjohtajaksi Ulla Agopov.
  7. Valittiin johtokunnan jäseniksi Hannu Hakala, Leila Melart, Ulla Neuvonen, Miro Reijonen, Sari Väntänen ja Martti Tolvanen. Valittiin varajäseniksi Sirkkaliisa Jetsonen ja Salme Kauppila.
  8. Valittiin tilintarkastajiksi Elina Palmroth-Leino ja Camilla von Bonsdorff.
  9. Päätettiin yhdistyksen koollekutsumistavaksi ilmoittaminen Kumposti-lehdessä sekä Kylätilan sähköpostilistalla.
  10. Edustajaa Helkan syyskokoukseen ei valittu, sillä se oli jo ehditty tältä syksyltä pitää.
  11. Esille ei tullut muita mahdollisia asioita.
  12. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.40.

Varsinaisen kokouksen jälkeen keskusteltiin Intiankadun liikenteestä. Päätettiin järjestää tapaaminen alueemme lähipoliisin Riikka Häyrisen kanssa 26.1.09. Siihen mennessä pitäisi olla näkyvissä, vaikuttaako Vuosaaren sataman avaaminen vähentävästi Intiankadun läpiajoon. Tilaisuuteen kutsutaan myös liikennesuunnittelija Sakari Montonen, jota pyydetään kertomaan liikenneturvallisuussuunnitelman etenemisestä.

Kumpulan Kyläjuhlat 29.5.2010

 

Lauantaina 29.5. Kumpulassa jälleen Helsingin vanhin kaupunginosafestivaali klo 10–22!

kylajuhlat_logo.jpgKilometrin katukirpputori aukeaa Limingantiellä klo 10.

Lasten omalla festivaalialueella luonto- ja erätaitorata, kullanhuuhdontaa, ekoaskartelua, musiikkinäytelmä Kani K. ja Nipa Näätä, konsertteja, kantele-, laulu- ja djembetyöpajat, satudraamaa, liikunnallinen tarkkuusrata, kivimaalausta, akvarellimaalattuja rintanappeja ja kasvomaalausta.

Kylätilassa esittäytyvät Kumpulan kirjailijat Annina Holmberg, Mika Wickström ja kuvittaja Virpi Talvitie sekä Taina West, Tittamari Marttinen, Katri Tapola, Riina Katajavuori, Juha Itkonen ja Matti Laine. Tarinateatteri Virtaa! esittää improesityksiä teemalla Kotiseutu ja Kylätilan salsa-ryhmä näyttää taitonsa, laulutrio Angelica Archangelica laulaa herkkää ja hauskaa ja Puuha-ukot viihdyttävät. Luvassa myös vauhdikkaat forró- ja capoeita-näytökset.

Kylätilan huutokaupassa tarjolla tarpeellista tavaraa: Kumpulan taiteilijoiden ja käsityöläisten töitä, signeerattuja muistoja ja kuvia, unelmia ja haaveita kehyksissä. Kirjakirppis avoinna koko päivän.

Musaa kolmelta lavalta. Rockista rappiin, folkista iskelmään, jazzista klassiseen.

Lavoille nousevat PMMP, Samuli Putro, The Nights of Iguana, Mariska, One of the Pigeons, Jere Ijäs, Liquid Sisters, Dave Lindholm, Jalankulkuämpäri, Koivuniemen herrat, Varaque, Emmi, Marion Rung, Philadelphia Dynamite, The Sockets, The Ability, Tuukka Liukkonen, Kudelma, Kim Curly Band, Dog in a Bucket, Fonille kyytiä, Äimä, Kuokkavieraat, Kumpulan Kuoro ja Reija Bister & Veli-Pekka Bister.

Lopputansseissa Kyläorkesteri, jonka solisteina tangokuningas Jukka Hallikainen, Maria Hänninen, Timo Turpeinen ja Antti Koivula.

Kyläorkesterissa soittavat Antti Vuorenmaa, Risto Kukkonen, Puka Oinonen, Jussi Liski, Jape Karjalainen, Joni Leino, Jari Siivonen, Jari Lappalainen ja Alvar Gullichsen.

VAPAA PÄÄSY!

 

(Kyläjuhlaesite pdf-tiedostona)

(Kumpulan kyläjuhlat Facebookissa)

 

Liikennejärjestelyt

Liikennejärjestelyt

Keskustelupalsta asiasta

3.4.2009

2.4.2009

1.4.2009

30.3.2009

19.3.2009

17.3.2009

15.3.2009

11.3.2009

10.3.2009

9.3.2009

4.3.2009

25.2.2009

2.3.2009

25.2.2009

2.2.2009

26.1.2009

12.1.2009

3.11.2008

  • Kumpula-seuran kannanotto Vallilanlaakson joukkoliikennekatusuunnitelmasta

30.10.2008

28.10.2008

  • Kaupunkisuunnitteluviraston tilaisuus Vallilanlaakson joukkoliikennekatusuunnitelmasta

7.10.2008

Kumpula-seuran kirje kaupunginhallitukselle 15.3.2009

Helsinki, 15. maaliskuuta 2009

 

Helsingin kaupunginhallitus
Kirjaamo

Asia:             Pietari Kalmin kadun jatkaminen ja vaihtoehtoinen ratkaisuehdotus
Viite:             Kaupunginhallituksen päätös  2.2.2009 / 174 §      

 

Arvoisat Helsingin kaupunginhallituksen jäsenet,

Kumpula-seura ry kääntyy puoleenne asiassa, joka mielestämme koskee läheisesti kaikkia pohjoisen ja itäisen kantakaupungin nykyisiä ja tulevia asukkaita: toteuttamatta jääneen Pietari Kalmin kadun länsiosan rakentamista Kumpulan laakson poikki. Pidämme katusuunnitelmaa epäonnistuneena ja  ehdotamme Kumpulan mäen ja Pasilan aseman välisen joukkoliikenneyhteyden toteuttamista nopeasti ja taloudellisesti olevaa katuverkostoa käyttäen.

Hankkeen taustaa

Kumpulan osayleiskaavassa (Kvsto 31.10.1984 ) Kumpulan mäelle oli suunniteltu kaksi uutta katua: Väinö Auerin katu Intiankadulta sekä Pietari Kalmin katu Kustaa Vaasan tieltä. Pietari Kalmin kadun oli tarkoitus jatkaa joukkoliikennekatuna mäeltä länteen laakson viheralueen poikki Isonniitynkadulle. Kadulla oli sallittu myös huoltoliikenne sekä ajo tulevaan kasvitieteelliseen puutarhaan. Perusteluna katujärjestelylle oli "turvata Kumpulan mäen joustava kytkeytyminen pohjoisen kantakaupungin katuverkkoon."  Osayleiskaavan lähtökohdissa todetaan: "Joukkoliikenneyhteys kaavarunkoalueelle ja sen lävitse Pasilan suunnasta on erityisen tärkeä". Laakson läpi kulkeva ajoneuvoliikenne olikin esitetty kulkemaan pääosaltaan tunnelissa.

Kumpulan mäen yliopistoalueen ja yliopiston kasvitieteellisen puutarhan asemakaavan (YM 30.10.1987) kadut, myös Pietari Kalmin  joukkoliikennekadun varaus oli esitetty perusteluineen osayleiskaavan mukaisesti.

Edessä oleva ristiriita laaksoon esitetyn joukkoliikenteen tilavarauksen ja viheralueen käytön välillä ilmenee kuitenkin jo kaavaselostuksen sivulla 9, jossa todetaan: "….. puutarhan eteläpuolella ja Jyrängöntiellä kulkevat kevyen liikenteen pääraitit voivat jatkua katkeamattomina."  Tämä siitä huolimatta, että esitetty joukkoliikennekatu leikkaisi molemmat laaksossa kulkevat kevyen liikenteen pääväylät, Jyrängöntien ja Kumpulantaipaleen.

Kaavan käsittelyvaiheessa useat asukasyhdistykset ja järjestöt yrittivät turhaan saada puistossa kulkevan joukkoliikennekadun tilavarauksen poistetuksi asemakaavasta.

Yliopistoalueen asemakaavan suunnittelua seuranneiden kahdenkymmenen vuoden aikana tilanne jatkui entisellään. Yliopisto alkoi muuttaa Kumpulan kampukselle vuonna 1995 ja toimi siellä kymmenen vuotta ilman, että Pietari Kalmin kadun jatkamista viheralueen halki olisi vaadittu. Samoihin aikoihin oli todettu, että HKL:n käytössä oleva julkisen liikenteen bussikalusto ei kyennyt nousemaan Kumpulan mäelle, koska mäelle johtavien uusien katujen pituuskaltevuus oli niille liian suuri. (Väinö Auerin katu n.10%, Pietari Kalmin katu n. 7%)

Vuodesta 2005 lähtien kaikissa Pietari Kalmin kadun jatkamista koskevissa kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginhallituksen asiakirjoissa esiintyy kadulle seuraava perustelu: "Kumpulan osayleiskaavaa (kaupunginvaltuusto 31.10.1984) laadittaessa luotiin edellytykset Kumpula-Toukolan ja Pasilan aseman välisten joukkoliikenneyhteyksien parantamiseksi tulevaisuudessa suunnittelemalla uusi itä-länsisuuntainen joukkoliikennekatu Kumpulan mäeltä Kätilöopiston edustalle."  Tällaista perustelua uudelle Pietari Kalmin kadulle ei Kumpulan osayleiskaavaan liittyviin selostuksiin ( osa 1 ja osa 2 ) sisälly. Tällaista perustelua ei myöskään esiinny alueella voimassa olevan asemakaavan selostuksessa. Mistä se on virallisiin asiakirjoihin ilmaantunut?

Ajatuskin on perin outo. Kuinka todennäköistä on, että joku Toukolassa tai Kumpulassa asuvista Pasilan asemalle pyrkivistä kaupunkilaisista vapaaehtoisesti nousisi bussiin, joka ensin kiipeäisi ylös jyrkkää katua Kumpulan mäelle laskeutuakseen sieltä toista jyrkkää katua alas lähes neljän sadan metrin matkan pitkin neljä ja puoli metriä leveää yksikaistaista "joukkoliikennekatua" halki Kumpulan laakson? Meistä tämä ei kuulosta toimivalta eikä uskottavalta emmekä hyväksy asiakirjoissa (esim. Kaupunginhallitus 2.2.2009) esitettyä perustelua Pietari Kalmin kadulle.

Juuri tällainen matka olisi joka kerta edessään niillä opiskelijoilla ja muilla kaupunkilaisilla, jotka käyttäisivät nopeaksi tarkoitettua Tiedelinjaa 506 kaupunginhallituksen 2.2.2009 tekemän ja HKL-liikelaitoksen johtokunnan tekemien päätösten mukaisesti toteutetulla joukkoliikennereitillä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksen 12.1.2006 esityslistalla esittelijä, viraston liikennesuunnittelupäällikkö toteaa mm: "Tiedelinjan vieminen Kumpulanmäelle ei lyhentäne keskimäärin tiedelinjan käyttäjien matka-aikoja, koska alueen läpi kulkeville matkustajille matka-ajat osin kasvaisivat mutkikkaan reitin ja lisäpysähdysten vuoksi."

Helsingin yleiskaava 2002 ja kaupunginhallituksen kokous 2.2.2009

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.11. 2003 Helsingin yleiskaava  2002:n, kaupungin tavoitellun kehityksen periaatteet osoittavan yleispiirteisen suunnitelman. Kaava sai lainvoiman 23.12.2004. Tässä suunnitelmassa Vallilan laaksoon ja Kumpulaan oli päätetty muodostaa runsaan kolmenkymmenen hehtaarin suuruinen alueellinen kaupunkipuisto 1500-luvun alusta peräisin olevan Kumpulan kartanon maiden muodostamaan kulttuurimaisemaan. Yleiskaavassa onkin pääosa puistoalueesta varustettu kaavamerkinnällä ”Kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue.” Kaavamerkinnän mukaan ”kaupunkipuistoja kehitetään monipuolisina toiminta-, kohtaamis-, kulttuuri-, ja luontoympäristöinä.”  Pidämme tätä kaupunginvaltuuston päätöstä kaupungin historiaan jäävänä merkkitekona.

Yleiskaavakarttaan on kaupunkipuistojen kohdalle liitetty merkintä: ”Alueelle saa rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä”. Tämä merkintä esiintyy yleiskaavakartassa kaikkien kaupungin tulevaa kehitystä määrittävien maankäytön merkintöjen yhteydessä.

Keskustatoimintojen, hallinnon, asumisen, teollisuuden ja työpaikka-alueiden kohdalla liikenneväylien rakentaminen on itse alueiden toiminnan kannalta oleellista ja välttämätöntä. Ymmärrämme myös, että kaupungin runsaiden virkistysalueiden kautta on tarvittaessa rakennettava liikenteen väyliä.

Kaupunkipuistojen kohdalla tilanne on mielestämme toinen. Niiden läpi suunnitellut liikenneväylät pilkkoisivat ja tuhoaisivat puistoa. Ajoneuvoliikenteen kevyelle liikenteelle luomat vaaratilanteet, päästöt, pöly ja äänihaitat vaikeuttaisivat ja estäisivät niiden tavoitteiden toteutumista, jotka yleiskaavassa on kaupunkipuistoille osoitettu.

Kaupunkipuistot ovat kantakaupungin usein tiheästi rakennettujen asuinalueiden asukkaiden käytössä välttämättöminä ”monipuolisina toiminta-, kulttuuri- ja luontoympäristöinä.”  Kumpulan kartanoa ympäröivän kaupunkipuiston tuleviin käyttäjiin liittyvät lähivuosikymmeninä myös Keski-Pasilan ja Kalasataman alueille muuttavat uudet asukkaat.

Näistä syistä edellytämme, että kaupungin hallinnon päätöksenteossa yleiskaavaan merkittyjen kaupunkipuistojen kohdalla noudatetaan erityisen tarkkaa harkintaa tulkittaessa, milloin puistoon kaavaillun liikenneväylän rakentaminen on todella tarpeellista ja välttämätöntä. Jokaisen puistoon esitetyn liikenneväylän kohdalla olisi aina vastuullisesti selvitettävä, miksi väylä olisi sijoitettava juuri valtuuston kaupunkipuistoksi määrittelemälle alueelle. Väylän tarpeellisuus tulisi perustella huolellisin selvityksin ja varmistaa, että mikään muu vaihtoehto ei esitetyn liikennetarpeen tyydyttämiseksi ole mahdollinen.

Havaintojemme mukaan Vallilan laaksoon ja Kumpulaan osoitetun kaupunkipuiston halkaisevien liikenneväylien suunnitelmien esityslistoissa edellä mainitsemamme näkökohta on kokonaan sivuutettu ja tyydytty ainoastaan rutiininomaisesti toistamaan yleiskaavassa kaikkien maankäytön osa-alueisiin liittyvä maininta, joka salli tarpeellisten liikenneväylien sijoittamisen ko. alueille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on jo kaksi eri kertaa yksimielisesti hylännyt Kumpulan ja Vallilan laakson kaupunkipuistoon esitetyn joukkoliikennekadun. Lautakunnan kokouksen 12.1.2006 esityslistalla todetaan: "Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekatu olisi pääsääntöisesti tiedelinjan käytössä…..Uuden joukkoliikennekadun rakentamiskustannukset ovat siinä määrin suuret, että kadun rakentaminen ei ole tarkoituksenmukaista yhden linja-autolinjan käyttöön."

Nyt Te, arvoisat kaupunginhallituksen jäsenet, olette kuitenkin päättäneet hyväksyä lähes neljännesvuosisadan takaisen asemakaavan mukaisen, kaupunkipuistoa halkovan Pietari Kalmin kadun suunnitelman. Teille ei esitelty katuhankkeen kokonaiskustannuksia välillä Kustaa Vaasan tie – Pasilan asema. Kokouksen pöytäkirjasta käy ilmi, ettei katusuunnitelman ja kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkipuisto- tavoitteen välisestä ristiriidasta edes keskusteltu eikä uuden kadun tarpeellisuutta tutkimustiedoin perusteltu. Eihän päätökseksi äänestetyn vaihtoehdon toteuttaminen edes sisältynyt kokouksen esityslistalle!

Tiedelinja ja Ilmatieteen laitos

Kampusten välisen ns. Tiedelinja-bussiliikenteen suunnittelu käynnistyi 2000-luvun alussa. Linja aloitti liikenteensä v. 2005. Sen reitti kulkee Kustaa Vaasan tien ja Hämeentien kautta. Kampuksen pysäkki on mäen alla. Alusta pitäen Tiedelinjasta oli suunniteltu kampuksia yhdistävä, nopea bussilinja.

Tiedelinjan suunnittelun loppuvaihe ja Ilmatieteen laitoksen muuton valmistelu keskustasta Kumpulan mäelle tapahtuivat samoihin aikoihin. Ilmatieteen laitos muutti Kumpulaan vuonna 2005. Laitoksen johto ryhtyi vaatimaan julkisen liikenteen palvelua laitoksensa pääovelle ja sai myös yliopiston johdon vaatimustensa tueksi. Kumpulan mäeltä oli saatava nopea ja suora yhteys Pasilan asemalle. Tämä vaatimus oli ja on mielestämme edelleenkin perusteltu ja oikeutettu ottaen huomioon, että bussit eivät pääse korkealle mäelle. Kumpulan mäeltä Pasilan asemalle johtavan nopean yhteyden saaminen on ollut tämän jälkeenkin yliopiston useaan otteeseen esittämä vaatimus. Yliopiston apulaisrehtori Markku Löytönen kertoi äskettäin Kumpula-seuran edustajalle, että "kuljetus voisi tapahtua vaikka ilmalaivalla, kunhan se alkaa pian".

Käsityksemme mukaan yliopiston ja Ilmatieteen laitosten kokeman ongelman ratkaisu on viipynyt niin pitkään erityisesti sen vuoksi, että selväsanainen ja oikeutettu vaatimus julkisen liikenteen nopeasta yhteydestä kampukselta Pasilan asemalle on yhdistetty Tiedelinjan toteuttamiseen. Tiedelinja ajaa raskaalla bussikalustolla, joka ei Kumpulan mäelle nouse ilman kallista katujen lämmitystä. Valmiita suunnitelmia on hylätty ja uusia vaihtoehtoja tutkittu. Aikaa on kulunut.

Ratkaisuehdotus

Arvoisat Helsingin kaupunginhallituksen jäsenet! Yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen henkilökunta on turhautunut, koska heidän esittämäänsä ongelmaa on yritetty ratkaista väärällä tavalla: kytkemällä Kumpulan mäeltä Pasilan asemalle pääsy Tiedelinjan reittiin. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja viimein myös Teille on tuotu päätettäväksi ainoastaan huonoja vaihtoehtoja. Teillä on oikeus ja velvollisuus vaatia parempaa. Yliopiston yksiselitteisesti ilmaisema toivomus joukkoliikenneyhteydestä kampukselta Pasilan asemalle voidaan täyttää ilman, että siitä aiheutuu turhia kustannuksia kaupungille ja haittaa muille joukkoliikenteen käyttäjille.

Esitämme, että kaupunginhallitus käynnistäisi kiireellisesti kokeiluluontoisen, säännöllisen pikabussiliikenteen Pasilan aseman ja Kumpulan kampuksen välillä. Bussilinjan ajo-ohjelma ja liikenteen reitti  Kumpulan mäellä sovitaan kaupungin, Yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen edustajien kanssa. Asiantuntija-arvion mukaan matkaan kuluu enintään kymmenen minuuttia.

Tämä ratkaisu olisi monessa suhteessa edullinen, koska sen avulla voitaisiin järjestää yliopistolle ja Ilmatieteen laitokselle nopeasti, tehokkaasti ja minimaalisin investointikustannuksin laitosten vaatimat joukkoliikennepalvelut. Reitin kokeiluluonteinen liikennöinti voitaisiin aloittaa haluttaessa jo vaikka 1.4.2009. Esitettyä palvelua tarvitsevien määrä on nopeasti selvitettävissä, jos vain tahtoa löytyy. Haluttaessa kokeilussa voidaan käyttää sellaista kevyttä bussikalustoa, joka kaikissa sääolosuhteissa pystyy liikennöimään nykyistä Pietari Kalmin kadun osuutta pitkin Kustaa Vaasan tielle.

Roomassa pienikokoiset bussit ajavat keskustan kapeita katuja paikoissa, jonne normaalikokoiset bussit eivät mahdu. Helsingissä kevyt bussikalusto voisi hoitaa julkista liikennettä siellä, minne raskaammat ajoneuvot eivät talvella nouse.

Uskomme, että ratkaisu tyydyttää kaikkia osapuolia. Yliopisto saa haluamansa nopean ja joustavan palvelun viivytyksettä, kaupunki säästää miljoonia euroja, Vallilan laakson kaupunkipuisto jää ehjäksi kaikille kaupunkilaisille ja Tiedelinja voi mäelle nousematta jatkaa toimintaansa kampusten välisessä nopeassa liikenteessä.

Esitys:

Esitämme kunnioittaen kaupunginhallitukselle, että se päättäisi:

– käynnistää kiireellisesti Kumpulan kampuksen ja Pasilan aseman välisen pikabussikokeilun kevyttä kalustoa käyttäen. Kokeilun yhteydessä tarkentuu Kumpulan kampuksen ja Pasilan aseman välistä joukkoliikennettä tarvitsevien henkilöiden määrä.

– lykätä 2.2.2009 tekemänsä Pietari Kalmin kadun jatkamista koskevan päätöksen toimeenpanoa ja rakennusvirastossa aloitettuja valmisteluja Väinö Auerin kadun ja Pietari Kalmin kadun itäpään lämmittämisestä, kunnes em. kokeilun tulokset ovat käytettävissä.

 

Kumpula-seura ry

 

Ulla Agopov, puheenjohtaja                                        Ulla Neuvonen, varapuheenjohtaja

Tiedoksi: Kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelulautakunnan, yleisten töiden lautakunnan ja HKL-liikelaitoksen johtokunnan jäsenet ja varajäsenet sekä valtuustoryhmien puheenjohtajat.

Johtokunnan kokous 1/2009

MUISTIO VUODEN 2009 ENSIMMÄISESTÄ JOHTOKUNNAN KOKOUKSESTA

Aika:    ma 5.1.2009 klo 17.30
Paikka: Pizzeria Parmesan
Läsnä: Ulla Agopov, pj (laati muistion), Martti Tolvanen, Sari Väntänen

Kokousasiat:

1) Johtokunnan järjestäytyminen (varapj, sihteeri yms.; ilmoitus yhdistysrekisteriin)

Todettiin, että yhdistysrekisteriin pitää ilmoittaa muutokset nimenkirjoitusoikeuksissa. Kokouksessa oli kuitenkin sen verran vähän ihmisiä, että katsottiin parhaaksi hoitaa järjestäytyminen joko seuraavassa kokouksessa tai sähköpostitse.

2) Alkuvuoden ohjelma

2.1 Kirppari 11.1. (yhdessä Tulevaisuuden johtajat ry:n kanssa)

Kylätilassa on vuoden ensimmäinen kirppari sunnuntaina 11.1. Ulla menee Kirsimarja Pyykön kanssa pitämään yhteistä pöytää ja ottaa myös Kumpula-paitoja myyntiin. Toukokuussa (17.5.) on isompi koko Kumpulan kattava kirpparitapahtuma.

2.2 Muistelot 18.1.

Muistelot III järjestetään jo totutun kaavan mukaan. Aiheena sota-aika Kumpulassa. Sari kysyy Elokuva-arkistosta jotain Helsinki sodassa –aiheista dokkarinpätkää. Tiedotetaan kirjeitse iäkkäille kumpulalaisille, sähköpostitse ja tolppailmoituksin. Ulla laatii luonnoksen ilmoitukseksi.

2.3 Liikenneilta 26.1.

Lähipoliisimme Riikka Häyrynen on lupautunut tulla liikenneiltaan. Ulla on lähettänyt kutsun myös Sakari Montoselle ja Matti Kivelälle (ei vielä vastausta). Sovittiin, että Ulla ottaa yhteyttä Suvi Lahteen (HKL:n tiedotusihmisiä) ja kysyy, kuka HKL:ltä kannattaisi kutsua. Kutsutaan myös Silvia Modig ja Elina Palmroth-Leino ja viestitetään tilaisuudesta Kumpulan kampuksen tiedottaja Minna Meriläiselle, Matti Eroselle Käpylään ja Janne Kareiselle Arabianrantaan.

3) Kevään kokoukset

Kevään kokousaikataulu jätettiin vielä auki, mutta kevätkokouksen alustavaksi ajankohdaksi kaavailtiin samaa päivää kuin KTY:n kokous eli su 19.4.2009.

4) Muuta

4.1 Allekirjoitettiin vuoden 2008 syyskokouksen pöytäkirja.

4.2 Keskusteltiin Vallilan joukkoliikennekatusuunnitelman tilanteesta. Asia on nyt viety kaupunginhallitukseen. Martti ehdotti, että KH:lle laadittaisiin jonkinlainen briiffi. Sovittiin, että Ulla tiedustelee Elina P-L:lta asian aikataulusta.

5. Päätettiin kokous klo 18.30.

Muistion vakuudeksi

Ulla Agopov

Puheenjohtaja

Paikallisagendaryhmä

Paikallisagendaryhmä 2004

Toukokuussa (8.5.) jälleen puhdistimme Länsi-Käpylän hiidenkirnun!

HIIDENKIRNU SIIVOTTIIN TALKOOVOIMIN

Joukko kumpulalaisia ja toukolalaisia vapaaehtoisia siivosi jälleen 8.5. Länsi-Käpylän Louhenkallion hiidenkirnun. Kirnu sijaitsee Länsi-Käpylän Louhenpuistossa Käpylän yhtenäiskoulun pohjoispuoleisella kalliolla vanhan hyppyrimäen vierellä, ja viimeksi kirnu tyhjennettiin toukokuussa 1999.

– Suomessa ei usein ymmärretä kuinka paljon jääkauden merkkejä maamme luonto tarjoaa, kertoo talkoolaisena toiminut Olli Aalto.
– Keskieurooppalaiset ovat usein innoissaan jopa avoimena näkyvästä hioutuneesta peruskalliosta. Hiidenkirnut ovat tietty vaikuttavia suomalaisillekin, erityisesti sijaitessaan näin lähellä asutusta!

Ensimmäisen kerran Louhenkallion hiidenkirnu tyhjennettiin 1999, jolloin asialla oli Kumpulasta ja Käpylästä tullut Paikallisagenda21 -porukka, josta osa oli nytkin paikalla. Kirnuun ja sen vierelle ei loputtoman paljoa työskentelijöitä mahtunutkaan. Eksoottisen, rauhoitetun hiidenkirnun puhdistamiseen tarvittiin silloin, kuten nytkin kirjallinen lupa Helsingin kaupungin ympäristökeskukselta.

– Ensimmäisellä kerralla 1999 kirnun pohjalta nostettiin mopon moottori, koiran kaulapanta, kaksi herätyskelloa, taskulaskin, linkkuveitsi, pari kampaa, ehjä lautanen, veitsi ja lusikka, tikkataulun tikka ja yllättäen myös 1980-luvun kolikoita yhteensä 15 markan ja 50 pennin edestä, muistelee tuolloin mukana ollut kumpulalainen kirnun silloista alennustilaa.

Erityiseksi ongelmaksi koituivat kirnun pohjalla olleet tuhannet olutpullon sirpaleet, jotka varovaisuudesta huolimatta vahingoittivat monen talkoolaisen käsiä. Olutpullojen sirpaleita lukuun ottamatta esineet kielivät viereisen Käpylän Yhtenäiskoulun läheisyydestä. Ympäristökeskus onkin esittänyt toiveenaan, että lapsia tulisi motivoida pitämään huolta hiidenkirnusta. Tällä kertaa homma oli helpompi: kirnusta nousi lähinnä kiviä, syvyyden mittaamiseen käytettyjä oksia ja keppejä sekä toista kuutiota likaista vettä. Kirnua myös äyskäröitiin tyhjäksi pienin ämpärein, kunnes ensimmäiset kivet saatiin esiin. Sottaantumista sietävä vaatetus oli työssä paikallaan. Kirnuun paiskotut painavat kivet olivat ilmeisesti peräisin läheisen vanhan hyppyrimäen rakenteista. Lasinsirpaleet olivat taaskin tyhjentäjien riesana.

Viimeisen mutavesisangon mukana nousi kirnusta myös jotain yllättävää – elävä vesilisko (Triturus vulgaris)! Uuden kodin tämä itse asiassa pyrstösammakoihin kuuluva ja rauhoitettu koiraspuoliseksi osoittautunut otus sai rinteen alapuolisesta kosteikosta. Vesiliskot kutevat keväällä lammikoissa ja nousevat sitten kuivalle maalle. Korkealla mäellä sijaitsevaan kirnuun tämä lienee eksynyt kosteampaan aikaan. Varovaisesta jatkotyöskentelystä huolimatta kaveria liskolle ei kirnusta löytynyt. Toivottavasti alalaakson kosteikossa tärppäsi paremmin. Naaraspuoliset vesiliskot munivat yleensä vesikasvien lehdille, joita kirnussa ei ollut. Kirnu siis ilmeisimmin onneksi ei ollut vesiliskon kutupaikka, jotka nekin ovat rauhoitettuja.

Kirnun epäsymmetrinen, kauniin sulavamuotoinen pohja paljastui kolmen tunnin uurastuksen jälkeen, ja ensimmäinen vapaaehtoinen saattoi hypätä tyhjentyneen kirnun hieman kaltevalle pohjalle valokuvaa varten. Ryhmä lupasi käydä vielä tarkastuskäynnillä paikalla, kunhan seuraava kunnon sade olisi huuhtonut kirnun seinät mutavedestä puhtaiksi.

Seuraavana aamuna ruotsinkielinen Radio Vega haastatteli Kumpula-seuran Ari Kalllista aamulähetyksessään kirnun äärellä. Louhenkallion 170 senttimetriä syvä ja 140 senttimetriä leveä hiidenkirnu on lääninhallituksen rauhoittama jo 1958, ja se oli Helsingin suurin tunnettu kirnu, kunnes Pihlajamäen Rapakiventieltä löytyi 1990-luvun lopulla vielä suurempi. Rakennusvirasto inventoi Louhenkallionkin kirnun 1995 ja totesi raportissaan sen silloin olleen roskainen, likaista vettä täynnä ja suojakaiteenkin olleen töhritty. Resursseja kirnun tyhjentämiseksi ei silti koskaan varattu, joten puhdistamisen ovat aina tehneet vapaaehtoiset asukasyhdistykset.

HISTORIAA KIRNUN HOITAMISESTA:

Ensimmäisen kerran kirnu puhdistettiin ympäristökeskuksen luvalla ja paikallisagendaryhmän toimesta keväällä 1999, ja silloin Pohjois-Helsingin Lähilehti kirjoitti tapahtumasta seuraavasti: Keräyssaldona mopon moottori, lasinsiruja, koiran panta, taskulaskin ja pari herätyskelloa…

LÄNSI-KÄPYLÄN HIIDENKIRNU TYHJENNETTIIN TALKOOVOIMIN

Helin puhelin soi työn aikana viidesti hänen sitä kuulematta.

– Hyvä niin. Eivät kaverit kuitenkaan olisi uskoneet, jos olisin kertonut, että olen juuri hiidenkirnussa. Heli oli juuri aamulla antanut naapurinsa Sari Nymanin, Käpylän Klubin puuhanaisen houkutella itsensä Länsi-Käpylän Louhenkallion hiidenkirnun puhdistustalkoisiin. Väkeä kuulemma tulisi myös Kumpulasta. Osanotto jäi ehkä odotettua vaisummaksi; kumpulalaisistakin oli vain pari vapaaehtoista paikalla, mutta joukko ilmeni aivan riittäväksi tarkoitettuun tehtävään. Jos yksi mies kaivaa metrin kuopan tunnissa, kaivaako kuusikymmentä miestä sen minuutissa?

Oli hyvä, ettei kapean kirnun ympärillä häärinyt tämän enempää touhottajia. Käpylän hiidenkirnu on lääninhallituksen rauhoittama jo 1958, ja se oli Helsingin suurin tunnettu kirnu, kunnes Pihlajamäen Rapakiventieltä löytyi pari vuotta sitten vielä suurempi. Rakennusvirasto on inventoinut kohteen 1995 ja todennut raportissaan sen silloin olleen roskainen, likaista vettä täynnä ja suojakaiteenkin olleen töhritty. Resursseja 170 senttimetriä syvän ja ja 140 senttimetriä leveän kirnun tyhjentämiseksi ei silti vielä oltu varattu.

Joukko Paikallisagenda 21 -aktiiveja Käpylän Klubilta, Elävä kaupunki -foorumista ja Kumpula-seurasta ehdotti ympäristökeskukselle kirnun siivoamista talkoovoimin. Ympäristökeskus suhtautui ehdotukseen erittäin positiivisesti ja tarjoutui antamaan rakennusviraston apua mahdollisten suurten roskamäärien poisviemiseksi. Kirnusta nostetut kivet saisivat jäädä rinteen lähimaastoon. Työ alkoi veden tyhjentämisellä luppotekniikalla eli imaistavaa muoviletkua käyttäen. Samalla kirnua myös äyskäröitiin tyhjäksi pienin ämpärein, kunnes ensimmäiset kivet saatiin esiin. Kivien lisäksi kirnusta löytyi keppejä, mopon moottori, lasinsiruja, pullonkorkkeja, koiran panta, linkkuveitsi, ehjä lautanen, veitsi ja lusikka, polkupyörän lenkkilukko ja avain, tikkataulun tikka, pari kampaa, leikkiautoja, taskulaskin ja kaksi digitaalista herätyskelloa. Olutpullojen sirpaleita lukuun ottamatta esineet kielivät viereisen Käpylän Yhtenäiskoulun läheisyydestä.

Ympäristökeskus onkin esittänyt toiveenaan, että lapsia tulisi motivoida pitämään huolta hiidenkirnusta. Pikkurahojen runsas määrä viittasi hiidenkirnun käyttöön uhripaikkana tai toivomuslähteenä. Milloin ihmiset ovat olleet niin taikauskoisia, että ovat heitelleet kolikoita kirnuun? Uusin markan raha oli vuodelta 1997, ja muut lähinnä 1980-luvun jo käytöstä poistettuja pennosia. Yhteensä valuuttaa kertyi 15 markkaa 50 penniä ja kymmenen Ruotsin äyriä. Yhteisellä päätöksellä puhdistusryhmä päätti lahjoittaa kyseisen summan Kosovon pakolaisten avustamiseen.

– Ele on symbolinen, sillä kyse on välittämisestä. Jos ihmiset välittäisivät ympäristöstään ja toisistaan ei tätäkään kirnua sotkettaisi. Käyttämällä edes sinne viskotut rahat hyvään tarkoitukseen haluamme antaa esimerkin jokaisen ihmisen oman toiminnan merkityksellisyydestä. Kirnun epäsymmetrinen, kauniin sulavamuotoinen pohja paljastui kolmen tunnin uurastuksen jälkeen. Ryhmä lupasi käydä vielä tarkastuskäynnillä paikalla, kunhan seuraava kunnon sade olisi huuhtonut kirnun seinät mudasta puhtaiksi.

– Kirnun pohjalta löytyneestä rojusta taidamme koota pienen taidenäyttelyn, velmuilivat hieman ryvettyneet talkoolaiset pilke silmäkulmassa. (Pohjois-Helsingin Lähilehti 12.5. 1999) Paikallisagenda 2003 Helsingin Yleiskaava 2002 -ehdotus nähtävillä Oikeusvaikutteisena yleiskaavana valmisteltu Yleiskaava 2002 -ehdotelma on nähtävänä 4.3. – 30.4. 2003 kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, arkisin klo 8.15 – 16.00, sekä Kanneltalossa, Malmitalossa ja Stoassa. Mahdolliset muistutukset kirjallisina kaupunginhallitukselle kirjaamoon (PL 1, 00099 Helsingin kaupunki) viimeistään 30.4. 2003.

Paikallisagendaryhmä vuonna 2002

Paikallisagendatoiminta oli vuonna 2001 alueellamme aika hiljaista, mutta toiminta kävi vuonna 2002 jälleen ajankohtaiseksi kaupungin Agenda 21 -toiminnan neljännen, viimeisen virallisen kokouksen innoittamana Finlandia-talolla 27.3. 1. Yleiskaava 2002:n valmistelut Paikallisagendaryhmän edustajia on ottanut osaa yleiskaavan kommentointiin tilaisuuksissa, joita ovat olleet

Paikallispajatilaisuus Kanneltalolla (5.3.)

Finlandia-talon tapaaminen (27.3.)

Agendaryhmien yhteistapaaminen Malmilla (4.4.)

Keskustelutaidot kaupunkisuunnitteluviraston ja paikallistoimijoiden välillä ovat 2002 pajoissa parantuneet verrattuna vuoden 1999 pajakierrosten myrskyisyyteen, mihin lienee vaikuttanut KSV:n osittainen vetäytyminen kiistanalaisimmista suunnitelmistaan ja toisaalta asukkaiden kypsyminen tiettyjen muutospaineiden hyväksymiseen. Tapaamisissa on selkiytynyt, ettei Kumpulan-Toukolan-Vallilan-Hermannin-Vanhankaupungin alueelle ole tulossa kovin merkittäviä kaavallisia muutoksia.

Arabianranta rakentuu vauhdilla, Arabian kauppakeskus on (14.3.) avattu, ja Sörnäisten Kalasatamaan rakentuu lähivuosina metroasema, joka muuttanee liikennejärjestelyjä.

Yleiskaava 2002 -suunnitelma kaavaili yhdessä vaihtoehdossaan yhä tunnelia Kumpulan alitse Hermannin rantatieltä Käpylän urheilupuistoon. Suurimmista rantojen täyttämishankkeista on kaupunki luopunut, ja kansallisen kaupunkipuiston sijaan se on lanseerannut Helsinki-puiston, jossa Vantaanjoen laakso on keskeisellä sijalla. Keskustatunnelin mielekkyys on monissa ryhmissä asetettu kyseenalaiseksi liikennettä lisäävän luonteensa ja kalleutensa takia.

Malmin yhteistapaamisessa löytyi yllättävää suosiota tuulivoimapuistolle, kun taas Kanneltalolla ei kiinnostuksen vähyyden vuoksi edes perustettu tuulivoimaa käsittelevää keskusteluryhmää. Yksittäisiä kirjallisia lausuntoja tuulivoiman puolesta toki Kanneltalon paikallispajassakin jätettiin.

Muuten keskeisiä aiheita olivat liikennejärjestelyt, joissa korostuivat rakentaminen raideliikenteen varteen sekä lupaava liikennesuunnittelijain tieto, että tulevaisuudessa Kehä I:n eteläpuoleisia väyliä kehitetään katumaisemmiksi. Tätä periaatetta tukisi se, ettei Kustaa Vaasan tien ja Mäkelänkadun nopeuksia nykyisestään nosteta eikä teitä levennetä moottoritiemäisiksi. Käpylän puolelta on tullut ehdotus Mäkelänkadun liikenteen siirtämiseksi Pasilan ratapihalle, mikä keventäisi liikennepaineita Mäkelänkadulla. Malmilla löytyi myös yhteinen tuki "sosiaalisesti kestävän kehityksen" korostamiselle sekä Vantaanjoen laakson suojelulle. Alueellamme kerättyjä yleiskaavaa koskevia mielipiteitä on koottu ja toimitettu Kumpula-seuran kautta Helsingin kaupunginosayhdistysten liitolle (HELKA), joka laatii niistä koko kaupunkia koskevan suurten linjojen yhteenvedon toimitettavaksi KSV:lle.

2. Viheralueiden hoitosuunnitelma Kumpulassa (ja Oulunkylässä) Kumpulan alueen viheraluesuunnitelma valmistui 2001 aikana, ja asukkaiden siihen toivomia lisäyksiä oli saatu siihen hyvin mukaan. Alueelta osallistuttiin myös 2001-2002 käynnissä olevan Oulunkylän alueen vihersuunnitelman laatimiseen.

3. Rakennustapaohjeiston valmistuminen Rakennustapaohjeisto on edistynyt ja sen julkaisemisesta ilmoitetaan myöhemmin.

4. Hiidenkirnutalkoot jälleen Länsi-Käpylässä Alueemme agendatyön ensimmäisiä projekteja oli Länsi-Käpylän hiidenkirnun puhdistaminen talkoilla 12.5. 1999. Tuolloin luotiin paikallistason kontakteja yli kaupunginosarajojen, ja kohtalona lienee, että sinne mistä työ alkoi se myös päättyy kaupungin paikallisagendatyön nyt lähestyessä loppuaan. Hiidenkirnumme "jälkitarkastettiin" tyhjentämällä se vedestä yhteistalkoilla 14.4. 2002, ja sen ympäristön todettiin säilyneen siistinä.

5. Agendaryhmän sulauttaminen Kumpula-seuraan Vuonna 2002 paikallisagendatyö on kaupungin puolesta lähestymässä loppuaan Finlandia-talon kokouksen oltua projektin viimeinen näytös. Alueelliset väljät agendaorganisaatiot ovat panoksensa annettuaan hajoamassa. Kumpulan-Toukolan-Vallilan-Hermannin-Vanhankaupungin paikallisagendaryhmälle on tullut aika antaa kiitokset kaikille ryhmän ja yhteisen Helsinkimme hyväksi aikaansa ja työpanostaan antaneille toimijoille. Vastaisuudessa ryhmä tullee sulautumaan osaksi Kumpula-seuraa ja alueen muita paikallisjärjestöjä, joiden piireistä agendan toimijat muutenkin ovat suurelta osaltaan olleet kotoisin.

Annalan tanssilava

Annalan urheilukenttä on ollut Koskelan ja Kumpulan lasten suosittu urheilupaikka. Sen vierellä toimi sotien jälkeen Annalan tanssilava.

Annalan tanssilava sijaitsi nykyisten bussihallien kohdalla 1949-1953, ja sitä ylläpiti urheiluseura Toukolan Teräs. Annalan lava oli orkesterin tilaa lukuun ottamatta kattamaton, ja lavan välitön ympäristö, noin hehtaarin alue, oli ympäröity köydellä pääsymaksun kontrolloimiseksi. Paikalla oli ToTen puolesta myös järjestysmiehet. Etenkin nuorta, keski-ikäistä väkeä kolmenkympin molemmin puolin kävi Annalan lavalla. Vaikka tuttuja humalaisiakin tapauksia esiintyi, eivät naapurit katsoneet lavaa häiriöksi. Lava oli hieman asutuksesta syrjässä, mutta paikalle pääsi Käpylän raitiovaunulla 1 ja bussilla Intiankadun ja Koskelankadun risteykseen. Ovettomat avovaunulliset raitiovaunut olivat mieleenpainuvia kesämuistoja (viimeiset avoratikat liikenteessä olympiavuonna 1952). Uusi lava perustettiin Velodromille, mutta toisin kuin edeltäjänsä, uusi lava ei ollut taloudellisesti kannattava. Muita lavoja lähistöllä olivat mm. Pikkukosken lava, "Lemmenlaakson lava" lähellä Käpylän asemaa sekä Mosabackan lava Tapanilassa.